Valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö tiedottavat
Kasvuyrittäjille on tärkeää säilyttää yrityksensä kontrollivalta
Valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämän yrityskyselyn mukaan pienten ja keskisuurten kasvuyritysten omistajat haluavat säilyttää yrityksensä kontrollivallan kasvun aikana. Valmius yrityksen tai sen osan myyntiin on kuitenkin muita yrittäjiä suurempi. Kasvuyritysten käytännön keinovalikoimasta puuttuu useimmiten vaihtoehto hankkia rahoitusta ja uusia omistajia First North -markkinapaikkaan tai pörssiin listautumisen kautta. Listautumisprosessiin liittyvän osaamisen puute sekä vaihtoehtoisten rahoituslähteiden vähäinen tarjonta hidastavat yritysten kasvupolkua Suomessa.
Joulukuussa 2014 tehdyssä yrityskyselyssä haastateltiin yhteensä 700 yritystä, joista noin 500 oli kasvuyrityksiä ja muut hitaan kasvun yrityksiä. Kasvuyritykseksi määritellään yritys, jolla henkilöstömäärän keskimääräinen vuosikasvu oli vähintään 10 % vuosina 2011–2013. Tutkimuksen kohteena olevat kasvuyritykset työllistävät yhteensä noin 72 000 henkilöä. Haastatteluista kaksi kolmasosaa kohdistui yrityksiin, joiden henkilöstömäärä on enintään 50 työntekijää, joten vastaukset kuvaavat pääosin pienten yritysten tarpeita ja toiveita.
Kasvuyritykset toimivat pääosin kotimaan markkinoilla
Vastanneista kasvuyrityksistä vain 5 % kertoi asiakkaidensa sijaitsevan globaalisti. Siirtyminen ulkomaille ei kuulu kasvuyritysten tulevaisuuden strategiaan, kun on kysymys tuotantotoiminnasta, tutkimusyhteistyöstä ja omistajuudesta. Yritykset odottavat kasvua tuleville vuosille. Kasvuyritykset arvioivat kasvun olevan yli 10 % ja muut yritykset katsovat sen olevan korkeintaan 5 %. Tuotannon kannalta tärkein ja useimmiten myös ainoa markkina-alue seuraavan kolmen vuoden aikana on kotimaa.
Kasvuyritysten omistajuuspohja eroaa muista yrityksistä
Perustajaosakkaita on omistajina yli puolessa kasvuyrityksistä, mutta vain runsaassa viidenneksessä muista yrityksistä. Perheomistus on yleisempää muissa yrityksissä. Kasvuyrityksistä 13 %:ssa on mukana pääomasijoittajia ja 18 %:ssa on henkilökuntaa osakkaana. Muista yrityksistä 8 %:ssa on henkilökuntaa osakkaana. Listautumista harkitsee vain harva kasvuyritys.
Vain pieni osa kasvuyrityksistä on valmis omistuspohjan laajentamiseen ja pääomasijoittajan mukaan ottamiseen. Tällöinkin julkinen pääomasijoittaja on selvästi halutumpi kuin yksityinen. Ulkomaisia omistajia vieroksutaan, sillä vain 14 % kasvuyrityksistä ja 19 % muista yrityksistä on halukas hyväksymään ulkomaisen omistajan päästäkseen kansainvälisille markkinoille.
Yli kolmannes kasvuyrityksistä, mutta vain 10 % muista yrityksistä, harkitsee yrityksen tai sen osan myymistä lähivuosina. Halukkuus pitää yritys yli sukupolvien on kasvuyrityksillä muita yrityksiä huomattavasti vähäisempää. Kolmannes kasvuyrittäjistä ja neljännes muista yrittäjistä sijoittaisi yrityksen myynnistä saadut tulot uuteen yritystoimintaan. Kasvuyrityksistä noin 10 % kertoi sukupolvenvaihdoksen olevan ajankohtainen asia viiden vuoden sisällä. Perintöverolla ei useimmiten ole merkitystä yrityksen jatkamiselle. Viidennes kasvuyrityksistä ja kymmenesosa muista yrityksistä katsoo, että perintöverotuksella on paljon tai hyvin paljon merkitystä.
Rahoitusehtojen lisäksi kasvuhalukkuuteen vaikuttavat monet tekijät
Kasvuyrityksillä kasvurahoituksen osuus koko rahoitustarpeesta on lähes kolmannes, kun se muilla yrityksillä on 13 %. Pankkirahoituksen osuus kasvuyritysten rahoituksesta on puolet ja muiden yritysten rahoituksesta neljäsosa. Varsinkin kasvuyritykset ovat kokeneet rahoitusehtojen kiristyneen vuoden 2013 jälkeen. Vakuusvaatimukset ovat kiristyneet selvästi sekä korkomarginaali ja lainanhoitokulut ovat nousseet. Kehityshankkeita ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole jäänyt toteutumatta rahoituksen puuttumisen vuoksi.
Yli puolet kasvuyrityksistä arvioi osinkoverokannalla ja nykyistä joustavammilla työehtosopimuksilla olevan vaikutusta kasvuhalukkuuteen. Vajaa kolmannes kasvuyrityksistä pitää matalaa tuloverokantaa tärkeänä. Sen sijaan räätälöityjä verokannusteita ja esim. bisnesenkelivähennystä ei pidetä tärkeänä.
Lisätietoja:
Valtiovarainministeriö, finanssineuvos Urpo Hautala, puh.029 55 30276, [email protected]
Työ- ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Tuija Ypyä, puh: 029 50 62115, [email protected]