Kunta- ja uudistusministeri Vehviläisen vastuulla olevat toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet

Sipilän hallituksen yksi strateginen painopistealue on toimintatapojen uudistaminen digitalisaation, kokeilujen ja normien purkamisen avulla. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen on vastuuministerinä julkisten palveluiden digitalisoimista, johtamisen ja toimeenpanon parantamista sekä kokeilukulttuurin vahvistamista koskevissa kärkihankkeissa.

Digitalisoidaan julkiset palvelut

Yksi hallituksen kärkihankkeista on julkisten palveluiden digitalisoiminen käyttäjälähtöisiksi. Tämä on eräs avainkeinoista julkisen hallinnon tuottavuusloikassa.

Pääministeri Juha Sipilä ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen haastoivat 12.6.2015 avoimella kirjeellään ministeriöt, kuntaverkostot ja muut toimijat tekemään esityksiä digitalisaation edistämiseksi. Määräaikaan mennessä tuli yhteensä 263 ehdotusta 115 eri esittäjätaholta. Poikkihallinnollinen virkamiestyöryhmä on aloittanut digiehdotusten arvioinnin.

Hallitus päättää ensimmäisten digihankeiden rahoituksesta syyskuussa 2015. Yksi esimerkki pitkälle valmistelluista hankkeista on kansallisen tulorekisterin käyttöönottaminen. Loput julkisten palveluiden digitalisoimiseen varatusta 100 miljoonan euron kärkihankepanostuksesta kohdennetaan tammikuuhun 2016 mennessä.

Esitykset digihankkeista on viety tutustuttavaksi Dropboxiin. Lisäksi ehdotusten jatkotyöstämiseen yli hallinnon rajojen on avattu otakantaa.fi-palveluun oma hanke digitalisaatiohaasteelle.

Kaikille julkisille palveluille valmistellaan digitalisoinnin periaatteet syksyn 2015 aikana. Periaatteilla luodaan yhteinen näkemys eri hallinnon alojen sekä kuntien ja tulevien itsehallintoalueiden kehityshankkeiden linjauksiin ja toimintatapoihin. Vuoden 2017 loppuun mennessä digitalisoinnin periaatteet on vahvistettu tarvittavilta osin lainsäädännössä ja periaatteiden toimeenpanoa on johdettu ja tuettu koko julkisella sektorilla.

Käyttäjälähtöinen, ensisijaisesti digitaalinen toimintatapa edellyttää sujuvaa tiedon hallintaa ja mahdollisuuksia käyttää olemassa olevaa tietoa kaikissa palveluissa. Hallitus toteuttaa julkisen hallinnon keskeisille tietovarannoille palvelumallin, jossa kaikki tiedot saadaan yhdeltä luukulta.

Tavoitteena on mahdollistaa se, että kansalaisilta ja yrityksiltä kysytään samaa tietoa vain kerran ja julkisen hallinnon tieto on helposti saatavilla ja monipuolisesti hyödynnettävissä. Samalla vahvistetaan kansalaisen oikeutta omiin tietoihin.

Julkisten palveluiden digitalisoinnin mahdollistamiseksi uudistetaan tiedon hallinnan lainsäädäntöä. Uuden tiedonhallintalain säännöksillä vahvistetaan yhtenäisen tiedon hallinnan menettelyjä, tietovarantojen hyödyntämistä ja kansalaisen oikeuksia.

Yhden luukun palvelumallia ja tiedonhallintalakia valmistellaan ja kehitetään vuosien 2015 - 2017 aikana siten, että laki olisi voimassa ja palvelumalli käytössä alkuvuonna 2018.

Parannetaan johtamista ja toimeenpanoa

Hallitus laatii lokakuun 2015 loppuun mennessä valtion johtamisen toimenpideohjelman. Tavoitteena on tukea hallitusta ja keskeisiä virkamiehiä erityisen vaativien poikkihallinnollisten hankkeiden läpiviemisessä.

Yhtenäisen valtioneuvostomallin toimivuudesta tehdään selvitys vuoden 2016 loppuun mennessä.

Ministeriöiden johtamisjärjestelmät uudistetaan yhtenäisiksi. Johtamisjärjestelmien uudistamisen tavoitteena on sovittaa yhteen valtioneuvoston ja valtionhallinnon johtamisprosessit strategisen hallitustyöskentelyn kanssa.

Eri johtamismalleista tehdään kokeiluja. Johdon poikkihallinnoista ja sektorirajat ylittävää liikkuvuutta ja ristiin oppimista tehostetaan.

Kokeilukulttuurin vahvistaminen

Kokeilukulttuurin vahvistamisen tavoitteena on löytää innovativiisia ratkaisuja yhteiskunnan ja palveluiden kehittämiseen.

Kokeiluohjelma toimii seuraavilla kolmella tasolla:

1. strateginen taso (kuten hallitusohjelmaan kirjatut kokeilut: perustulo, kielten opiskelu, palvelusetelijärjestelmä, palvelualoite ja vapaakuntakokeilu)
2. kokeilukeskittymien/kumppaneiden taso (sellainen kokeilutoiminta, joka edistää hallitusohjelman tavoitteita ja jossa valtioneuvoston tuki on tarpeen, mutta jota toteutetaan kunnissa, maakunnissa, järjestökentällä ja elinkeinoelämän toimijoiden keskuudessa)
3. ruohonjuuritaso (kansalaisyhteiskunta).

Kokeilutoiminnasta saadaan tietopohjaa päätöksentekoon ja kokeilutoiminnan ympärille luodaan vertaisyhteisö sekä tukipalveluita kokeiluiden toteuttamiseen. Ohjelmassa hyödynnetään avoimia haaste- ja ideakilpailuja. Myös julkisia hankintoja käytetään aktiivisena kokeilutoiminnan ja uudistamisen välineenä. Lisäksi selvitetään mahdollisuus kokeilurahaston perustamiseen.

Kokeilutoiminnan tueksi asetetaan parlamentaarinen neuvottelukunta edistämään kokeilutoimintaa.

Kokeilutoiminnan koordinointi keskitetään valtioneuvoston kansliaan ohjelman käynnistyessä syyskuussa 2015. Kokeiluohjelma päättyy vuoden 2018 lopussa.

Ministeri Vehviläisen ja Bernerin esitys 1.9. pidetyssä tiedotustilaisuudessa

Tallenne tiedotustilaisuudesta

Kuvia tilaisuudesta (Flickr)

Hallitus esitteli muutosohjelman pääkohdat (valtioneuvoston tiedote 31.8.)

Lisätietoja ja ministerin haastattelupyynnöt:

Kunta- ja uudistusministeri Vehviläisen erityisavustaja Tuomas Vanhanen, puh. 02955 30216