Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko: Kuntalaki korjaa julkisen talouden ohjauksen puutteita
Liikenne ja kuntaministeri Paula Risikon mukaan Suomessa on keskitytty liikaa vain valtiontalouden tilaan. Hän muistuttaa, että julkisen talouden hoitaminen vaatii valtiontalouden, kuntatalouden ja sosiaaliturvarahastojen muodostaman kokonaisuuden huomioon ottamista.
− Suomessa on tuijotettu liikaa valtiontaloutta, ja samaan aikaan kuntatalous on päässyt kurjistumaan. Kunnille on sysätty tehtäviä vajaalla valtion rahoituksella aivan kuin kunnat olisivat irrallaan julkisen talouden kokonaisuudesta. Ei riitä, että valtio saa tasapainotettua talouttaan. Kuntatalous on myös saatava kuntoon, totesi ministeri Risikko puhuessaan kuntien edustajille valtiovarainministeriön Tulevaisuuden kunta -kiertueella Oulussa 26. marraskuuta.
Risikko korosti myös, että kuntataloudesta vastuun kantaminen on kuntien ja valtion yhteinen asia.
Esityksessään ministeri toi esille muun muassa julkisen talouden kattavamman kokonaisohjauksen sekä uuden kuntalain tuomia muutoksia kuntien talouteen.
Kuntataloudelle asetetaan tasapainotavoite ja valtion toimille menorajoite
Hallitus ryhtyy ohjaamaan julkista taloutta aiempaa selvemmin yhtenä kokonaisuutena. Niin sanotussa julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan tasapainoa koskevat tavoitteet julkiselle taloudelle. Tavoitteet koskevat myös kuntataloutta. Samalla päätetään toimenpiteistä sekä kuntien ja valtion vastuunjaosta tasapainotavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpidevaihtoehtona ovat muun muassa kuntien tehtävien vähentäminen lakimuutoksin.
Tavoitteiden toteutumista seurataan ja tarvittaessa tarkistetaan vuosittain. Merkittävä muutos on myös hallinnonalakohtainen menorajoite, jolla pyritään rajoittamaan valtion toimenpiteistä aiheutuvaa painetta kuntatalouteen.
Kuntatalousohjelma kattaa koko kuntatalouden
Kuntalakiesityksen mukaan osana julkisen talouden suunnitelmaa laaditaan kuntatalousohjelma, joka korvaa nykyisen peruspalveluohjelman ja -budjetin. Ohjelma kattaa kuntatalouden kokonaisuudessaan, kun aiemmin mukana ovat olleet vain peruspalvelut.
− Kuntatalousohjelman tarkoituksena on syventää julkisen talouden suunnitelmassa yksilöityjen toimenpiteiden vaikutuksia ja tarkastella kuntien rahoituksen riittävyyttä niille säädettyihin tehtäviin, totesi Risikko.
Alijäämän kattamisvelvollisuutta tiukennetaan
Yksittäisen kunnan talouden kestävyyttä vahvistetaan kuntalain lakiesityksessä tiukentamalla velvollisuutta kattaa alijäämä. Velvollisuus laajennetaan koskemaan myös kuntayhtymiä, kun se nykyään koskee vain kuntia. Jos alijäämää ei kateta määräajassa, kunta tai kuntayhtymä voi joutua arviointimenettelyyn.
Lisätietoja:
Erityisavustaja Antti Häkkänen, puh. 040 7057134
Finanssineuvos Jani Pitkäniemi, puh. 02951 6001
Ylijohtaja Päivi Laajala, puh. 02955 30026