Maakuntien rahoituslakia täydennetään kattamaan kaikki maakuntien tehtävät
Hallitus esittää maakuntien rahoituslain täydentämistä maakuntien muihin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtäviin perustuvan rahoituksen osalta. Täydennyksen myötä rahoitusjärjestelmä kattaisi kaikki maakunnan vastuulle siirtyvät tehtävät. Hallitus antoi rahoituslakia täydentävän esityksen eduskunnalle 18. toukokuuta.
Hallituksen esitykseen (HE 15/2017 vp) sisältyy ehdotus maakuntalaiksi, jossa on ehdotettu säädettäväksi myös muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtymisestä maakunnalle. Tällaisia tehtäviä ovat aluekehittämisen ja rakennerahastotoiminnan, elinkeinojen edistämisen, alueiden käytön ohjauksen ja suunnittelun, maatalous- ja viljelijäntukihallinnon, maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomituksen, vesivarojen käytön ja hoidon, vesien- ja merenhoidon, rakentamisen ohjauksen, kulttuuriympäristön hoidon, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisen, ympäristötiedon tuottamisen ja jakamisen tehtävät sekä maakunnille lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut. Näiden tehtävien rahoitusta koskevat ehdotukset sisältyvät eduskunnalle annettuun täydentävään hallituksen esitykseen.
Valtion rahoitus kohdennettaisiin maakunnille joko yleiskatteellisena tai erillisrahoituksena. Yleiskatteellinen rahoitus on laskennallista ja kohdistuisi rahoituslain perusteella kaikille maakunnille. Yleiskatteelliseen rahoitukseen kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon rahoitus sekä maakuntien muiden tehtäväalojen osalta toimintamenot, kasvupalvelut ja lomitus.
Erillisrahoitus on harkinnanvaraista ja kohdistuisi osalle tai kaikille maakunnille. Erillisrahoituksen suurimpia kohteita ovat maataloustuet ja tienpito. Näiden osalta henkilöstön palkkakustannukset katettaisiin kuitenkin myös pääsääntöisesti yleiskatteellisesta rahoituksesta.
Yleiskatteinen rahoitus nousisi esityksen myötä 18,5 miljardin euroon
Esityksen myötä maakunnille yleiskatteisena kohdennettava rahoitus nousisi vuoden 2017 laskelmien tasolla noin 18,5 miljardiin euroon. Maakunnan muihin tehtäviin perustuvan rahoituksen osuus olisi yleiskatteisesta rahoituksesta noin 1,0 miljardia euroa. Lisäksi valtion talousarvion erillismomenteille jäisi noin 2,9 miljardia euroa muiden tehtävien rahoitukseen.
Rahoituslakiin lisättäisiin maakuntien muihin tehtäviin perustuvan rahoituksen jakoperusteiksi asukasmäärän lisäksi kasvupalvelu- ja maatalousyritystekijät sekä asukastiheys.
Maakuntien rahoituslakiin sisältyvä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillintää koskeva rahoituksen rajoittimen ei ehdoteta koskevan maakunnan muihin tehtäviin perustuvaa rahoitusta. Muiden tehtävien rahoituksen määräytymisessä vuotuinen kustannustason muutos otetaan huomioon ainoastaan henkilöstökustannusten osalta. Henkilöstökustannusten osuus muiden tehtävien yleiskatteisesta rahoituksesta on noin 40 prosenttia. Tältä osin esitys vastaisi nykytilaa.
Siirtymä menoperusteisesta rahoituksesta laskennalliseen rahoitukseen muuttaa tilannetta maakunnille siirtyvien tehtävien nykyiseen rahoitustilanteeseen nähden. Maakunnan rahoituksen muutos, eli siirtymä kustannusperusteisesta mallista laskennalliseen malliin, tapahtuisi porrastetusti viiden vuoden siirtymäkauden aikana, jolloin muutokset yksittäisen maakunnan kohdalla tasoittuvat.
Esityksen perustana olevat rahoituslaskelmat perustuvat vuoden 2017 tasoon ja ne kuvaavat tuoreinta mahdollista arviota maakuntien tulevasta rahoituksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtäviä koskevat laskelmat tullaan päivittämään vielä tuoreimpien kustannustietojen perusteella ja muiden tehtävien rahoitusta koskevat laskelmat siirtämään vuoden 2019 talousarviotasolle ennen vuoden 2019 alusta tapahtuvaa tehtävien siirtoa. Maakunnittainen rahoituksen määrä reagoi herkästi kustannustiedoissa vuosien välillä tapahtuviin muutoksiin ja laskelmat päivitetään, kun niiden pohjaksi saadaan vuosien 2017 ja 2018 kustannustiedot. Laskelmissa esitettyyn rahoituksen maakunnittaiseen alenemaan tai nousuun on siten odotettavissa vielä muutoksia ennen tehtävien siirtohetkeä.
Myös voimaanpanolakia esitetään täydennettäväksi
Lisäksi täydentävässä esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annettavaksi ehdotettua lakia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitiloihin myönnettyjä valtionavustuksia koskevalla pykälällä. Säännöksellä varmistettaisiin, että kunnilta tai kuntayhtymiltä ei ryhdytä perimään takaisin sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimitiloihin myönnettyjä valtionavustuksia, jos rakennuksen käyttötarkoituksen, hallinnan tai omistusoikeuden muutos tai jääminen kokonaan pois käytöstä ei johdu kunnan tai kuntayhtymän vaikutusmahdollisuuksien piirissä olevasta syystä, vaan nimenomaan uudistuksen toimeenpanosta.
Lisäksi esitetään julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamista. Muutoksella lisättäisiin maakunnat hankintalain hankintayksiköihin.
Hallituksen esitys julkaistaan päätökset-sivulla.
Infografiikka: Maakuntien rahoitus
Alueuudistus.fi: Maakuntien rahoitus ja ohjaus
Lisätietoja:
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti (STM ja VM), puh. 0295 163 012
Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen, puh. 0295 530 557 (lainsäädäntö)
Neuvotteleva virkamies Ville-Veikko Ahonen, puh. 0295 530 066 (laskelmat)
Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen, puh. 295 530 047 (laskelmat)
Lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen, puh. 02955 30820 (voimaanpanolaki)