Menestyvän metropolin perusta on hallinnon rakenteiden toimivuus

Kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet sekä metropolihallinnon vaihtoehdot olivat kolmen ministerin – Krista Kiurun, Henna Virkkusen ja Maria Guzenina-Richardsonin – kokoon kutsuman keskustelutilaisuuden aiheina 17. huhtikuuta Finlandia-talolla. 

Tilaisuudessa keskusteltiin samanaikaisten isojen uudistusten aikatauluista ja metropolialueen esiselvityksen johtopäätöksistä. Metropolialueen neljäntoista kunnan luottamushenkilöt, kunnanjohtajat ja selvitysten tekijät sekä kolmen vastuuministeriön ministerit pohtivat yhdessä Finlandia-talolla, miten samanaikaisten uudistushankkeiden yhteinen tavoite olisi parhaiten saavutettavissa, jotta Suomeen saataisiin toimiva ja kansainvälisesti kilpailukykyinen metropolialue. Tilaisuuteen oli ilmoittautunut noin 250 kuntapäättäjää.

Pärjääkö Suomen metropolialue kansainvälisessä kilpailussa?

Hallinnon rakenteiden toimivuus on useassa selvityksessä todettu tekijäksi, joka vaikuttaa metropolialueen kilpailukykyyn. Metropolialueiden haasteet ovatkin tutkimusten mukaan varsin samankaltaisia eri maissa. Asuntotuotannon ja segregaatiokehityksen ongelmat sekä kilpailukyvyn ylläpitämisen haasteet ovat tyypillisiä monissalänsimaisissa metropoleissa.

- Helsingin seudulla haasteita on erityisesti maankäytössä, joka hidastaa osaltaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Tähän ja esimerkiksi asuntotonttivarannon ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen on metropolialueella kiireellisesti löydettävä yhteisiä ratkaisuja. Esimerkiksi Malmin lentokentän muuttaminen asuinalueeksi voisi olla yksi keino saada lisää tarvittavaa tonttimaata, toteaa metropoliasioista vastaava asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru.

Eri maissa sovelletaan erilaisia metropolihallinnan malleja. Metropolialueille tyypillinen hajanainen hallintorakenne vaikeuttaa rajat ylittävää yhteistyötä maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteensovittamisessa. Usein hukataan turhaan mahdollisuuksia hyödyntää seudun yhteisiä vahvuuksia. Nyt Helsingin seudun kunta- ja hallintorakenteita pohdittaessa avainkysymyksinä ovatkin: Miten mahdollistetaan kansalaisten arjen sujuvuus? Pärjääkö Suomen metropolialue kansainvälisessä kilpailussa?

Kunnat antavat lausuntonsa 22.5.2013 mennessä metropolialueesta

Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön käynnistämä metropolialueen esiselvitys valmistui maaliskuussa. Siinä tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoisia malleja Helsingin seudun kuntarakenteiden uudistamiseksi sekä esitettiin myös vaihtoehtoisia malleja metropolihallinnon järjestämiseksi. Esiselvitys ”Metropoli meille kaikille” on parhaillaan lausuttavana kunnissa sekä muilla tahoilla. Lausuntojen määräaika on 22.5.2013. Hallituksen esitys kuntarakennelaiksi annettiin huhtikuun alussa eduskunnalle.

- Kunnilta tulisi löytyä yhteinen tahto lähteä viemään kuntarakennelain mukaisia liitosselvityksiä nyt ripeästi eteenpäin. Kuntarakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta, toteaa hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen.

- Metropolialueella on tehty vuosikausia kuntien yhteistä kehittämistyötä ja avattu kuntarajoja palveluiden käytön helpottamiseksi. Varmaa on, että töitä vielä riittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden saumattoman yhteispelin vahvistamisessa. Metropolialueella tehdään paljon korkeatasoista terveystieteiden tutkimusta, koulutetaan huippuosaajia ja tuotetaan kaikkein vaativimman erikoissairaanhoidon palveluita koko maan tarpeisiin. Nämä edellytykset on turvattava jatkossakin, sanoo peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

* Metropoli meille kaikille (esiselvityksen tekijöiden loppuraportti)
* Tilaisuuden esitysmateriaalit
Ministeri Virkkunen: Metropolialueen kuntarakenteet uudistuvat (pdf)
Ministeri Kiuru: Metropolialueen haasteet (pdf)
Ministeri Guzenina-Richardson: Arvioidut vaihtoehdot metropolialueella, pdf

Lisätietoja:

Ympäristöministeriö
ministeri Kiurun erityisavustaja Jouni Parkkonen, puh. 040 176 1304
rakennusneuvos Matti Vatilo, puh. 040 506 1168
erityisasiantuntija Olli Maijala, puh. 040 585 8792
[email protected]

Valtiovarainministeriö
ministeri Virkkusen erityisavustaja Laura Rissanen, puh. 041 540 4505
neuvotteleva virkamies Inga Nyholm, puh. 040 760 5524
[email protected]

Sosiaali- ja terveysministeriö
ministeri Guzenina-Richardsonin erityisavustaja Ismo Kainulainen, puh. 0295 163 110
osastopäällikkö Kirsi Paasikoski, puh. 0295 163 338
[email protected]