Ministerit Urpilainen ja Virkkunen korostavat uudistusten ja yhteistyön välttämättömyyttä hallinnossa
Pysyäksemme mukana ja mielellään askeleen edellä maailman muutosta, meidän on jatkuvasti parannettava omaa tekemistämme. Suomalainen hallinto on hyvä, mutta sen on uudistuttava vastaamaan muuttuneita tarpeita. Huolimatta vakaasta julkisen talouden hoidosta pitkän aikavälin väestöennuste edellyttää jatkuvaa julkisen hallinnon kehittämistä. Vain näin voidaan ylläpitää hallinnon tuomaa yhteiskunnallista lisäarvoa, korostivat valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen. Ministerit puhuivat 14.6.2012 ”Yhdessä enemmän – tuloksellisuuden veturit valtionhallinnossa” -seminaarissa Helsingissä.
Haasteisiin vastatakseen hallitus on käynnistänyt kuntauudistuksen, keskushallinnon uudistushankkeen, vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman sekä JulkICT-strategian laadinnan. Näitä toimenpiteitä yhdistää pyrkimys vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen, hallinnollisen taakan vähentämiseen, yhtenäisyyden ja poikkihallinnollisuuden lisäämiseen, roolien ja tehtävien selkeyttämiseen sekä yhtenäisempiin toimintatapoihin.
”Jokaisella näistä hankkeista on oma näkökulmansa, mutta niillä on myös yhteisiä rajapintoja. Siksi on tärkeä varmistaa, että hankkeet toimivat samaan suuntaan.Tarvitsemme valppautta tunnistaa ja kykyä ratkaista mahdollisia pulmakohtia”, painotti valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.
”Uudistumisessa ei ole kysymys vain rakenteiden muuttamisesta, vaan kysymys on uusista työn tekemisen muodoista ja yhteiskunnalle tarjottavasta hyödystä. Tämä liittyy niin kuntauudistukseen kuin valtionhallinnon modernisointiin. Hallinnon kehittämisestä vastaavana ministerinä tehtävänäni on varmistaa, että näiden mainittujen hankkeiden välinen koordinaatio toimii. Hankkeiden muodostaman kokonaisuuden tavoitteena on aikaan saada ne tarvittavat muutokset hallinnon rakenteissa, ohjausjärjestelmissä ja toimintatavoissa, joiden avulla hallitusohjelman linjaus hyvän hallinnon turvaamisesta ja laadukkaiden palvelujen saatavuudesta toteutuu, sanoi puolestaan hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen.
”Vaikuttavuus- ja tuloksellisuustyön painopiste siirtyy syksyksi hallinnonalojen virastoille ja laitoksille. Esimiesten rooli ja poikkihallinnollinen yhteistyö tulevat korostumaan. Koska kehittämishankkeet ovat hallintorajat ylittäviä, niin yhteistyö on luontevaa ja oikeastaan aivan välttämätöntä. Julkinen sektori ei myöskään ole mikään hallintomöhkäle, vaan viime kädessä ihmisiä, jotka tuottavat palvelut. Kehittämishankkeita onkin vietävä eteenpäin henkilöstö vahvasti mukaan ottaen. Tarvitsemme innostusta ja tekemisen meininkiä. Tavoitteena tulisikin olla tehtävien ja resurssien nykyistä paremman yhteensovituksen avulla syntyvät paremmat käytännön mahdollisuudet innovoida”, ministeri Urpilainen kannusti.
JulkICT-strategia koskee koko julkista sektoria. Kuntien tehtävien kartoitus ja arviointi puolestaan koskevat kuntahallintoa. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VaTu) kohdistuu koko valtionhallintoon, minkä lisäksi lainsäädännön ja sääntelyn arvioinnin kautta ohjelmalla vaikutetaan myös kuntien tuloksellisen toiminnan edellytyksiin. Keskushallinnon (KEHU) uudistushankkeen kohdealueena on ministeriöiden muodostama valtioneuvostokokonaisuus.
KEHU, VaTu ja JulkICT-strategia - Hankkeiden yhtymäkohdat, työn koordinointi ja ohjaus
Lisätietoja: ministeri Urpilaisen valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori, p. 0295530133 ja ministeri Virkkusen erityisavustaja Laura Rissanen, p. 041 540 4505.