Selvityshenkilöt: Sote-diagnoositietojen kirjaamista ja ohjausta täytyy kehittää yhteistyössä
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan professori Ulla-Mari Kinnunen ja julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta luovuttivat tekemänsä sosiaali- ja terveydenhuollon diagnoositietoselvityksen kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle 19. maaliskuuta. Professorit ehdottavat muun muassa lainsäädäntömuutoksia, toimia kirjaamismenettelyjen yhtenäistämiseksi ja ohjeistusten selkeyttämistä.
Selvityshenkilöiden tehtävänä oli arvioida hyvinvointialueiden rahoituksessa keskeisen tarvemallin tietopohjan muodostumista ja laatia esitys kehittämistoimenpiteistä. Selvityshenkilöt kuulivat työssään laajasti hyvinvointialueita sekä haastattelivat eri tietojärjestelmätoimittajia, virastoja ja eri toimijoita. Selvityksessä on kuvattu kattavasti sosiaali- ja terveydenhuollon diagnoositietojen toimittamista koskeva lainsäädäntö.
Raportin tietopohjaa käytetään hyvinvointialueiden rahoituksen tarvemallin kehittämisessä
"Haluan kiittää professoreita Voutilaista ja Kinnusta heidän riippumattomasta ja ammattitaitoisesta työstään diagnoosimallin tietopohjan valuvikojen selvittämisessä. Asiantuntijatietoa tulee heti alkaa hyödyntämään rahoitusmallin tietopohjan korjaamiseksi yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä hyvinvointialueiden kanssa. Lisäksi valtiovarainministeriö antaa pian eduskunnalle hallituksen kolmannen esityksen rahoitusmallin kehittämisestä, jossa virheellisten tietojen oikaisu mahdollistetaan", kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen totesi vastaanottaessaan raportin.
"Selvitys vahvistaa käsitystäni siitä, että rahoitusmalli vaatii tulevina vuosina myös kattavamman kokonaisuudistuksen. Varmistaaksemme sote-palveluiden kestävyyden myös jatkossa, olen päättänyt käynnistää erillisen jatkoselvityksen, jossa pureudutaan laajemmin sote-rahoitusmallin eri kehittämispolkuihin pidemmällä aikavälillä. Tämä jatkoselvitys tulee tukemaan myös pian alkavassa parlamentaarisessa työryhmässä tehtävää työtä", ministeri Ikonen kertoi jatkovaiheista.
Diagnoositietojen kirjaamisessa ja keräämisessä on vaihtelevuutta ja haasteita
Selvityshenkilöt totesivat yleishavaintonaan, että THL:n, alueiden ja tietojärjestelmätoimittajien yhteistyössä ja vuoropuhelussa on ollut haasteita. Tämän lisäksi kirjaamiskäytännöt eroavat alueittain ja erityisesti pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamisessa ja käsittelyssä on ollut eroavaisuuksia. THL:n ohjeet kirjaamisesta ja aineistojen toimituksista ovat olleet osittain epäselviä ja ristiriitaisia, ja niitä on myös tulkittu eri tavoilla. Selvityksen mukaan potilastietojen keräämisen ja käsittelyn sääntelypohja on selvästi puutteellista ja vaatii uudistamista.
"Pysyväisdiagnoosien kirjaaminen ja välittyminen on epäyhtenäistä ohjeiden tulkinnanvaraisuuksien, järjestelmäerojen ja teknisten siirtymäongelmien vuoksi", valotti professori Ulla-Mari Kinnunen esitellessään raportin johtopäätöksiä.
"Niin tietosuojan, potilasturvallisuuden kuin päätöksenteonkin tietopohjan kannalta on ongelmallista, että diagnoositietojen käsittely tapahtuu hajautetusti muun muassa hoitoilmoituksia varten kunkin terveydenhuollon palvelunantajan tietojärjestelmästä. Kuitenkin lainsäädäntö velvoittaa tallentamaan potilastiedot keskitettyyn tietovarantoon (Kanta) ja niitä tulisi myös hyödyntää sieltä muun muassa THL:n tiedonkeruussa", jatkoi professori Tomi Voutilainen.
Ohjeiden ja informaation selkeytys ja tarkentaminen auttaisivat parantamaan tarvepohjaisen rahoituksen tietopohjaa
Selvityshenkilöt toteavat, että tällä hetkellä kirjaamisen ohjausrakenne on monikerroksellinen. Siksi tietojen toimittamiseen liittyvät lakiuudistukset tulisi toteuttaa pikimmiten.
”Suosittelemme, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen hallintaa koskeva sääntely uudistettaisiin kokonaisuudessaan, jotta tietojen käyttö olisi nykyistä velvoittavampaa. Samalla varmistettaisiin tietopohja yhdestä valtakunnallisesta tietovarannosta nykyisen hajautuneen ja moninkertaisen tietojen kopioimisen tai tallentamisen sijaan. Tietopohjan laadulla on vaikutus asiakas- ja potilasturvallisuuteen. Samalla sillä on vaikutuksia myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien edellytyksiin tuottaa kustannustehokkaita palveluita”, totesivat selvityshenkilöt luovuttaessaan raporttinsa ministerille.
.
Raportissa ehdotetaan useita konkreettisia toimenpide- ja kehittämisehdotuksia useille eri toimijoille ja viranomaisille jatkoarvioinnin pohjaksi. Selvityshenkilöt ehdottavat mm. THL:n, alueiden ja tietojärjestelmätoimittajien yhteistyön parantamista, alueille mahdollisuutta tarkistaa THL:lle toimittamansa tiedot sekä laskentatietojen toimittamista koskevan sääntelyuudistuksen täytäntöönpanon varmistamista. Näin saataisiin vähennettyä osin tarpeetonta ja moninkertaista tietojen kopiointia.
Lisätietoja:
Valtiovarainministeriö
erityisavustaja Alexis Vartiainen, puh. 02955 30176 (ministerin haastattelut)
finanssineuvos, yksikönpäällikkö Tanja Rantanen, puh. 02955 30338 (rahoitusmallin kehittäminen)
s-postit: [email protected]
Itä-Suomen yliopisto
professori Tomi Voutilainen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 595 6801
professori Ulla-Mari Kinnunen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 355 3953
s-postit: [email protected]
Taustatietoja hyvinvointialueiden rahoituksesta:
Hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskemat palvelutarvekertoimet, joiden perustana ovat useiden toimijoiden (mm. THL, Kela, Tilastokeskus) tuottamat laajat rekisteriaineistot. Lisäksi rahoituksen laskemisessa käytetään myös muita tietoja, esimerkiksi tietoja alueiden asukasluvuista. Tarvekertoimet eivät kuitenkaan vaikuta hyvinvointi-alueiden rahoituksen koko maan tasoon, vaan ainoastaan sen jakautumiseen hyvinvointialueiden kesken.
Hyvinvointialueiden rahoitus (vm.fi)
Sote-rahoituksen usein kysytyt kysymykset: diagnoosien vaikutus (THL)