Uudellemaalle ehdotetaan yhdeksää erityistä kuntajakoselvitysaluetta

Tilaisuus on seurattavissa suorana verkossa (ns. webcasting-lähetys) http://www.goodmood.fi/kuntauudistus/.

Uusimaa ja metropolialue

Uudenmaan maakunta on maan tiheimmin asuttu sekä väestömäärältään maamme suurin maakunta. Uudellamaalla asuu liki kolmasosa maamme väestöstä.

Alueen kuntarakenne on varsin heterogeeninen kuntakoon vaihdellessa Helsingin liki 600 000 asukkaasta Karjalohjan noin 1500 asukkaaseen. Maakunta on väestöltään myös maassamme voimakkaimmin kasvava. Uudenmaan sisällä voidaan tunnistaa selkeästi toisistaan erottuvia seutuja, joilla on omat kehityshistoriansa ja omaleimaiset luonteensa. Uudenmaan toiminnallisina seutuina voidaan nähdä pääkaupunkiseutu, Keski-Uusimaa, Läntinen Uusimaa (Raaseporin ja Lohjan seudut), Itäinen Uusimaa ja Hyvinkään-Riihimäen seutu.

Uudellamaalla sijaitsee maamme ainoa metropolialue, Helsingin seutu, jonka erityisyys muihin kaupunkiseutuihin verrattuna perustuu moniin tekijöihin, mutta erityisesti sen suureen merkitykseen koko maamme kansantaloudelle. Vaikka Helsingin seutu on metropolina pieni, se kilpailee alueiden välisessä kilpailussa kansainvälisistä investoinneista ja yrityksistä ensisijaisesti muiden, erityisesti Itämeren alueen metropoliseutujen kanssa.

Uudellamaalla on toteutettu 2000-luvulla kolme kuntaliitosta ja yksi osaliitos. Uudenmaan maakunnassa on tällä hetkellä 28 kuntaa. Yli sadantuhannen asukkaan kaupunkeja on kolme. Uudellamaalla on 15 kaksikielistä kuntaa, joista kahden eli Raaseporin ja Inkoon enemmistökieli on ruotsi. Muiden kaksikielisten kuntien enemmistökieli on suomi.

Palvelujen turvaaminen, yhdyskuntarakenteen hallinta ja kilpailukyvyn vahvistaminen korostuvat

Rakennetyöryhmän esittämät kuntajakoselvitysalueet ja tarpeet rakenneuudistusten taustalla ovat Uudellamaalla kahdensuuntaisia.

Keskeinen kysymys on turvata kuntien elinvoima ja palvelut niissä kunnissa, joissa samanaikainen palvelutarpeiden kasvu sekä taloudellisen tilanteen heikkeneminen merkitsee tulevaisuudessa erityisiä haasteita kuntalaisten palvelujen turvaamiselle.

Toisaalta erityisesti Helsingin seudun osalta yhdyskuntarakenteen hallinta sekä  alueen kilpailukyvyn vahvistaminen tarvitsee tuekseen rakenteellisia ratkaisuja myös niiden kuntien osalta, jotka taloudelliselta tilanteeltaan ovat edullisessa asemassa. Tämä johtuu alueen voimakkaasta väestönkasvusta sekä metropolialueen erityishaasteista. Ilman seudun kokonaisedusta lähtevää suunnittelua vaarana on yhdyskuntarakenteen hajautumisen kiihtyminen. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen metropolialue edellyttää mm. hyvin toimivaa ja ekotehokasta yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää. Myös toimet, joilla torjutaan alueellista eriarvoistumista ja syrjäytymistä ovat tärkeitä. 

Työryhmä esittää, että Uudellemaalle asetettaisiin yhdeksän erityistä kuntajakoselvitystä

- Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo
- Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Nurmijärvi
- Porvoo, Askola, Myrskylä, Loviisa ja Lapinjärvi
- Kirkkonummi, Inkoo ja osa Siuntiosta
- Lohja, Karjalohja, Nummi-Pusula ja osa Siuntiosta
- Raasepori ja Hanko
- Vihti ja Karkkila
- Mäntsälä, Pukkila ja Pornainen
- Hyvinkää ja Kanta-Hämeestä Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi

Siuntion osalta työryhmä esittää toiminnallisin perustein selvityksen toteuttamista Siuntion jakamiseksi siten, että osa siitä kuuluisi Lohjan, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan selvitysalueeseen ja osa Kirkkonummen ja Inkoon muodostamaan uuteen selvitysalueeseen. Toissijaisesti työryhmä katsoo, että Kirkkonummi voisi olla osa esitettyä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon muodostamaa selvitysaluetta. Siten Inkoo olisi osa Hangon ja Raaseporin muodostamaa selvitysaluetta ja Siuntio kuuluisi kokonaisuudessaan Lohjan, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan alueeseen. Lisäksi työryhmä katsoo, että Itä-Uudenmaan kuntien toissijaisena vaihtoehtona on kaksi selvitysaluetta: Loviisan ja Lapinjärven sekä Porvoon, Askolan ja Myrskylän selvitysalueet. Työryhmä on toissijaisina vaihtoehtoina esittänyt myös Sipoon samoin kuin Nurmijärven jakamista.

Palvelujen turvaaminen on ensisijainen tavoite

Kuntauudistuksen ensisijaisena tavoitteena on asukkaiden palvelujen turvaaminen. Elinvoimainen kunta tarvitsee riittävästi väestöä, työpaikkoja ja verotuloja, jotta sillä on taloudelliset edellytykset järjestää asukkailleen peruspalvelut. Toimiva kunta muodostuu luonnollisista työssäkäynti- ja asiointialueista ja asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa asuinalueensa asioihin.

Kunnat saavat tukea muutokseen

Valtakunnallinen kuntauudistus on valtava muutosprosessi. Kunnat ja alueet ovat hyvin erilaisia. Kunnat saavat muutoksen valmistelussa ja toteutuksessa valtion tukea. Ennen muutostuen tarkempaa valmistelua halutaan kuulla kuntien toiveet siitä, millaista muutostukea ne odottavat valtion taholta.

Valtion muutostuki konkretisoituu kolmella tasolla: lakitasolla, prosessitasolla ja täsmätukien tasolla. Tärkeimpiä uusia lakeja tulevat olemaan rakennelaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, uusi rahoitus- ja valtionosuuslainsäädäntö sekä uusi kuntalaki. Näiden kaikkien uusien lakien odotetaan tukevan omalta osaltaan kuntauudistuksen etenemistä.

Tärkeä uudistuksen työvaihe liittyy kuntajakoselvitysten tekemiseen. Työryhmä on esittänyt, että kuntia tuettaisiin erityisten kuntajakoselvitysten avulla ja että valtio vastaisi selvitysten kustannuksista.

Tietojärjestelmien yhtenäistämisellä ja sähköisten palvelujen kehittämisellä kuntien toiminnan tuottavuutta voidaan parantaa. Valtakunnallisella tietohallintomuutoshankkeella ja siihen liittyvällä kuntaliitoskohtaisella tuella tuetaan yhdistyvien kuntien tieto- ja viestintäteknistä muutosta.

Uudessa kuntalaissa painotetaan lähidemokratian toteutumista

Tavoitteellisen aikataulun mukaan rakennelaki annetaan syksyllä 2012 ja se tulisi voimaan 2013 vuoden alusta. Kuntarakennelaki korvaa siis voimassaolevan Paras-puitelain. Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitetaan aluekierroksen jälkeen keväällä 2012. Uudessa kuntalaissa vahvana uudistamiselementtinä on erityisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamis­mahdollisuuksien vahvistaminen.

Miten kuntauudistuksen valmisteluun voi vaikuttaa?

Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne -selvitys on virkamiestyöryhmän esitys, josta kunnat ja muut tahot antavat lausuntonsa kevään aikana. Hallitus tekee linjauksensa vasta kuultuaan kuntia.

Kuntien sähköinen virallinen kuuleminen 13.4.2012 saakka

Kunnallishallinnon rakenne -virkamiestyöryhmän selvitys elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta sekä selvitystä koskeva valtiovarainministeriön sähköinen virallinen kuulemislomake on lähetetty kuntiin 13.2.2012. Kunnanvaltuustoilla on aikaa antaa lausuntonsa työryhmän selvityksestä sekä esittää näkemyksensä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistushankkeista 13.4.2012 saakka.

Sähköisellä kyselylomakkeella pyydetään kunnan lausunto työryhmän selvityksessä esitetyistä kuntarakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista, työryhmän tarkastelunäkökulmista ja kuntaliitostarpeen arvioinnista, kuntajakoselvityksen toteuttamisesta, kuntauudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta sekä muutostuesta.

Vuorovaikutteinen keskustelualusta alueelliseen keskusteluun owela.fi/kuntauudistus 

Valtiovarainministeriö avasi 14.2.2012 ensimmäisen aluetilaisuuden yhteydessä kaikille 18 alueelle keskustelualustan www.owela.fi/kuntauudistus. Keskustelufoorumin tavoitteena on mahdollistaa keskustelu alueen päättäjien ja muiden asiasta kiinnostuneiden kesken sekä kerätä palautetta alueille ehdotetusta tai ehdotetuista erityisistä kuntajakoselvitysalueista valmistelijoiden tueksi. Valmistelijat seuraavat keskustelua säännöllisesti. Keskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä. Teknisen palvelualustan alueellisille keskusteluille tuottaa VTT.

Uudenmaan keskustelu www.owela.fi/kuntauudistus/uusimaa

Kansalaisfoorumi valtakunnalliseen kuntauudistuskeskusteluun otakantaa.fi

Otakantaa.fi on keskustelufoorumi kansalaisten ja julkishallinnon väliseen vuoropuheluun. Foorumilla on avattu keskustelu kuntauudistuksesta. Keskustelussa pyydetään ottamaan kantaa mm. seuraaviin kysymyksiin

Millainen on elinvoimainen kunta?
Mitkä kunnan järjestämät palvelut ovat mielestäsi tärkeimpiä?
Miten Suomi turvaa laadukkaat palvelut tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy?
Miten haluaisit vaikuttaa asuinalueesi asioihin?
Miten kotiseutuidentiteettiä voi vaalia?
www.otakantaa.fi

Lisätietoa uudistuksesta: www.kuntauudistus.fi

Lisätietoja:
Uudenmaan esityksestä
ylijohtaja Päivi Laajala, puh. 040 482 7046 
neuvotteleva virkamies Inga Nyholm, puh. 040 760 5524
Kuntien muutostuesta
kehittämispäällikkö Arto Koski, 09 160 33529

Kuntien kuulemisesta ja keskustelufoorumeista
tiedottaja Marja-Leena (Maiju) Laakso, 0400 257 846
neuvotteleva virkamies Katja Palonen, 040 835 5379