Uusi OECD-suositus antaa työkaluja disinformaatioon vastaamiseen

Yhteiskunnan nopea digitalisoituminen on muuttanut merkittävästi tapaamme käyttää tietoa. Samalla uudet teknologiat ovat tehneet valheellisen ja väärän tiedon levittämisestä helppoa. Tällä voi olla vakavia vaikutuksia yhteiskuntaan ja demokratian toteutumiseen. OECD:n uusi suositus tarjoaa työkaluja turvallisen ja luotettavan informaatioympäristön rakentamiseen.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n jäsenmaat ja Brasilia hyväksyivät joulukuussa 2024 suosituksen, joka toimii kansainvälisenä standardina valtioiden pyrkimyksille edistää informaatioympäristön eheyttä (suosituksessa information integrity) ja torjua mis- ja disinformaation haitallisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Suositusta on valmisteltu valtioiden, kansalaisyhteiskunnan, median, tutkijoiden ja yksityisten toimijoiden välisenä yhteistyönä. Myös Suomi on osallistunut aktiivisesti suosituksen laatimiseen.

Suositus ohjaa pelkästään disinformaatioon vastaamisen sijaan laajempaan ja ennakoivampaan lähestymistapaan, ja sen tarkoituksena on lisätä kansalaisten ja toimijoiden kyvykkyyksiä tunnistaa väärää tietoa ja reagoida tai olla reagoimatta siihen. Tavoitteena on luotettava ja eheä informaatioympäristö, jossa keskeiset toimijat kantavat oman vastuunsa. Suosituksen yksi lähtökohta on sananvapauden kunnioittaminen. Kansalaisilla tulee olla pääsy monipuoliseen tietoon, mutta samanaikaisesti tulee huomioida, että muutkin perusoikeudet toteutuvat. Näitä ovat esimerkiksi oikeus turvaan ja rauhaan, oikeus yksityiselämään, omaan uskontoon sekä omantunnonvapaus.

Suosituksissa korostetaan kansalaistaitoja ja kansalaisten perusoikeuksia

Suosituksen toimenpiteet on jaettu kolmeen teemaan. Nämä ovat 

• yhteiskunnallisen resilienssin vahvistaminen
• tietolähteiden avoimuuden, vastuullisuuden ja moninaisuuden lisääminen
• rakenteiden ja avoimen hallinnon päivittäminen 

Yhteiskunnallisen resilienssin vahvistaminen tarkoittaa erityisesti kansalaisten taitojen lisäämistä modernissa informaatioympäristössä toimimiseen sekä yhteistyötä hallinnon, yksityisten toimijoiden ja tutkijoiden välillä verkkoalustojen läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

Tietolähteiden avoimuuden, vastuullisuuden ja moninaisuuden lisääminen viittaa esimerkiksi itsenäisen ja riippumattoman median tukemiseen, verkkoalustojen moderoinnin ja bottien tunnistamisen kehittämiseen sekä lasten turvallisen teknologioiden käytön varmistamiseen.

Rakenteiden ja avoimen hallinnon toimintatapojen päivittäminen tarkoittaa esimerkiksi hallinnollisten rakenteiden vahvistamista siten, että samalla turvataan kansalaisten perusoikeudet ja sananvapaus. Tähän liittyy toimenpidesuosituksia vaadittavien strategioiden laatimiseksi, vaalivaikuttamisen ehkäisemiseksi, kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi ja kyvykkyyksien kasvattamiseksi hallinnon eri tasoilla.

Suomella on hyvät lähtökohdat suositusten toteuttamiseen

Suomi on monissa edellä esitetyissä asioissa hyvissä asemissa. Mediakasvatuksemme nähdään monissa maissa hyvänä esimerkkinä, ja kaikki keskeiset valtiolliset toimijamme ovat valmistautuneet vastaamaan strategisella viestinnällä disinformaation aiheuttamaan uhkaan. 

Suosituksen laajempi, koko yhteiskuntaa osallistava lähestymistapa on myös hyvin linjassa kokonaisturvallisuuden mallimme kanssa. Suosituksen toimeenpanossa tarkastelua tulee kohdistaa erityisesti hallinnon rakenteita ja strategista tasoa koskeviin toimenpiteisiin.

Lisätietoja:
Johtava asiantuntija, Olli-Pekka Rissanen, puh. 0295 530 364, olli-pekka.rissanen(at)gov.fi
Hankepäällikkö, Nico Käräjäoja, puh. 0295 530 516, nico.karajaoja(at)gov.fi