Valtiovarainministereille esitellään EU-puheenjohtajamaan ohjelmaa ja Kreikan tilannetta
EU:n tuore puheenjohtajamaa Hollanti esittelee perjantaina 15. tammikuuta ohjelmansa jäsenmaiden valtiovarainministereille Ecofin-neuvoston kokouksessa Brysselissä. Euroryhmä saa torstaina katsauksen Kreikan tilanteesta.
Päivitetty 14.1. kello 10.00: ministeri sairastui, Suomella virkamiesedustus.
Suomea edustaa pysyvä edustaja, suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve ja euroryhmässä lisäksi finanssineuvos Pekka Morén.
Hollanti toimii EU:n neuvoston puheenjohtajana tammikuusta kesäkuuhun. Talous- ja rahoitusasioissa kauden keskeisiä aiheita ovat:
- talous- ja rahaliiton kehittäminen
- pankkiunionin loppuunsaattaminen ja keskustelut yhteisestä talletussuojasta
- pääomamarkkinaunioni
- veropetosten ja veronkierron vastaiset toimet.
Hollannin puheenjohtajuuskauden ohjelma (englanniksi)
Ohjausjakso etenee
Yksi Ecofin-neuvoston pääaiheista on eurooppalainen ohjausjakso, joka on talous- ja finanssipolitiikan koordinointijakso. Neuvoston on määrä hyväksyä tämän vuoden suositukset euroalueelle sekä päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä ja hälytysmekanismiraportista (komission sivuilla nimellä varoitusmekanismiraportti).
EU:n komission tiedote ohjausjaksosta
Käännetystä alv:stä ehdotus
Neuvosto käsittelee Tšekin ehdotusta käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta, jossa ostaja maksaa myyjän puolesta arvonlisäveron. Tarkoituksena olisi torjua arvonlisäveropetoksia.
Suomi katsoo, että veropetosten vastainen taistelu on tärkeää ja sitä tulee tehostaa. Suomi ei kuitenkaan kannata yleistä kotimaisia myyntejä koskevaa käännettyä verovelvollisuutta vaan korostaa veropetosten torjunnassa muita keinoja, kuten valvontaa ja tietojenvaihdon parantamista.
Muita Ecofin-neuvoston aiheita ovat pankkiunionin toteuttaminen ja mahdollisesti myös terrorismin rahoituksen torjunta.
Kreikasta tilannekatsaus
Euroryhmä eli euromaiden valtiovarainministerit saavat kokouksessaan katsauksen Kreikan tilanteesta. Kreikka toteutti syksyn aikana uudistustoimet, jotka olivat ehtona ensimmäisen lainaerän maksamiselle. Ohjelman ensimmäisen väliarvion käsittelyn odotetaan alkavan alkuvuonna.
Poliittinen vakaus ratkaisee Kreikan tulevaisuuden (kolumni 4.1.)
Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät (23.12.)
Kyproksesta ohjelman viimeinen väliarvio käsittelyssä
Euroryhmä käsittelee kahdeksatta väliarviota Kyproksen lainaohjelmasta. Väliarvion yhteydessä sovitaan niin sanotuista ennakollisista toimista. Kun Kypros on toteuttanut nämä toimet, Euroopan vakausmekanismi (EVM) voi maksaa 275 miljoona euron lainaerän Kyprokselle. Lisäksi Kypros voi saada 124 miljoonan euron lainaerän Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF).
Kyproksen ohjelma on edennyt laajalti tavoitteiden mukaisesti. Maan talouskasvu ja julkisen talouden tilanne ovat kohentuneet ennakoitua nopeammin. Kyprokselta odotetaan nyt erityisesti rahoitusjärjestelmän tervehdyttämisen ja yksityistämisen jatkamista.
Kyproksen ohjelma päättyy maaliskuussa. Ohjelmasta on maksamatta 2,8 miljardia euroa, joten Kyproksen ei tarvinne nostaa ohjelmaan alun perin varattua 10 miljardin euron lainamäärää kokonaisuudessaan.
Taustatietoa Kyproksen ohjelmasta
Keskustelu maksukyvyttömyysmenettelyistä
Muita euroryhmä aiheita ovat tämän vuoden suositukset euroalueelle, viime vuoden suositusten toimeenpano ja IMF:n näkemykset euroalueen taloudesta (niin sanottu artikla IV -raportti). Lisäksi ministerit keskustelevat kansallisista maksukyvyttömyysmenettelyistä.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Susanna Ikonen, puh. 02955 30049, [email protected]
Finanssineuvos Pekka Morén (ohjelmamaat), puh 02955 30290, [email protected]