Valtiovarainministeri Riikka Purran puhe Kunnallisjohdon seminaarissa
Valtiovarainministeri Riikka Purra puhui Suomen Yrittäjien järjestämässä Kunnallisjohdon seminaarissa Jyväskylässä 20. toukokuuta.
Hyvät kuntajohtajat, luottamushenkilöt, yrittäjät ja seminaarivieraat,
On ilo tulla puhumaan seminaariin, jonka nimi on Uusi Nousu. Kun katson tätä salia, täällä on tänään koolla valtaisa joukko päättäjiä, yrittäjiä ja virkamiehiä – jopa 1200 ihmistä eri puolilta Suomea.
Suomen talous nousee vain paikalliselta tasolta: sieltä, missä yrittäjät luovat uutta työtä ja viranhaltijat mahdollistavat kasvua. Tässä salissa istuu pitkälti se voima, jonka tekeminen ja osaaminen ratkaisee, muuttuuko tämä uusi nousu arjen todellisuudeksi.
Talouskasvu ja innovaatiot eivät synny tyhjiössä, vaan ne rakennetaan niistä palikoista, joita te pyöritätte arjessanne: kuten koulutuksesta, työllisyyden hoidosta, kaavoituksesta. Kunnan tärkein elinvoimateko on varmistaa, että peruskoulusta ja toiselta asteelta valmistuu osaavia nuoria. Myös sellaisia, joilla on aito ymmärrys yrittäjyydestä ja työelämän muuttuvista tarpeista. Kasvu vaatii myös sujuvaa kaavoitusta ja nopeaa lupaprosessia. Jos kaavoitus takkuaa tai investoinnit seisovat vuosia valituskierteissä – kuten vaikkapa Jyväskylän Hippos-hankkeen kohdalla nähtiin – me itse jarrutamme sitä kasvua, jota niin kipeästi tarvitsemme. Uusi nousu ratkaistaankin viime kädessä siinä, miten tehokkaasti kunta hoitaa nämä perustehtävänsä.
Merkkejä siitä, että tämä tekemämme työ kannattaa, näkyy.
Viime viikkoina olemme saaneet kuulla todella positiivisia uutisia Suomen taloudesta. Valtiovarainministerinä katson mielelläni lukuja, ja ne puhuvat puolestaan: maaliskuussa maamme vaihtotase oli 5 miljardia euroa plussalla, ja kansantalouden tuotanto kasvoi 1,3 prosenttia edellisvuodesta. BKT kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mikä tarkoittaa lähes 4 prosentin vuosivauhtia. Maksukorttidatan perusteella kulutus on lähtenyt kasvuun, ja samoin ovat kehittyneet arvonlisäverokertymä sekä pitkään rypenyt korjausrakentaminen.
Neljä pitkää vuotta laskussa ollut vähittäiskauppa on sekin kääntynyt tänä keväänä vihdoin nousuun. Kuluttajien parantunut ostovoima näkyy jo kauppojen kassoilla. Myös majoitus- ja tapahtuma-alalla pyyhkii hyvin; esimerkiksi Viking Line odottaa tulevasta kesästä erittäin vahvaa, sillä epävakaa maailmantilanne ohjaa ihmisiä lähimatkailun pariin. Suomalaisten luottamus on palautumassa. Koko teollisuustuotantomme on ylittänyt odotukset ja noussut korkeimmilleen sitten vuoden 2008 – eli finanssikriisistä alkaneen, yli 15 vuotta kestäneen alamäen jälkeen olemme vihdoin saavuttaneet uuden huipun.
Kun katsomme suomalaista elinkeinoelämää, meillä on syytä valtavaan ylpeyteen. Suomessa on yrityksiä, jotka eivät pelkästään pärjää maailmalla, vaan näyttävät suuntaa globaalissa teknologiamurroksessa. Tätä uutta nousua on nyt havaittavissa niin maalla, merellä, ilmassa kuin avaruudessakin.
UUDEN NOUSUN YRITYSESIMERKIT
Nokia on tehnyt ilmiömäisen paluun Helsingin pörssin arvokkaimmaksi yhtiöksi 64,3 miljardin euron markkina-arvollaan osakkeen noustua noin 90 % reilussa kolmessa kuukaudessa. Nokia uusiutui matkapuhelinverkoista tekoälybuumiin: Infineran osto ja toimitusjohtajan strateginen käänne nostivat kasvuajureiksi datakeskusten optiset tiedonsiirtoverkot ja tekoäly-yhteydet. Muutoksen kruunaa kumppanuus Nvidian kanssa, joka sijoitti Nokiaan miljardi dollaria tekoälypohjaisten 5G- ja 6G-verkkojen kehitykseen. Nokian tekoäly- ja pilvipalveluiden kasvunäkymät on nostettu 27 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä, mikä on suuri etu Suomen kansantaloudelle. Puolustuspuolellakin tapahtuu.
Merellä Suomen talouden potkurina toimivat telakat, Turussa, Raumalla, Helsingissä. Turku pamautti pöytään miljardiluokan aiesopimuksen risteilijätilauksista vuoteen 2036 asti; yhden aluksen arvo voi nousta lähes kahteen miljardiin euroon, ja Royal Caribbean Group tilasikin huhtikuussa kaksi uutta Icon-luokan alusta.
Hissiyhtiö Kone tekee Suomen historian suurinta, 25 miljardin euron yrityskauppaa ostamalla saksalaisen TK Elevatorin, jolloin sen liikevaihto ylittää alan kakkosen (Otis) yli 50 prosentilla. Suomesta johdetaan maailmanluokan bisnestä, ja nousemme hisseillämme kirjaimellisesti maailman huipulle.
Puolustusteollisuudessa Patria toimittaa Saksalle jopa 876 kappaletta Patria 6x6 -ajoneuvoja yli kahden miljardin euron sopimuksella (kiinteä tilaus yli miljardi) ja laajentaa yhteistyötään Tšekin valtionhallinnon kanssa. Turvallisuusosaamisemme on Euroopan halutuinta.
Suomesta on kasvanut avaruusteknologian kärkimaa. Satelliittiyhtiö ICEYE toimitti Puolan armeijalle alle vuodessa noin 200 miljoonan euron tutkasatelliittijärjestelmän. Laukaistut satelliitit tuottavat 25 senttimetrin erotuskyvyn tutkakuvia, mikä takaa Puolalle täysin omassa hallinnassa olevan, säästä riippumattoman satelliittitiedustelun. Tämä on kova suoritus suomalaiselta osaamiselta!
Kvanttialalla kansainvälinen suomalainen menestyjä Bluefors teki lähes 200 miljoonan euron liikevaihdostaan peräti 18 prosenttia puhdasta voittoa valmistamalla kvanttitietokoneiden jäähdytysjärjestelmiä.
Puhtaassa siirtymässä valmistui vuonna 2025 ennätykselliset yli 8 miljardin investoinnit, uusia hankkeita tuli vireille 24 miljardilla (kaikkiaan yli 1250 hanketta, arvoltaan yli 300 miljardia) ja Suomeen sijoittui 527 ulkomaista projektia eli 160 edellisvuotta enemmän. Investoinnit mahdollistaa Euroopan halvin pääkaupunkivertailun sähkön tukkuhinta, ja valtio onkin vahvistanut Fingridin omistusta huoltovarmuuden takaamiseksi. Sähkön päästöt ovat melkein nollassa, joten nyt on oikea aika investoida Suomeen.
Nämä ovat todella hyviä asioita. Työllisyyden koheneminen ja työttömyyden väheneminen alkaa perinteisesti joidenkin kuukausien kuluessa talouden aloitettua kasvunsa. Toivokaamme siis, että hyvä vire jatkuu, vaikka maailmalta meitä haastetaan.
HALLITUS ON MÄÄRÄTIETOISESTI RAKENTANUT UUTTA NOUSUA
Hallitus tekee määrätietoista työtä Suomen uuden nousun eteen, mikä vaatii rohkeita ratkaisuja niin yritysten, kotitalouksien, osaamisen kuin turvallisuudenkin rintamalla.
Uuden kasvun sytyttämiseksi hallitus panostaa vahvasti yrityksiin ja yrittäjyyteen. Suomessa yrittämisen on oltava kannattavaa, ja siksi yritysverotusta kevennetään laskemalla yhteisövero 18 prosenttiin vuonna 2027. Tämän lisäksi YEL-järjestelmää korjataan joustavammaksi ja yrittäjävähennystä korotetaan 5,5 prosenttiin. Pitkään startup-kentän toivoma uudistus yritysten työsuhdeoptioiden verotuksesta toteutuu. Teollisuutta ja maataloutta tuetaan raskaan liikenteen ammattidieselillä sekä määräaikaisella energiaveron lisäpalautuksella.
Määrätietoista työtä tehdään myös kotitalouksien ostovoiman vahvistamiseksi keventämällä työn verotusta tällä vaalikaudella lähes 1,8 miljardilla eurolla.
Pitkän aikavälin kasvu ja kilpailukyky rakentuvat T&K-panostusten varaan. Suomen tutkimus- ja kehitysmenot nostetaan 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä kasvattamalla valtion T&K-rahoitusta lakisääteisesti noin 280 miljoonalla eurolla vuosittain. Julkisella rahoituksella tavoitellaan merkittävää vipuvaikutusta, jotta yritysten omat investoinnit vähintään kaksinkertaistuisivat.
Vastuulliseen taloudenpitoon kuuluvat tässä ajassa myös sopeutustoimet ja leikkaukset, ja ne tulevat jatkumaan vielä pitkään. Samaan aikaan tehtävien kasvutoimien ja esimerkiksi merkittävien puolustuspanostusten kasvattaminen ikääntyvässä yhteiskunnassa ovat haaste, mutta täysin tehtävissä, kunhan poliittinen kantti riittää.
Vaikeassa suhdanteessa hallitus on tehnyt myös merkittäviä elvytystoimia. Viimeisimmissä päätöksissämme rakennusalaa tuetaan 110 miljoonan euron määräaikaisilla energiatehokkuuden korjausavustuksilla, joilla tavoitellaan miljardin rakennussysäystä, sekä aikaistamalla Senaatti-kiinteistöjen useita hankkeita. Nuorten asuntokauppaa vauhditetaan laskemalla ASP-lainojen omarahoitusvaatimus 5 prosenttiin (enimmäislainamäärä nousee 95 prosenttiin) ja pidentämällä laina-ajat 40 vuoteen. Liikenneyhteyksiä parannetaan alueellisilla liikenneinvestoinneilla, uusilla päätöksillä erityisesti itäisessä Suomessa, ja maanpuolustukselle kriittisiin infrahankkeisiin osoitetaan niin ikään merkittäviä summia.
Korkeakouluihin luodaan syksystä 2026 alkaen 1 095 lisäaloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin ensikertalaisille hakijoille kasvunkin kannalta oleellisille aloille. Tavoitteena on nostaa nuorten korkeakoulutettujen määrä lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä kohdentamalla paikat tulevaisuudelle ja huoltovarmuudelle kriittisille teknologian, turvallisuuden, energia-alan ja terveydenhuollon aloille. Peruskoulun osaamisen vahvistamiseen on tehty liuta toimia, rahalla ja ilman, mobiililaitteiden rajoituksista oppimistakuuseen. Näen, että peruskoulun korjaamisen jatkaminen on aivan kriittistä, niin osaamiselle ja kasvulle kuin koko kansakunnan tulevaisuudelle.
Kaikilla näillä toimenpiteillä hallitus rakentaa Suomelle vakaata, vahvaa ja kestävää uutta nousua.
Arvoisat kuulijat!
KUNTIEN ROOLI UUDEN NOUSUN VAUHDITTAJANA
Kuntien rooli osaamisen tuottajana ja työllisyyden vahvistajana on ratkaiseva. Kuntien pitää ottaa elinvoiman kehittäminen tosissaan ja olla kehityksen kärjessä. Meidän on kuitenkin katsottava kuntakenttää rehellisesti: nykyistä kuntarakennetta tehtävineen ja velvoitteineen ei sellaisenaan yksinkertaisesti ole mahdollista ylläpitää tässä väestöllisessä ja taloudellisessa tilanteessa. En kannata minkäänlaisia pakkoliitoksia – ne eivät ole aiemminkaan tuottaneet hyvää – mutta toivon parlamentaariselta ryhmältä luovia ajatuksia. Jokaisen puolueen pitäisi ymmärtää realiteetit ja rakentaa visioita niiden pohjalta. Itse olen hahmotellut mallia, jossa meillä olisi vahvoja ydinkuntia tietyillä velvollisuuksilla, ja niiden ympärillä asukkaille tärkeitä identiteettikuntia, joilta ei vaadittaisi samoja velvoitteita.
Me olemme tänään täällä Jyväskylän Paviljongissa – Suomen Ateenassa. Ja juuri täällä Jyväskylässä näytetään parhaillaan esimerkkiä siitä, miten haasteet käännetään voitoiksi ja alueen valtava osaamispotentiaali valjastetaan uuden työn moottoriksi. Jyväskylässä ollaan nimittäin suomalaisen perusongelman ytimessä: miten korkea osaaminen muuttuu työpaikoiksi ja verotuloiksi. Tämä on upea yliopistokaupunki, jossa on 50 000 opiskelijaa, opettajaa ja tutkijaa sekä nuorekas väestörakenne. Mutta samaan aikaan kaupungin työttömyysprosentti paukkuu lähes 16 prosentissa ja työllisyysaste on maan heikoimpia.
Tämä suuri osaamispotentiaali ei muutu riittävän tehokkaasti uusiksi innovaatioiksi, tuotannoksi ja työksi. Suomessa kyllä osataan tutkimus ja tuotekehitys, mutta meidän ongelmamme on kaupallistamisessa. Toisin kuin Piilaaksossa tai Tel Avivissa, meiltä puuttuu se aggressiivinen varhaisen vaiheen riskipääoma, joka pukee keksinnöt markkinakuntoon. Jos alueella ei ole omaa vahvaa pääomakeskittymää, parhaat ideat jäävät pöytälaatikoihin tai valuvat ulkomaille. Meillä on käsissämme maailmanluokan raaka-aine – eli osaaminen – mutta jäykät rakenteet ja rahoituksen puute tekevät sen jalostamisesta sijoittajalle liian kalliin ja riskialttiin prosessin.
Tähän huutavaan ristiriitaan haetaan nyt ratkaisua uuden Jyväskylän mallin kautta. Siinä oppilaitokset, tutkimus ja yritykset tuodaan yhteen tiiviissä kumppanuudessa, ja kaupunki tavoittelee tällä työttömyyden tuntuvaa laskua. Juuri tällaista rohkeutta ja aloitteellisuutta me tarvitsemme jokaiselta Suomen kunnalta!
EUROOPPA JA KANSAINVÄLINEN TILANNE
Jyväskylän tilanne peilaa laajemmin koko EU:ta, jossa osaamispotentiaali ja 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat valuvat hukkaan pirstaleisen sääntelyn ja yhtenäisten pääomamarkkinoiden puutteen vuoksi. Eurooppalainen järjestelmä on keskittynyt liian pitkään riskien hallintaan ja vanhan kakun jakamiseen uuden luomisen sijaan. Tämän vuoksi innovatiivisimmat yrityksemme pakkaavat laukkunsa ja suuntaavat rahoituksen perässä Yhdysvaltoihin. Jotta innovaatiot menestyisivät, EU-tasolla on purettava byrokratiaa ja vapautettava pääomavirrat varhaisen vaiheen riskipääoman takaamiseksi. On keskityttävä perusasioihin taloudessa ja sisämarkkinassa – siihenhän koko unioni on luotu.
Maanosamme kärsii hitaasta kasvusta ja kuihtuvasta kilpailukyvystä samaan aikaan, kun Yhdysvallat porskuttaa dynaamisen riskipääoman turvin ja Aasia dominoi teollista tuotantoa. Eurooppalainen teollisuus maksaa energiasta moninkertaisesti Yhdysvaltoihin verrattuna, mikä ajaa investointeja pois Euroopasta. EU:sta onkin tullut maailmanmestari sääntelyssä, mutta luokaton suorittaja innovoinnissa – uutta tekniikkaa säännellään usein ennen kuin alalle on syntynyt yhtäkään merkittävää yritystä. Tilannetta pahentavat väestön ikääntyminen sekä sisäisen kilpailun vääristyminen suurten jäsenmaiden jättimäisten valtiontukien vuoksi.
Eurooppa on jäämässä vaaralliseen loukkuun: olemme liian kallis kilpailemaan Aasian kanssa hinnoilla, mutta liian jäykkä kilpailemaan Yhdysvaltojen kanssa innovaatioilla. Jos haluamme välttää taloudelliseksi ulkomuseoksi muuttumisen, sääntelyä on purettava radikaalisti ja tilalle on luotava aitoa markkinatalouden dynamiikkaa. Tässä tilanteessa Suomen on kyettävä tekemään omilla päätöksillään itsestään houkuttelevampi paikka yrittää, investoida ja pitää kiinni parhaista osaajistaan kuin muu Eurooppa.
Arvoisat kuulijat,
Tämä hallitus on toiminut hankalassa suhdanteessa ja poikkeuksellisen vaikeissa oloissa. Epävarmuutta ovat luoneet tullisodat, jatkuva Ukrainan sota ja vaikeuksissa oleva Eurooppa – ja juuri nyt kovasti tuotantoketjuihin ja energianhintaan osuva Iranin kriisi. Silti me olemme tehneet rohkeita päätöksiä, uudistaneet rakenteita ja laittaneet talouden perustaa kuntoon. Olemme sopeuttaneet rapakuntoista julkista taloutta suoraan noin 6,5 miljardilla eurolla, koko korjauspakettimme ollessa jo yli 10 miljardia euroa.
Hallitus on tehnyt lukuisia uudistuksia vauhdittaakseen kituliasta talouskasvua. Me olemme pitäneet huolta siitä, että Suomessa on vakaa, ennakoitava ja houkutteleva yritysverotusympäristö. Me olemme tehneet mittavia kevennyksiä työn ja yrittämisen verotukseen. Haluamme, että jokaisesta tehdystä työtunnista jää enemmän käteen. Se on paras tapa kannustaa ihmisiä ahkeruuteen ja ottamaan työtä vastaan.
Tätä tukevat suoraan meidän työmarkkinauudistuksemme, joilla joustavoitetaan suomalaista työmarkkinakenttää. Suomi on liian pitkään kärsinyt jäykistä rakenteista. Me tuomme joustavuutta ja paikallista sopimista sinne, missä todellinen asiantuntemus on – eli yrityksiin ja työpaikoille. Olemme uudistaneet ja yksinkertaistaneet sosiaaliturvaa. Työn kannustimet ovat selvästi parantuneet, mutta paljon tekemistä on vielä.
Mikä tämän alkaneen uuden nousun voi tuhota?
Maailmalla vaikka mikä, mutta mikä sellainen, mikä on meidän käsissämme?
Sen voi tuhota vain poukkoileva politiikka ja paluu vanhaan. Luottamus on tärkeää; markkinat ja yrittäjät luottavat nimenomaan tämän hallituksen yritysmyönteiseen linjaan. Lääke taloushaasteisiin ei voi olla verotuksen kiristäminen, yritysverojen kiristäminen, vihersääntely ja velkarahalla synnytetyt näennäiset jakovarat. Julkisen talouden sopeuttamista ei saa pelätä – sille ei ole vaihtoehtoja. Voimistuva kasvu helpottaa urakkaa, mutta ei poista sitä. Valtio on liian paisunut tulopohjaan nähden, ja sote- ja puolustusmenot joka tapauksessa kasvavat valtavasti.
Velka on tulevaisuuden veronkorotuksia, jotka tappavat kaiken kasvun. Jos me verotamme osaavat ihmiset ja yritykset hengiltä, he muuttavat pois innovatiivisempiin maihin, ja joku muu korjaa heidän panoksensa hedelmät.
Sosialistisessa ajattelussa talouskasvussa tärkeintä tuntuu olevan vain sen tasaisempi jakaminen. Mutta jos Suomessa ei innovoida, me päädymme ostamaan muiden tekemät tuotteet velkarahalla. Meidän on valittava, olemmeko vain toisten luomien innovaatioiden loppukäyttäjiä vai teemmekö maailmalla haluttuja tuotteita itse. Jos seuraava hallitus ei jatka rakenteellisten uudistusten, tiukan taloudenpidon ja yrittäjyyden tiellä, putoamme pysyvästi keskinkertaisuuteen. Museo-Suomessa tulonjako on kenties edelleen tasainen, mutta jaettavaksi riittää lähinnä ei oota ja kurjuutta.
Kasvu ja julkisen talouden sopeutus eivät ole vastakohtia, vaan ne ovat saman kolikon kaksi puolta. Me emme säästä itseämme hengiltä, vaan meidän tulee sopeuttaa tämä maa terveeksi – myös leikkaamalla tehottomasta byrokratiasta ja siirtämällä panokset sinne, missä ne tuottavat, eli osaamiseen ja innovaatioihin. Talouskasvu on nimenomaan hyvinvoinnin kasvua; se on synonyymi terveyden, turvallisuuden ja elämänlaadun paranemiselle. Eivät ne prosentit ministeriön papereissa muuten juuri iloa tuo.
Tätä maata ei siis nosteta veroja kiristämällä, sääntelyä lisää keksimällä, vaatimustasoa laskemalla, uusia oikeuksia määrittämällä – jotka muuten yleensä aina kustantaa, kukas muu kuin veronmaksaja.
Arvoisat kuulijat, hyvät naiset ja herrat,
Unelmoin Suomesta, joka on maailman innovatiivisin valtio luomaan uutta. Maasta, jossa kilpaillaan siitä, kuka keksii parhaat ratkaisut. Jossa tehdään ahkerasti töitä, ja sitä arvostetaan. Jossa ponnistellaan. En halua, että olemme viimeisiä, jotka ottavat uudet elämää parantavat teknologiat käyttöön velkarahalla, vaan haluan, että me olemme niitä, jotka tekevät ne. Se vaatii työtä, yrittämistä ja sitä, että lakkaamme näkemästä vaivannäön vääränä asiana. Vaivannäkö on oikea asia. Terveen ihmisen kuuluu tehdä niin.
Tämä maa nousee vain tekemällä enemmän, yrittämällä rohkeammin ja pitämällä pelisäännöt ennakoitavina. Se nousee rohkeudella ja johdonmukaisuudella, itsensä likoon laittamalla ja terveellä kansallisella ylpeydellä.
Kiitän teitä huomiostanne ja toivotan teille hyvää ja tuottavaa seminaarin jatkoa sekä aurinkoista kevään jatkoa!