Valtiovarainministerit viimeistelevät euroalueen pysyvää vakausmekanismia
Euroryhmän laajennettu kokoonpano kokoontuu Brysselissä maanantaina 21.3.2011 klo 14.30 alkaen paikallista aikaa. Laajennettu kokoonpano on avoin kaikille EU-maille ja kaikki 27 maata ovat ilmoittaneet kokoukseen myös osallistuvansa. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen edustaa kokouksessa Suomea. Kokouksen aiheena on euroalueen pysyvä kriisinhallintamekanismi, joka tunnetaan nimellä Euroopan vakausmekanismi (EVM).
Euroopan vakausmekanismi korvaa nykyiset väliaikaisjärjestelyt heinäkuussa 2013. EVM on samalla osa laajempaa vakauspakettia, jolla pyritään ratkaisemaan euroalueen rahoitusvakausongelmat pysyvällä tavalla. Suomi on vakauspakettiin liittyen korostanut kolmea peruslähtökohtaa:
1) Ei yhteisvastuuta
Suomi on kaikissa yhteyksissä lähtenyt siitä, että euromaiden kriisijärjestelyt eivät saa merkitä siirtymistä tavalla tai toisella yhteisvastuuseen toisten euromaiden veloista. Suomi on tähän liittyen torjunut esitykset yhteisvastuullista takauksista, eurobond-järjestelyistä sekä kriisinhallintavälineen mahdollisuudesta ostaa ongelmiin ajautuneen maan velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Euroalueen päämiesten 11.3.2011 kokouksen päätelmien myötä varmistui, että tällaisia keinoja ei tulla ottamaan käyttöön.
Suomi on korostanut myös kriisiin ajautuneen maan omaa vastuuta tilanteensa korjaamiseksi ja pitänyt tähän liittyen esillä mahdollisuutta vakuuksien tai korvamerkittyjen tulovirtojen saamiseksi lainojen takaisinmaksun varmistamiseksi. Tähän liittyen kaikkia tavoitteita ei ole saavutettu, mutta Kreikan päätös 50 mrd. euron suuruisen valtion omaisuuden realisointiohjelman käynnistämisestä on osoitus siitä, että Suomen perusajatus on ymmärretty.
2) Kriisien ennaltaehkäisy
Kriisien ennaltaehkäisy liittyy siihen, miten vakaus- ja kasvusopimuksen uskottavuus jäsenmaiden talouspolitiikkaa ohjaavana välineenä palautetaan. Tätä koskien Suomi on ajanut mm. tiukempia sanktioita sääntöjä rikkoville maille, päätöksenteon helpottamista näitä sanktioita asetettaessa sekä selkeitä velvoitteita niille maille, joiden julkinen velka ylittää 60 % BKT:sta. Ecofin-neuvosto hyväksyi 15.3.2011 kokouksessaan näiden tavoitteiden mukaiset uudistukset vakaus- ja kasvusopimusta sääteleviin asetuksiin.
3) Pankkien ja sijoittajien vastuukanto
Suomi on johdonmukaisesti korostanut sitä, että vastuunkanto rahoitusmarkkinakriiseistä ei voi koskettaa yksistään valtioita ja niiden veronmaksajia. Sijoittajien vastuun tulee toteutua siten, että kriiseistä aiheutuvat kustannukset realisoituvat kriisien syntymistä rahoittaneiden tahojen tappioina. Irlannin tilanteen kärjistymiseen johtanut tapahtumaketju osoitti kuitenkin, että näin suuri periaatteellinen muutos euromaiden rahoitusmarkkinoilla edellyttää kahden vuoden siirtymäaikaa, jona aikana sijoittavat voivat arvioida riskipositioitaan uudelleen samalla kun jäsenmaat ryhtyvät toimiin talouspolitiikkansa uskottavuuden varmistamiseksi (vrt. Espanjan ja Portugalin viimeaikaiset päätökset).
Pysyvä sijoittajien vastuu ja velkasaneerauksen mahdollisuus tulevat luomaan kannusteet jäsenmaille todella noudattaa vasta päätettyä, uutta talouspolitiikan koordinaatiokehikkoa; samalla tuo seuranta- ja koordinaatiokehikko auttaa sijoittajia kiinnittämään ajoissa huomiota eri maiden talouspolitiikan riskeihin.
On myös tärkeää, että rahoitusmarkkinoiden sääntelyä parantavat lukuisat EU-tason lainsäädäntöhankkeet viedään kiireellisesti päätökseen. Lisäksi on tarpeen selvittää mahdollisuuksia uusiin toimiin etenkin rahoitusmarkkinaverojen suhteen.
Suomi katsoo, että maanantain kokouksessa on perusteltua pyrkiä päättämään EVM:n tärkeimmistä avoimista kysymyksistä. EVM:n perustamiseen vaadittavan oikeudellisen sopimuksen valmistelu vie kuitenkin vielä aikaa tämän jälkeen, minkä johdosta asiaa koskevaa hallituksen esitystä ei ole mahdollista antaa eduskunnalle ennen nykyisen hallituskauden päättymistä.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Martti Salmi, puh. 0400 510 304