Veroratkaisut 2012 talousarvioesityksessä

Tuloverotus

Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan tuloverotuksen keinoin edistetään työllisyyttä sekä tuetaan kotitalouksien ostovoiman ja kotimaisen kysynnän kehitystä. Pienituloisten verotusta kevennetään tuloerojen kaventamiseksi.

Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi 3,3 prosentin tarkistus, jolla pyritään estämään työn verotuksen kiristyminen inflaation ja ansiotason nousun seurauksena. Tämä vähentäisi verotuloja noin yhteensä noin 400 miljoonalla eurolla vuoden 2011 veroperusteisiin verrattuna. Pienituloisten verotuksen keventämiseksi työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä kasvatettaisiin kumpaakin 200 miljoonalla eurolla.

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 740 eurosta 900 euroon ja vähennyksen kertymä-prosenttia korotettaisiin 5,9 prosentista 6,9 prosenttiin. Perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 2 250 eurosta 2 850 euroon.

Vuodelle 2012 esitetty tuloveroasteikko:

Verotettava ansiotulo, euroa	Vero alarajan kohdalla, euroa	Vero alarajan ylittävän tulon osasta, %
16 100 - 23 900	8	6,5
23 900 - 39 100	515	17,5
39 100 - 70 300	3 175	21,5
70 300 -	9 883	30

Hallitusohjelman mukaan yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksia parannetaan keventämällä yrityksen verotusta ja siirtämällä painopistettä maltillisesti yhteisön verotuksesta osakkaiden verotukseen. Tämän mukaisesti hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista nykyisestä 26 prosentista 25 prosenttiin. Pääomatulon verokantaa esitetään nostettavaksi nykyisestä 28 prosentista 30 prosenttiin ja verotus esitetään muutettavaksi progressiiviseksi siten, että pääomatulon verokanta olisi 50 000 euroa ylittävältä osalta 32 prosenttia. Yhteisetuuksien verokantaa ehdotetaan nostettavaksi 26 prosentista 28 prosenttiin. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun verovapaan osingon euromääräistä ylärajaa ehdotetaan alennettavaksi nykyisestä 90 000 eurosta 60 000 euroon.

Rajoitetusti verovelvollisten verotuksen esitetään tehtäväksi yhteisö- ja pääomatuloverokannan muutoksia vastaavat muutokset, joten rajoitetusti verovelvollisen yhteisön saamiin osinkoihin, korkoihin ja rojalteihin sovellettava lähdeveroverokanta esitetään alennettavaksi 25 prosenttiin. Rajoitetusti verovelvollisten verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä verotettavaan tuloon sovellettava yhteisöverokanta ehdotetaan alennettavaksi 25 prosenttiin. Rajoitetusti verovelvollisten yhteisöjen muun muassa sijoitusomaisuusosakkeista saamiin osinkotuloihin eräissä tilanteissa sovellettava lähde-verokanta esitetään alennettavaksi 18,75 prosenttiin. Eräisiin muiden rajoitetusti verovelvollisten saamiin tuloihin sovellettava lähdeverokanta ehdotetaan korotettavaksi 30 prosenttiin. Viimeksi mainittujen pääomatuloihin sovellettava pääomatuloverokanta ehdotetaan korotettavaksi 30 prosenttiin ja 50 000 euroa ylittävältä osalta 32 prosenttiin.

Vakituiseen asuntoon kohdistuvan velan koron vähennysoikeutta rajattaisiin siten, että koroista olisi vähennyskelpoista 75 prosenttia verovuodesta 2014 alkaen. Velan vähennyskelpoisuuden rajaaminen toteutettaisiin vaiheittain siten, että verovuonna 2012 vähennyskelpoista olisi 85 ja verovuonna 2013 vähennyskelpoista olisi 80 prosenttia.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennettaisiin 2 000 euroon. Samoin vähennettävää määrää ehdotetaan muutettavaksi siten, että verovelvollinen olisi oikeutettu vähentämään yritykselle maksamasta työn osuudesta nykyisen 60 prosentin sijasta 45 prosenttia sekä työstä maksamastaan palkasta 15 prosenttia nykyisen 30 prosentin sijaan.

Kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla saatujen tukien verovapaus esitetään poistettavaksi

Lisäksi hallitus esittää, että luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saisivat vielä vuodelta 2012 toimitettavassa verotuksessa vähentää ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen tekemänsä vähintään 850 ja enintään 250 000 euron rahalahjoituksen.

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lain soveltamista jatkettaisiin vuosina 2012 - 2015 alkaneeseen työskentelyyn.

Kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annettua lakia ehdotetaan jatkettavaksi koskemaan myös vuosina 2012 ja 2013 tehtäviä investointeja.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Ilkka Lahti, puh. 09 160 32199

Rakennusalan veronumeromenettely

Veronumeron käyttöön ottamiseksi rakennusalalla säädettäisiin uusi laki veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä. Laissa säädettäisiin Verohallinnon ylläpitämästä veronumerorekisteristä ja yleisen tietoverkon avulla käytettävästä palvelusta, josta jokainen voisi tarkistaa, onko palvelun käyttäjän yksilöimä henkilö ja veronumero merkitty veronumerorekisteriin. Verohallinto merkitsisi veronumerorekisteriin yksilöllisen veronumeron ja muut henkilöstä rekisteröitävät tiedot verovelvollisen tai rakennusalan työnantajan tai rakennustyömaalla käytettävän pakollisen tunnistekortin antavan päätoteuttajan pyynnöstä tai oma-aloitteisesti.

Työturvallisuuslaissa edellytettäisiin, että tunnistekortissa tulee uutena tietona olla henkilön veronumerorekisteriin merkitty veronumero. Samalla tunnisteen käytön valvontavastuuta laajennettaisiin koskemaan rakennuttajan lisäksi myös päätoteuttajaa ja työnantajaa.

Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin otettaisiin säännökset Verohallinnon oikeudesta salassapitovelvollisuuden estämättä antaa työnantajalle tai tunnistekortin antavalle päätoteuttajalle tieto työntekijän veronumerosta.

Väestötietojärjestelmästä ja Väestötietorekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa Verohallinnolle annettaisiin maistraattien ohella rinnakkainen toimivalta tallettaa väestötietojärjestelmään Suomessa tilapäisesti työskentelevää ulkomaalaista koskevat tiedot, minkä seurauksena hänelle annetaan väestötietojärjestelmästä automaattisesti henkilötunnus. Henkilötunnusta käytetään henkilön yksilöivänä tunnuksena Verohallinnon tietokannassa.

Lait tulisivat osin voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana vuoden 2012 aikana. Tarkoituksena on, että uuteen menettelyyn voitaisiin siirtyä vuoden 2012 puolivälissä. Ennen työturvallisuuslain muutoksen voimaantuloa aloitetuilla työmailla käytettäviin tunnisteisiin sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita työturvallisuuslain säännöksiä kuudenkuukauden ajan.

Arpajaisverotus

Arpajaisverolakia muutettaisiin hallitusohjelman mukaisesti korottamalla rahapelejä yksinoikeudella toimeenpanevien rahapeliyhteisöjen verokanta 12 prosenttiin. Fintoto Oy:n ja Ålands Penningautomat-föreningin totopelitoiminnan veroprosentti nousisi 2,5 prosenttiyksiköllä ja Veikkaus Oy:n ja Raha-automaattiyhdistyksen sekä Ålands Penningautomatföreningin muiden rahapelien kun totopelien osalta 2 prosenttiyksiköllä.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen, puh. 09 160 34753

Arvonlisäverotus

Arvonlisäverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vähintään kuukauden ajaksi tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin sovellettava verokanta korotettaisiin 0 prosentista 9 prosenttiin.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Tiina Maisala, puh. 09 160 33205

Alkoholiverotus

Hallitusohjelman mukaan alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi alkoholiverotusta kiristetään mahdollisuuksien mukaan matkustajatuonti ja laittomien markkinoiden kehitys huomioiden. Lisäksi hallitusohjelman päihdepolitiikan tavoitteena on erityisesti lasten ja nuorten suojeleminen alkoholin aiheuttamilta haitoilta. Ohjelman mukaisesti alkoholiveroa korotetaan ja korotus painotetaan mietoihin juomiin, kuten olueen, siideriin ja lonkeroon, alaikäisten alkoholin kulutuksen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan 14 - 18 -vuotiaiden nuorten suosikkijuomia ovat olut ja siideri.

Oluen ja mietojen käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien veroa korotettaisiin noin 15 prosenttia ja muiden alkoholijuomien veroa noin 10 prosenttia. Korotuksen määrässä otettaisiin huomioon valtiolle tuloutettavaan Alkon ylijäämään vaikuttavat alkoholijuomien hinnoittelukertoimien muutokset.

Muutokset lisäisivät verotuottoa 115 miljoonaa euroa. Vuosittaisen alkoholiverokertymän arvioidaan veronkorotuksen myötä nousevan noin 1,4 miljardiin euroon.

Veron korotukset nostaisivat alkoholijuomien vähittäismyyntihintoja keskimäärin 4,5 prosenttia. Oluen vähittäismyyntihinnat nousisivat keskimäärin noin viisi prosenttia ja viinien hieman yli kolme prosenttia. Välituotteiden hinnat nousisivat lähes viisi prosenttia ja etyylialkoholiryhmän tuotteiden hinnat keskimäärin hieman yli viisi prosenttia. Hinta-arvioissa on oletettu, että veronkorotukset siirtyisivät täysimääräisinä kuluttajahintoihin. Alkon hinnoittelukertoimien muutoksen vuoksi Alkossa myytävien alkoholijuomien hinnat nousisivat vuoden 2012 alussa hieman edellä mainittua vähemmän.

Alkoholin kokonaiskulutuksen sekä sosiaalisten ja terveyshaittojen suhde on ollut kiinteä, vaikka näihin haittoihin vaikuttavat alkoholin käyttömäärien ohella monet muutkin tekijät. Koko väestön tasolla voidaan karkeasti arvioida, että ehdotettujen veronkorotusten seurauksena alkoholin sosiaaliset ja terveyshaitat vähenisivät samassa suhteessa kuin alkoholin kokonaiskulutus. Matkustajatuonnin lisääntymisen vuoksi alkoholin kokonaiskulutuksen vähenemisen arvioidaan jäävän noin kahteen prosenttiin.

Lisätietoja: ylitarkastaja Tanja Nurmi, puh. 09 160 33077 ja finanssisihteeri Veli Auvinen, puh. 09 160 32501

Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverotus

Makeisten ja jäätelön valmisteveroa ehdotetaan korotettavan 75 sentistä 95 senttiin kilogrammalta ja virvoitusjuomien 7,5 sentistä 11 senttiin litralta valmista juomaa vuoden 2012 alusta.

Valmisteveron korotuksen seurauksena valtion verotulojen arvioidaan vuosittain kasvavan noin 50 miljoonaa euroa. Vuosittaisen verotuoton arvioidaan veronkorotuksen myötä olevan yhteensä noin 185 miljoonaa euroa. Makeisten ja jäätelön osuus olisi noin 95 miljoonaa euroa ja virvoitusjuomien noin 90 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon valmisteverojen maksamisen ajankohdan sekä verovelvollisten mahdollisuuden varautua ehdotettaviin muutoksiin vuoden 2012 verotuotto olisi noin 181 miljoonaa euroa.

Korotusten arvioidaan nostavan makeisten reaalihintoja noin 2 prosenttia, jäätelön noin 3,5 prosenttia ja virvoitusjuomien noin 2,5 prosenttia. Makeisten ja jäätelön valmisteveron kokonaisvaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että veronalaiset tuotteet poikkeavat monin tavoin toisistaan. Kilohinnaltaan halvemmille tuotteille korotus on suhteellisesti suurempi kuin kilohinnaltaan kalliimmille tuotteille, joiden verorasitus voi jäädä hyvinkin pieneksi.

Makeisveron veropohjaan ei esitetä tässä yhteydessä laajennuksia, vaan asiaa selvitetään jatkossa yhdessä sokeriveroa koskevan selvityksen yhteydessä.

Lisätietoja: Ylitarkastaja Tanja Nurmi, puh. 09 160 33077 ja finanssisihteeri Veli Auvinen, puh. 09 160 32501

Energiaverotus

Hallitusohjelman mukaan liikenteen polttonesteiden verotasoa nostetaan kahdessa vaiheessa 10 prosentilla painottaen hiilidioksidikomponenttia. Hallitus esittää korotuksen ensimmäisen vaiheen toteutettavaksi vuoden 2012 alusta siten, että moottoribensiinin veroa korotettaisiin noin 2,3 senttiä litralta ja dieselöljyn noin 2,6 senttiä litralta, mikä vastaisi noin viiden prosentin korotusta. Verovaikutus fossiilisen bensiinilitran hintaan olisi 2,88 senttiä ja dieselöljylitraan 3,26 senttiä. Bensiiniauton keskimääräinen polttoainekustannus nousisi vuodessa noin 38 euroa ja dieselauton vastaavasti 35 euroa, jos molempien ajosuorite on 17 000 kilometriä. Muutokset lisäisivät vuotuista verotuottoa 125 miljoonalla eurolla.

Dieselöljyn korotus tehtäisiin aikaisemmin säädetyn, vuoden 2012 alusta voimaantulevan korotuksen (7,9 senttiä litralta) lisäksi. Tämä korotus on kompensoitu dieselhenkilöautoille alentamalla niiden vuotuista käyttövoimaveroa.

Moottoribensiinin ja dieselöljyn veronkorotus toteutetaan korottamalla hiilidioksidiveron laskentaperuste nykyisestä 50 eurosta 60 euroon hiilidioksiditonnilta. Kohdistamalla veronkorotus täysimääräisesti hiilidioksidiveroon tavoitellaan hiilidioksidiohjauksen tehostamista ja samalla parannetaan bioperäisten liikennepolttonesteiden kilpailukykyä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Osaltaan veronkorotus kannustaisi myös energian säästöön.

Hallitusohjelman mukaisesti ehdotetaan, että maataloudelle maksettava kevyen ja raskaan polttoöljyn energiaverojen palautus rajoitettaisiin koskemaan ainoastaan energiasisältöveroa, jolloin palautuksen vuotuinen määrä alenisi noin 20 miljoonalla eurolla. Maatalous ei saisi enää palautusta hiilidioksidiveron osuudesta. Tuen alentaminen tehostaa maataloussektorin energiasäästöä ja lisäksi energiaverotuksen ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvä ympäristöohjaus ulottuu myös päästökauppajärjestelmän ulkopuolella olevan maatalouden hiilidioksidipäästöihin.

Polttoturpeen veroa korotettaisiin kolme euroa megawattitunnilta vuoden 2013 alusta aikaisemmin säädetyn yhden euron suuruisen korotuksen sijasta, jolloin vero nousisi nykyisestä 1,9 eurosta 4,9 euroon megawattitunnilta. Turpeen vero nousisi vuoden 2015 alusta 5,9 euroon megawattitunnilta. Vuoden 2013 alusta verotuottojen lisäys olisi noin 20 miljoonaa euroa. Turpeen veronkorotuksella jatketaan turpeen verotason maltillista nostoa, jolla tavoitellaan puun käytön lisäämistä ja samalla hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Kaikkiaan ehdotetut energiaveromuutokset lisäisivät verotuottoja nettomääräisesti noin 165 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2013 alkaen.

Lisätietoja: Hallitusneuvos Merja Sandell, puh. 09 160 33061 ja finanssisihteeri Veli Auvinen, puh. 09 160 32501

Auto- ja ajoneuvoverotus

Hallitus esittää, että ajoneuvon ensirekisteröinnin yhteydessä kannettavaa autoveroa ja rekisterissä olevista autoista vuosittain kannettavaa ajoneuvoveroa tarkastetaan verotuottojen lisäämiseksi ja verojen ympäristöohjauksen tehostamiseksi. Muutos koskisi henkilö- ja pakettiautoilta kannettavia veroja.

Esityksillä toteutettaisiin hallitusohjelman kirjaukset, joiden mukaan autoverotusta uudistetaan tekniikkaneutraalisti vähäpäästöisyys huomioiden ja autoilun verotuksen painopistettä siirretään hankinnan verotuksesta käytön verotukseen ajoneuvoveroa korottamalla. Hallitusohjelman mukaan pyrkimyksenä on nopeuttaa autokannan uudistumista tieliikenteen ilmasto- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi suosimalla vähäpäästöistä ajoneuvoteknologiaa.

Auto- ja ajoneuvovero määräytyvät ajoneuvolle mitatun, yhdistettyä kulutusta vastaavan hiilidioksidi-päästön perusteella. Päästöihin perustuva autovero otettiin käyttöön vuonna 2008, minkä jälkeen Suomessa verotettujen uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö on alentunut yli 17 prosenttia 177 grammasta 145 grammaan kilometrillä. Päästöihin perustuva ajoneuvovero tuli voimaan vuonna 2010.

Autoverolain verotaulukon rakennetta ehdotetaan muutettavaksi siten, että alin veroprosentti laskettaisiin 12,2 prosentista viiteen prosenttiin, jota sovellettaisiin, kun ajoneuvon hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometrillä. Ylin veroprosentti nostettaisiin 48,8 prosentista 50 prosenttiin. Veron osuus laskisi autoilla, joiden päästö on alle 110 grammaa kilometrillä ja nousisi autoilla, joiden päästö on yli 110 grammaa kilometrillä. Muutos nostaisi hiilidioksidipäästöltään keskimääräisen uuden henkilöauton (145 g/km) autoveroprosenttia kaksi prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaisi 30 000 euroa maksavalla autolla 650 euron korotusta autoveroon.

Keskimääräisen käytettynä tuotavan auton (hiilidioksidipäästö 200 g/km) veroprosentti nousisi viisi prosenttiyksikköä, jolloin vero nousisi 16 000 euroa maksavalla autolla vajaat 800 euroa.

Sähköauton veroprosentti puolestaan alenisi seitsemän prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaisi 30 000 euron hintaisella autolla yli 2 000 euron veronalennusta.

Autoverolain muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. huhtikuuta 2012. Muutoksen ennustetaan lisäävän vuotuisia verotuottoja 90 miljoonaa euroa vuodesta 2012 alkaen edellyttäen, että ajoneuvojen kysyntä vastaa tähänastista kehitystä.

Ajoneuvon hiilidioksidipäästöön perustuvaa ajoneuvoveron perusveroa ehdotetaankorotettavaksi päästöstä riippuen 23 - 92 euroa vuodessa. Muutoksen jälkeen vero olisi 43 - 606 euroa vuodessa. Korotuksen seurauksena rekisterissä olevan keskipäästöisen henkilöauton (hiilidioksidipäästö 180 g/km) vero nousisi noin 50 euroa vuodessa. Veron ohjausvaikutusta parannettaisiin myös siten, että verotaulukko alkaisi 0 grammasta kilometrillä nykyisen 66 gramman sijasta. Vanhempien autojen kokonaismassaan perustuvaa veroa korotettaisiin 50 eurolla kaikissa painoluokissa. Ajoneuvoverolain muutoksen on ehdotettu tulevan voimaan vuoden 2012 alussa. Muutoksen odotetaan lisäävän verotuottoja vuoden 2013 alusta vuosittain noin 140 miljoonaa euroa.

Ehdotetut muutokset olisivat jatkoa vuonna 2008 alkaneelle ympäristöperusteiselle liikenteen verouudistukselle. Auto- ja ajoneuvoveroon ehdotetut muutokset suosisivat vähän polttoainetta kuluttavia automalleja ja antaisivat kuluttajille entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa verojen määrään ajo-neuvovalinnoilla hankittaessa niin uutta kuin käytettyä ajoneuvoa.

Lisätietoja: Ylitarkastaja Hanne-Riikka Nalli, puh. 09 160 34738