Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla

Tuloverotus

Ansiotuloveroperusteisiin tulee 3,3 prosentin tarkistus, jolla pyritään estämään työn verotuksen kiristyminen inflaation ja ansiotason nousun seurauksena. Tämä vähentäisi verotuloja noin yhteensä noin 400 miljoonalla eurolla vuoden 2011 veroperusteisiin verrattuna. Pienituloisten verotuksen keventämiseksi työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä kasvatettaisiin kumpaakin 200 miljoonalla eurolla. Lisäksi työmarkkinoiden keskusjärjestöjen raamisopimukseen liittyen työntekijöiden työeläkevakuutusmaksun noususta kompensoitiin 0,2 prosenttiyksikön osuus keventämällä tuloverotusta.

Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee 740 eurosta 945 euroon ja vähennyksen kertymäprosentti 5,9 prosentista 7,1 prosenttiin. Vähennyksen poistumaprosentti alenee 1,2 prosentista 1,1 prosenttiin. Perusvähennyksen enimmäismäärä nousee 2 250 eurosta 2 850 euroon.

Vuoden 2012 tuloveroasteikko:

Verotettava ansiotulo, euroa	Vero alarajan kohdalla, euroa	Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
16 100-23 900	8	6,5
23 900-39 100	515	17,5
39 100-70 300	3 175	21,5
70 300-	9 883	29,75

Yhteisöverokanta alenee 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Pääomatulon verokanta nousee 28 prosentista 30 prosenttiin ja verotus muuttuu progressiiviseksi siten, että pääomatulon verokanta on 50 000 euroa ylittävältä osalta 32 prosenttia. Yhteisetuuksien verokanta nousee 26 prosentista 28 prosenttiin. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun verovapaan osingon euromääräinen yläraja alenee 90 000 eurosta 60 000 euroon.

Rajoitetusti verovelvollisten verotuksessa on huomioitu kansalliseen pääomatuloveroprosenttiin ja kansalliseen yhteisöjen tuloveroprosenttiin tehdyt muutokset tekemällä vastaavat muutokset eräisiin näiden verovelvollisten saamiin tuloihin sovellettaviin verokantoihin.

Ensimmäisen veroluokan perintöveroasteikkoon ja lahjaveroasteikkoon lisätään neljäs porras 200 000 euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta. Ylimmän portaan veroprosentti on 16.

Vakituiseen asuntoon kohdistuvan velan korkojen vähennyskelpoisuus pienenee asteittain vuoteen 2014. Vuonna 2012 on 85 prosenttia koroista vähennyskelpoista, 80 prosenttia vuonna 2013 ja 75 prosenttia verovuodesta 2014 alkaen.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alenee 2 000 euroon. Verovelvollinen voi vähentää yritykselle maksamastaan työn osuudesta 45 prosenttia sekä työstä maksamastaan palkasta 15 prosenttia.

Kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla saatujen tukien verovapaus poistuu.

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saavat vielä vuodelta 2012 toimitettavassa verotuksessa vähentää ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen tekemänsä vähintään 850 ja enintään 250 000 euron rahalahjoituksen.

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annettua lakia sovelletaan vuosina 2012 - 2015 alkaneeseen työskentelyyn.

Kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annettua lakia jatketaan koskemaan vuosina 2012 ja 2013 tehtäviä investointeja.

Arvonlisäveromuutokset

Vähintään kuukauden ajaksi tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin sovellettava verokanta nousee 9 prosenttiin.

Parturi- ja kampaamopalveluihin sekä pieniin korjauspalveluihin (polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin kohdistuvat korjauspalvelut) sovellettu määräaikainen alennetun arvonlisäverokannan kokeilu päättyy. Näihin palveluihin sovellettava verokanta on 23 prosenttia vuoden alusta.

Valmisteveromuutokset

Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien sekä piippu- ja savuketupakan vero nousee keskimäärin 10 prosenttia. Savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan vero nousee keskimäärin 25 prosenttia. Korotukset kohdistuvat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon. Veronkorotuksen seurauksena arvioidaan savukkeiden hintojen nousevan keskimäärin 7,8 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen keskimäärin noin 18,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että 20 kappaleen savukeaskin hinta nousisi keskimäärin 35 senttiä ja yhden irtotupakkapussin hinta nousisi keskimäärin 68 senttiä 30 grammalta. Itsekäärittävän savukkeen hinta nousisi keskimäärin yhtä paljon kuin tehdasvalmisteisen savukkeen.

Oluen ja mietojen käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien valmistevero nousee noin 15 prosenttia ja muiden alkoholijuomien valmistevero noin 10 prosenttia. Keskimäärin alkoholijuomien valmistevero nousee 13,1 prosenttia. Kolmasosalitran olutpullosta kannettavan alkoholiveron määrä nousee 41 sentistä 47 senttiin. Viinipullon (8-15 til.%) alkoholivero nousee 2,12 eurosta 2,34 euroon ja puolen litran väkevän alkoholijuomapullon (38 til.%) alkoholivero 7,49 eurosta 8,25 euroon. Korotuksen vuoksi alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat nousevat keskimäärin 4,5 prosenttia.

Makeisten ja jäätelön valmistevero nousee 95 senttiin kilogrammalta ja virvoitusjuomien valmistevero 11 senttiin litralta valmista juomaa. Kahden sadan gramman makeispussista tai suklaalevystä kannettavan makeisveron määrä nousee 15 sentistä 19 senttiin. Myös keinotekoisesti makeutettujen juomajauheiden verotusta on tarkennettu.

Arpajaisverotus

Rahapelejä yksinoikeudella toimeenpanevien rahapeliyhteisöjen verokanta nousee 12 prosenttiin. Fintoto Oy:n ja Ålands Penningautomat-föreningin totopelitoiminnan veroprosentti nousee 2,5 prosenttiyksiköllä ja Veikkaus Oy:n ja Raha-automaattiyhdistyksen sekä Ålands Penningautomatföreningin muiden rahapelien kun totopelien osalta 2 prosenttiyksiköllä.

Energiaverotus

Liikenteen polttonesteiden verotasoa nostetaan kahdessa vaiheessa 10 prosentilla painottaen hiilidioksidikomponenttia. Ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoden 2012 alusta siten, että moottoribensiinin vero nousee noin 2,3 senttiä litralta ja dieselöljyn noin 2,6 senttiä litralta, mikä vastaa noin viiden prosentin korotusta. Verovaikutus fossiilisen bensiinilitran hintaan on 2,88 senttiä ja dieselöljylitraan 3,26 senttiä. Bensiiniauton keskimääräinen polttoainekustannus nousee vuodessa noin 38 euroa ja dieselauton vastaavasti 35 euroa, jos molempien ajosuorite on 17 000 kilometriä.

Dieselöljyn korotus tulee aikaisemmin säädetyn, vuoden 2012 alusta voimaantulevan korotuksen (7,9 senttiä litralta) lisäksi. Tämä korotus on kompensoitu dieselhenkilöautoille alentamalla niiden vuotuista käyttövoimaveroa. Moottoribensiinin ja dieselöljyn veronkorotus toteutetaan korottamalla hiilidioksidiveron laskentaperuste nykyisestä 50 eurosta 60 euroon hiilidioksiditonnilta. Kohdistamalla veronkorotus täysimääräisesti hiilidioksidiveroon tavoitellaan hiilidioksidiohjauksen tehostamista ja samalla parannetaan bioperäisten liikennepolttonesteiden kilpailukykyä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.

Energiaintensiivisen teollisuuden vuotuista energiaverojen palautusta kasvatetaan noin 120 miljoonalla eurolla.

Auto- ja ajoneuvoverotus

Ajoneuvon hiilidioksidipäästöön perustuva ajoneuvoveron perusvero nousee päästöstä riippuen 23 - 92 euroa vuodessa. Muutoksen jälkeen vero on 43 - 606 euroa vuodessa. Korotuksen seurauksena rekisterissä olevan keskipäästöisen henkilöauton (hiilidioksidipäästö 180 g/km) vero nousee noin 50 euroa vuodessa. Verotaulukko alkaa 0 grammasta kilometrillä aiemman 66 gramman sijasta. Vanhempien autojen kokonaismassaan perustuva vero nousee 50 eurolla kaikissa painoluokissa.

HUOM! Autojen ensirekisteröinnin yhteydessä kannettavan autoveron muutokset tulevat voimaan vasta huhtikuun alusta 2012. Vero on 5 - 50 prosenttia ajoneuvon yleisestä vähittäismyyntihinnasta auton hiilidioksidipäästöstä riippuen. Veron osuus laskee autoilla, joiden päästö on alle 110 grammaa kilometrillä ja nousee autoilla, joiden päästö on yli 110 grammaa. Keskipäästöisen uuden henkilöauton vero nousee noin kaksi prosenttiyksikköä. Sähköautojen veron osuus alenee viiteen prosenttiin vähittäismyyntihinnasta.

Kuntien veroperustemuutokset

Talousarvioon liittyvät veroperustemuutokset alentavat kuntien verotuottoa 309 milj. eurolla, mutta hallitusohjelman mukaisesti tämä kompensoidaan kunnille täysimääräisesti: yhteisöverokannan alentaminen kompensoidaan korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ja muu kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyy vuonna 2011, mutta korotusta jatketaan puolet pienempänä vielä vuosina 2012 ja 2013.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 31,42 prosenttiin

Eduskunta on hyväksynyt lain kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (vahvistetaan 29.12.2011). Muutokset merkitsevät, että kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alennetaan 31,42 prosentiksi valtionosuusvähennyksen sekä valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun yhteisvaikutuksen perusteella.

Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionosuuksin lähes 8,5 mrd. eurolla vuonna 2012, mikä on noin 430 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Kuntien valtionavut määräytyvät pääosin laskennallisin perustein ja ovat kunnan tuloina yleiskatteisia, eli kunta voi harkintansa mukaan päättää niiden käytöstä.

Valtionosuuksia alentaa hallitusohjelman mukainen peruspalvelujen valtionosuuksien 631 milj. euron vähennys, joka merkitsee 118 euroa asukasta kohti kaikissa kunnissa. Vähennys toteutetaan alentamalla kuntien valtionosuusprosenttia 2,70 %-yksiköllä.

Toisaalta valtionosuuksia kasvattavat erityisesti kustannustenjaon tarkistus 373 milj. eurolla, veromenetysten kompensaatio 299 milj. eurolla ja indeksikorotukset 282 milj. eurolla. Näiden lisäksi asukasluvun, ikärakenteen sekä määräytymistekijöiden muutosten perusteella valtionosuudet lisääntyvät yhteensä noin 67 milj. eurolla.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa tarkastellaan peruspalveluohjelmassa ja siihen liittyvässä vuosittaisessa peruspalvelubudjetissa, joka on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. Budjettiesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2011 verrattuna nettomääräisesti 448 milj. eurolla.

Lisäksi kiinteistövero poistetaan verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta.

Syrjäisyyslisää saavat kunnat määritellään vuosille 2012 - 2016

Syrjäisyyslisään oikeutetut kunnat määritellään viiden vuoden välein Tilastokeskuksen tarkistusten perusteella. Edellisen kerran syrjäisyyslukujen määrittely perustui vuodenvaihteen 2005/2006 tilastoon ja niitä sovellettiin valtionosuuksiin vuosina 2007 ? 2011. Nyt syrjäisyyskorotukseen oikeutetut kunnat tarkistetaan vuodenvaihteen 2010/2011 tilastotietojen mukaisiksi. Uusia syrjäisyyslukuja sovelletaan myönnettäessä kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vuosille 2012-2016. Muutoksella on lisäysvaikutus kuuden kunnan valtionosuuksiin. Yksikään kunta ei menetä syrjäisyyslisäänsä. (Asetuksen muutos vahvistetaan 29.12.2011.)

Päätökset kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto tekee päätökset vuoden 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta sekä kotikuntakorvausten perusosista joulukuun 2011 loppuun mennessä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskentaperusteina ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetukseen ja yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuus sisältää yleisen osan, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen lisäosan, valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset sekä vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasauksen.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden, esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten ja opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien valtionosuuksien maksatus tapahtuu kootusti yhtenä kokonaisuutena valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta kuukausittain kuukauden 11. päivään mennessä. Vuonna 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden ja kotikuntakorvaustulojen saajina on 320 kuntaa ja 104 muuta perusopetuksen järjestäjää.

Valtion ja kuntien eläkeasioiden valmistelun sekä kirkon ja Kansaneläkelaitoksen eläkejärjestelmien toimeenpanon siirtyminen.

Valtion ja kunnan henkilöstön eläkeasioiden valmistelu siirtyy valtiovarainministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön. Eläkejärjestelmien rahoituksen ja valvonnan vastuu säilyy valtiovarainministeriössä.

Evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkejärjestelmien toimeenpano siirtyy Kevaan vuoden 2012 alusta lukien.

Rahoitusmarkkinat

Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 2,0 prosenttia 1.1.2012 alkaen vuoden 2012 kesäkuun loppuun asti.

Sijoitusrahastolakiin on tehty uuden sijoitusrahastodirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat muutokset. Suomalainen rahastoyhtiö saa perustaa sijoitusrahaston muuhun Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon (ETA-valtio) kuin Suomeen. Muusta ETA-valtiosta kuin Suomesta oleva ulkomainen rahastoyhtiö saa vastaavasti perustaa sijoitusrahaston Suomeen. (Eduskunta on hyväksynyt lain ja se vahvistetaan 29.12.)

Myös laki euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetussa neuvoston asetuksessa säädetyn velvollisuuden laiminlyönnin rangaistavuudesta tulee voimaan vuodenvaihteessa. Euromääräisten setelien ja metallirahojen tunnistamisvelvollisuuden ja väärien setelien ja metallirahojen palauttamisvelvollisuuden tahallisesta rikkomisesta määrätään sakkorangaistus. (Eduskunta on hyväksynyt lain ja se vahvistetaan 29.12.2011)

Maistraatit

Maistraattien määrä vähenee vuoden 2012 alussa 24 maistraatista 11 maistraattiin. Länsi-Uudenmaan maistraatin yksiköt ovat Espoossa, Lohjalla ja Raaseporissa. Itä-Uudenmaan maistraatin yksiköt ovat Vantaalla, Hyvinkäällä ja Porvoossa. Hämeen maistraatin yksiköt ovat Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Kaakkois-Suomen maistraatin yksiköt ovat Kouvolassa, Kotkassa ja Lappeenrannassa. Lounais-Suomen maistraatin yksiköt ovat Turussa, Salossa, Länsi-Turunmaalla, Porissa, Raumalla, Uudessakaupungissa ja Huittisissa. Sisä-Suomen maistraatin yksiköt ovat Jyväskylässä, Tampereella ja Mänttä-Vilppulassa. Länsi-Suomen maistraatin yksiköt ovat Vaasassa, Kokkolassa, Seinäjoella, Pietarsaaressa ja Kristiinankaupungissa. Itä-Suomen maistraatin yksiköt ovat Savonlinnassa, Mikkelissä, Kuopiossa, Iisalmessa, Joensuussa, Juukassa ja Varkaudessa. Pohjois-Suomen maistraatin yksiköt ovat Oulussa, Raahessa, Kajaanissa, Ylivieskassa ja Pudasjärvellä. Helsingin ja Lapin maistraatit jatkavat itsenäisinä maistraatteina. Lapin maistraatin yksiköt ovat Rovaniemellä, Kemissä, Kittilässä ja Kemijärvellä.

Matkakustannusten korvaukset

Valtion matkakustannusten korvaamisesta tehtyjä sopimuk­sia tarkistetaan 1.1.2012 alkaen seuraavasti: Henkilöauton kilometrikorvaus laskee 1.1.2012 alkaen 46 sentistä/km 45 senttiin/km (muutos vuodesta 2011 -2,2 %). Moottoriveneen kilometrikorvaus nousee 4 sentillä 78 senttiin/km (muutos vuodesta 2011 5,4 %). Lisäksi moottorikelkan ja mönkijän kilometrikorvausta nostetaan 2 sentillä ja moottoripyörän ja mopon sentillä nykyisistä korvaustasoista. Muulla tavalla tehdyn matkan kilometrikorvausta ei muuteta. Matkustussääntöön liittyvien ns. lisäsenttien tasot pidetään muuten ennallaan, mutta yömatkaraha korotetaan 10 eurosta 12 euroon. Yhteensä kilometrikustannuskorvausten arvioidaan laskevan noin 2 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna.

Kotimaan kokopäivärahaa sekä ateriakorvausta nostetaan 1.1.2012 alkaen siten, että kokopäiväraha nousee 34 eurosta 36 euroon ja ateriakorvaus nousee kokopäivärahan mukaisesti 8,50 eurosta 9,00 euroon. Em. korvaustasojen laskelmissa on otettu huomioon tuloverolain edellyttämä säästyvien elantokustannusten vähennys (=kotona syömisen säästöstä johtuva 15 %:n alennus VTML:n laskennallisista päivärahoista). Kokopäivärahan laskennassa tämän vähennystekijän vaikutus on 6,39 euroa ja osapäivärahan laskennassa 2,91 euroa. Kotimaan päivärahamenojen arvioidaan nousevan ratkaisun seurauksena noin 5 prosentilla vuoteen 2011 verrattuna.

Kotimaan majoituskorvausten enimmäismäärä matkavuorokaudelta alenee 147eurosta 141 euroon (-4,1 %). Muualla maassa enimmäismäärä laskee 106 eurosta 100 euroon (-5,7 %). Majoituspalvelujen korvaustasojen arvioidaan pysyvän keskimäärin kuitenkin viime vuoden tasolla. Ulkomaan päivärahoja ja hotellikorvaus­ten enimmäismääriä tarkistetaan 1.1.2012 alkaen todettujen kustannusmuutosten mukaisesti. Ulkomaan päivärahoissa on otettu huomioon myös em. säästyvien elantokustannusten vähennysosuus. Ulkomaanmatkojen maittaisilla käyntimäärillä painottaen ulkomaan päivärahat pysyvät samalla tasolla, mutta hotellikorvausten maksimitasot nousevat vuoden 2011 tasolta keskimäärin noin 1,7 prosenttia.

Kotimaan ja ulkomaan matkustamiskustannusten arvioidaan vuoden 2012 aikana kallistuvan noin 3 prosenttia.

Kaikkien valtion korvattavaksi tulevien matkakustannusten keskimääräinen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 on edellä todettujen muutosten seurauksena arviolta 0,8 prosenttia eli menot nousisivat yhteensä n. 1,5 milj. euroa. Tehdyn matkustussäännön virka- ja työehtosopimusratkaisun kustannusvaikutus valtion budjettitalouden piirissä on niin ikään 0,8 prosenttia eli noin 1,1 milj. euroa (tässä luvussa ei ole mukana edellä mainittujen kotimaan ja ulkomaan matkustamiskustannusten arvioitua 3 prosentin kasvua).

Yhtenäiset säännökset virkamiesten aseman turvaamiseen muutostilanteissa

Valtion virkamieslakiin on sisällytetty säännökset virkamiehen asemasta erityyppisissä organisaation muutostilanteissa. Muutoksilla pyritään turvaamaan virkamiehen palvelussuhteen jatkuvuus muutostilanteissa. Yhdenmukaiset säännökset kaikissa organisaatiomuutostyypeissä yhtenäistävät henkilöstön asemaa ja vähentävät ministeriöiden ja virastojen työtä lakien valmistelussa.

Ministeriöiden osastopäälliköt sekä niitä vastaavat ja ylemmät ministeriön virat sekä välittömästi ministeriön alaisten virastojen päälliköiden virat eivät enää ole valtion talousarviossa eriteltäviä virkoja. Ylimmän virkamiesjohdon osalta voimassaolevat toimivaltasäännökset palvelussuhteen ehtojen määräytymisestä eivät muutu. Erittelyvirkojen vähentäminen mahdollistaa organisaatiomuutosten hoitamisen nykyistä joustavammin eikä heikennä kyseisissä viroissa työskentelevien palvelussuhdeturvaa valtionhallinnon uudelleenjärjestelyjen yhteydessä.

Liikkeenluovutusperiaate otetaan käyttöön, kun valtion tehtäviä siirretään valtionhallinnon ulkopuolelle. (Eduskunta on hyväksynyt lain ja se vahvistetaan 29.12.2011.)

Valtion työelämäneuvottelukunta aloittaa toimintansa

Kaiku-työhyvinvointipalveluiden ohjausryhmän ja Valtion työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunnan toiminta lakkaa tämän vuoden lopussa. Niiden tilalla aloittaa vuoden 2012 alusta uusi Valtion työelämäneuvottelukunta, joka ohjaa toimintoja strategisella tasolla ja vahvistaa valtion työelämän kehittämisen vision.