Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen:
Vauhtia kaupunkien juna-asemien kehittämiseen
Rautatieasemat ovat monen suomalaisen kaupungin keskustassa tai sen liepeillä. Kaupungeilla on paljon kehittämisideoita näille vilkkaille alueille. Asemanseudut voisivat olla joukkoliikenteen ja tiivistyvien kaupunkien hyvin toimivia solmukohtia. Visioiden käytännön toteuttaminen on kuitenkin takunnut. Jähmeyden taustalla on ainakin kaksi seikkaa, joiden jäljet johtavat valtioon.
Ensinnäkin valtio on keskeinen kiinteistöjen ja maa-alueiden omistaja asema-alueilla. Omistus on kuitenkin hajaantunut useille eri toimijoille. Yleensä Senaatille, VR:lle ja Liikennevirastolle. Tämä on hankaloittanut laajojen kehittämiskokonaisuuksien muodostamista. Valtio on näyttäytynyt moniäänisenä neuvottelijana ja hankalana kumppanina kaupunkien näkövinkkelistä. Kun kukin valtiotoimija on katsonut asiaa omasta luukustaan, on yhteiskunnan kokonaisedun punninta jäänyt ohuelle.
Toinen murhe on ollut rahoituksen saaminen. Tyypillisesti asemanseudulla tarvitaan investointeja muun muassa rautatieliikenteen kehittämiseen sekä muuhun infraan, kuten yli- ja alikulkuihin, jotta laajempi rakentamiskokonaisuus lähtee liikkeelle. Myös pilaantuneet maa-alueet tulee puhdistaa ennen rakentamista. Valtion budjettirahoituksen saaminen on ollut epävarmaa ja kestänyt pitkään.
Nyt tähän haetaan muutosta. Yhdellä kerralla tartutaan molempiin ongelmiin.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi kokouksessaan 23.10.2018 asemanseuduilla sijaitsevan valtion kiinteistöomaisuuden kokoamista yksiin käsiin. Tätä varten perustetaan Senaatti-kiinteistöille tytäryhtiö. Valtioneuvosto päättää yhtiön perustamisesta lähiviikkoina ja yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta.
Tarkoituksena on siirtää yhtiölle omaisuutta kaikkiaan 24 asemanseudulta eri puolilta maata. Kohteita on tunnistettu seuraavilta paikkakunnilta: Espoo (Kauklahti), Hanko, Helsinki (Malmi), Iisalmi, Järvenpää, Karjaa, Kauniainen, Kemi, Kirkkonummi, Kokkola, Kotka, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Tuusula, Vaasa ja Ylivieska. Lisäksi Joensuun ja Turun osalta siirtoja vielä jatkoselvitetään marraskuun loppuun mennessä.
Osassa kaupungeista suunnitelmat ovat jo lähteneet toteutukseen tai ne ovat rakentamista vaille valmiit. Toisaalla kehittäminen häämöttää tulevaisuudessa.
Perustettavan yhtiön toiminnassa huomioidaan kestävän kaupunkikehityksen periaatteet, kuten kohtuuhintainen asuminen ja vähähiilinen rakentaminen.
Perustettavan asemanseutuyhtiön toiminta tulee perustumaan ensisijaisesti niin sanottuun kaavalliseen kehittämiseen. Yhtiö voi kuitenkin tarvittaessa osallistua myös pidemmälle menevään kiinteistökehittämiseen osana paikallista yhteenliittymää. Tällaisessa konsortiossa voi olla mukana Senaatin tytäryhtiön lisäksi esimerkiksi kaupunki ja sen kehitysyhtiö, A-Kruunu sekä muita rahoittajia.
Yhteistyön avulla on mahdollista tehdä esimerkiksi laajempia infrainvestointeja, kunhan tätä kautta syntyvälle investointikokonaisuudelle on liiketaloudelliset perusteet. Perustettava yhtiö ei kokonaan poista suoran budjettirahoituksen tarvetta, mutta tuo sen rinnalle uudenlaisen joustavamman rahoitusmallin.
Moni kysyy perustellusti, että miksi tällaista omaisuuden kokoamista ja asemanseutujen kehittämisyhtiötä ei ole toteutettu jo vuosikymmeniä sitten, joten vihdoin on aika.
Asema-alueita kehittävän yhtiön perustaminen on hallitukselta vahva viesti. Valtio laittaa nyt uuden vaihteen päälle asemanseutujen kehittämiseksi tiiviissä yhteistyössä kaupunkien kanssa.
Anu Vehviläinen
kunta- ja uudistusministeri