Haku

15.5.2025 | Nykyistä monipuolisempi rahoitusjärjestelmä tukisi vakautta ja talouskasvua, arvioi työryhmä finanssialan kasvustrategiassa.

21.12.2022 | Valtiovarainministeriö on selvittänyt hyvinvointialueiden uusia tehtäviä ja niistä johtuvia rahoitusjärjestelmän muutoksia. Ministeriön mukaan rahoitusmallin uudistamistarpeita on perusteltua arvioida vasta siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueiden toiminta on alkanut vakiintua ja nykyisen rahoitusmallin sekä alueiden ohjauksen toimivuudesta on kerätty riittävästi kokemuksia.

Makrovakauspolitiikka ja -valvonta Makrovakauspolitiikan ja -valvonnan tavoitteena on hallita Suomen rahoitusjärjestelmään kohdistuvia vakausriskejä ja vahvistaa pankkien kykyä sietää häiriöitä. Näin varmistetaan rahoitusjärjestelmän mahdollisimma...

EU:n talous- ja rahaliitossa (EMU) on tärkeää ylläpitää taloudellista vakautta ja rahoitusvakautta. Tällöin voidaan muun muassa varmistaa, että yhden jäsenvaltion talouden tai rahoitusjärjestelmän kriisiytymisen vaikutuksia muihin maihin voidaan rajoittaa.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista. Strategian ensimmäisessä osassa esitetään k...

Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän laatimaan finanssialan kasvustrategian, jossa selvitetään kuinka finanssiala voisi edistää nykyistä vahvemmin kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.

10.3.2022 | Kuntapolitiikan tulevaisuustyössä haettiin linjaa hyvinvointialueuudistuksen jälkeiselle kunnalle. Kuntien tehtävien ja rahoituksen tasapainon parantaminen edellyttää erilaisia toimenpiteitä, joista yksi on kuntien rahoitusjärjestelmän kehittäminen.

Sääntely – rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen Euroopan unionissa rahanpesudirektiiveillä säännellään rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen. Niin sanottu neljäs rahanpesudirektiivi on vuodelt...

Valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset Kuntien rahoitusjärjestelmä koostuu kuntien omista tuloista ja valtion rahoituksesta. Tärkeimpiä tulolähteitä ovat verotulot ja valtionosuudet. Valtionosuudet muodostavat suunnilleen viidenneksen kuntien tulor...

Hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittäminen Hyvinvointialueiden rahoitusmallia kehitetään pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Rahoitusmallin kehitystyön tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus...

Venäjän hyökkäys Ukrainaan Venäjä käynnisti 24. helmikuuta 2022 hyökkäyksen Ukrainaan. Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet ja tukee Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellis...

Kysymyksiä ja vastauksia kuntien valtionosuuksista ja sote-siirtolaskelmasta Kuntien valtionosuusmuutoksen taustalla on vuoden 2023 alusta tapahtunut sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluiden siirto hyvinvointialueille. Tällä sivulla vastaamm...

EU haluaa syventää pääomamarkkinaunionia, jotta EU:n kilpailukyky maailmanmarkkinoilla säilyisi ja yritykset saisivat paremmin yksityistä rahoitusta investointeihinsa. Samalla kansalaiset pystyisivät sijoittamaan säästönsä nykyistä monipuolisemmin.

10.11.2021 | Kunnat ja koko suomalainen yhteiskunta kohtaa reilun vuoden päästä yhden historiansa suurimman uudistuksen, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Se pakottaa meitä miettimään kuntia ja kuntapolitiikkaa väistämättäkin uudesta näkökulmasta.

Eurokriisiksi kutsutaan vuosien 2010–2018 ajanjaksoa, jonka aikana viisi euroalueen maata ajautui talousvaikeuksiin ja joutui hakemaan rahoitustukea muilta euroalueen mailta ja EU:lta. Lisäksi useiden muidenkin euromaiden rahoituskustannukset nousivat voimakkaasti markkinoilla vallinneen epäluottamuksen vuoksi.

1.6.2021 | Kuntien eriytymiskehitys ja tehtäväkentän muutos edellyttävät rahoitusjärjestelmän kokonaistarkastelua. Kuntien rahoitusjärjestelmän toimivuutta on arvioitu viime vuosina tehdyissä selvityksissä ja raporteissa. On tarpeen selvittää myös kuntien käsityksiä niin vero- kuin valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta ja mahdollisista kehitystoimenpiteistä.

2.11.2021 | Valtiovarainministeriön toteuttaman kuntien rahoitusjärjestelmän sidosryhmäselvityksen mukaan rahoitusjärjestelmä toimii varsin hyvin kunnissa, joissa väestömäärä ja -rakenne eivät ole nopeassa muutoksessa. Järjestelmän heikkoudet korostuvat pienissä ja supistuvissa kunnissa sekä suurissa ja kasvavissa kaupungeissa. Rahoitusjärjestelmä kaipaakin kokonaisvaltaista uudistamista, joka ottaa huomioon myös muun talouspolitiikan kokonaisuuden.

6.3.2019 | Kuntien eriytymiskehitys johtaa siihen, että pelkästään valtionosuusjärjestelmää kehittämällä ei voida vastata erikokoisten ja eri asemassa olevien kuntien haasteisiin. Näin toteaa esiselvityksessään kuntien valtionosuusjärjestelmän suuntaviivoja selvittänyt sihteeristö.

28.11.2016 | Kotitalouksien velkaantuneisuus tekee Suomen rahoitusjärjestelmästä haavoittuvaisen, varoittaa Euroopan järjestelmäriskikomitea.

12.10.2017 | Hallitus esittää Suomeen uutta välinettä rahoitusjärjestelmän vakauden edistämiseksi. Finanssivalvonta voi uuden lainsäädännön perusteella asettaa pankeille ja sijoituspalveluyrityksille järjestelmäriskipuskurin.