Elpymis- ja palautumistukiväline

EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on EU:n elpymisvälineen (Next Generation EU) suurin ohjelma. Tavoitteena on edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä sekä parantaa jäsenvaltioiden palautumiskykyä. Lisäksi halutaan pienentää koronakriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä tukea vihreää ja digitaalista siirtymää. Nämä tavoitteet vahvistaisivat jäsenvaltioiden talouksien työllisyyttä ja tuotantopotentiaalia koronakriisin jälkeen sekä tukisivat kestävää kasvua.

Kuinka paljon rahoitusta on tarjolla?

Elpymis- ja palautumistukiväline sisältää 723,8 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille (kaikki  luvut nykyhinnoin). Tästä 338,0 miljardia on avustuksia ja 385,8 miljardia lainoja.

• Avustuksista 70 prosenttia myönnetään vuosina 2021–2022. Jakoperusteena ovat jäsenvaltioiden elintaso, väestömäärä ja vuosien 2015–2019 työttömyysaste.
• Avustuksista 30 prosenttia myönnetään vuonna 2023. Jakoperusteena ovat jäsenvaltioiden elintaso ja väestömäärä. Lisäksi kriteerinä on talouskehitys vuosina 2020 ja 2021.
• Lainoja voi hakea, jos jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen uudistusten ja investointien rahoitustarpeet ylittävät avustusten enimmäismäärän. Yleensä kunkin jäsenvaltion lainojen enimmäismäärä on 6,8 prosenttia sen bruttokansantulosta. Suomi ei toistaiseksi ole päättänyt hakea lainaa.

Miten jäsenvaltio saa rahoitusta?

Jäsenvaltion on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP), jotta se voi saada elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Suunnitelma kattaa uudistus- ja investointiohjelman vuosille 2021−2023. Uudistusten ja investointihankkeiden tulee vastata talouspolitiikan EU-ohjausjakson maakohtaisiin suosituksiin.

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvu ohjelmaa.

Millä perusteilla investointi- ja uudistuskokonaisuuksia arvioidaan?

Jäsenvaltioiden pitää ottaa elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan huomioon EU-lainsäädännön kriteerit. Keskeisimmät niistä ovat seuraavat: 

• Suunnitelmissa esitettyjen kokonaisuuksien tulee vastata talouspolitiikan EU-ohjausjakson maakohtaisiin suosituksiin Suomelle ja suosituksiin euroalueen talouspolitiikaksi.
• Investoinnit ja uudistukset muodostavat yhtenäisiä kokonaisuuksia.
• Vihreän ja digitaalisen siirtymän tukeminen: 37 prosenttia rahoituksesta tulisi kohdentaa vihreän siirtymän tukemiseen ja 20 prosenttia digitalisaatioon.
• Kasvupotentiaalin, työllisyyden, jäsenmaiden kantokyvyn ja koheesion tukeminen sekä kriisin vaikutusten lieventäminen.
• Pitkän aikavälin positiiviset vaikutukset.

Lisäksi investointi- ja uudistuskokonaisuuden yhteydessä esitetään erittely arvioiduista kustannuksista ja kustannustehokkuudesta sekä suunnitelma niiden etenemisestä ja välitavoitteista.

EU:n neuvosto hyväksyi maakohtaiset suositukset jäsenmaille (tiedote 20.7.2020)

Miten rahankäyttöä valvotaan?

Jäsenmaat hakevat EU:lta maksatuksia kahdesti vuodessa sen perusteella, miten tavoitteita ja välitavoitteita on saavutettu. Jokainen jäsenmaa raportoi suunnitelmaansa sisältyvien tavoitteiden saavuttamisesta Euroopan komissiolle. Maksatuspyynnöistä keskustellaan myös jäsenmaiden kesken.

Rahoituksen käyttöä valvotaan paitsi EU-tasolla myös kansallisesti. EU-lainsäädäntö velvoittaa kunkin jäsenmaan laatimaan luotettavat ratkaisut hallinto-, valvonta- ja tarkastustoiminnaksi.

Millaisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia jäsenmailla on?

Euroopan komissio on koonnut sivuilleen linkit jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin. Suomi julkisti oman suunnitelmansa 26. toukokuuta 2021.

Elpymis- ja palautumistukiväline sekä jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmat (Euroopan komission sivut)

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma