Työryhmä ehdottaa toimenpiteitä, joilla kehitetään valtionhallinnon johtamista

Valtiovarainministeriön asettama Johtamista yhteiseksi hyväksi -hankkeen ohjausryhmä on julkaissut ehdotuksensa julkisen johtamisen kehittämiseksi. Ohjausryhmä ehdottaa muun muassa, että valtiovarainministeriö valmistelee ministeriöiden tueksi mallin, jossa hyödynnettäisiin neuvoa-antavaa arviointiryhmää ylimmän johdon rekrytoinneissa. Ohjausryhmä esitti yhteensä 11 ehdotusta julkisen johtamisen kehittämiseksi.

”Hyvän johtamisen merkitys nousee näkyväksi kriisiaikoina. Sen taustalla on kuitenkin normaaliaikojen jatkuva kehittäminen, jossa ennakoidaan tulevia muutoksia ja riskejä. Hyvä johtaminen on myös avainasemassa, kun pyritään parantamaan julkisen sektorin houkuttelevuutta työnantajana. Kiitän työryhmää hyvästä työstä ja konkreettisista ehdotuksista, joista monien valmistelu jatkuu varmasti tästä eteenpäin”, kuntaministeri Sirpa Paatero kommentoi.

Tavoitteena vahvistaa ylimmän johdon riippumattomuutta, sitoutuneisuutta ja ammatillista johtamista

Ohjausryhmän ehdotuksen mukaan ministeriöt asettaisivat kuhunkin ylimmän johdon rekrytointiprosessiin arviointiryhmän, jonka kokoonpanoon kuluisi vakiojäseniä valtionhallinnon yhteisestä arvioitsijaryhmästä sekä tehtäväkohtaisesti kutsuttavia jäseniä kyseisestä ministeriöstä ja viran tehtäväalueelta.

Karenssiohjeistusta ohjausryhmä esittää täsmennettäväksi niin, että kaikissa rekrytoinneissa kiinnitettäisiin huomiota karenssisopimuksen tarpeellisuuteen. Karenssilla rajoitetaan uuteen palvelussuhteeseen tai toimintaan siirtymistä. Tavoitteena on pystyä paremmin varmistamaan, että palvelussuhteissa saadut merkittävät salassa pidettävät tiedot ovat menettäneet merkityksensä uuden palvelussuhteen alkaessa.

Ehdotuksissa esitetään, että johtamissopimusmenettelyä kehitettäisiin. Johtamissopimus sisältäisi muun muassa sovittujen tavoitteiden toteutumisen seurannan, arvion johtamisen onnistumisesta sekä johtajan kehittymisen arvioiminen. Johtamissopimusten julkisuutta olisi myös ehdotuksen mukaan selvitettävä.

Ohjausryhmä esittää, että valtion virkamieslakia muutettaisiin siten, että valtionhallinnon ylimmän johdon virkaan nimitettäisiin jatkossa seitsemän vuoden määräajaksi. Tällä hetkellä ylimmän johdon määräaikaisuudet ovat lähtökohtaisesti viiden vuoden mittaisia. Tämä lisäisi myös johtamistehtävien houkuttelevuutta ja kirkastaisi valtion työnantajakuvaa.

Julkisessa johtamisessa on monia vahvuuksia, mutta myös kehittämiskohteita on tunnistettu

Johtamisella julkisessa hallinnossa on erityisiä vahvuuksia, jotka liittyvät kohtuullisen vakaaseen toimintaympäristöön, pohjoismaisen hyvinvointivaltion toimintaan, hyvin toimivaan ja arvoperusteiseen hallintoon, henkilöstön korkeaan ammattitaitoon ja virkamiesetiikkaan. Yksi keskeinen motivaatio julkisen johtamisen kehittämiselle on sen arvostuksen nostaminen. Tällä nähdään olevan monenlaisia myönteisiä vaikutuksia koko julkisen hallinnon toimintaan.

Valtiovarainministeriö asetti hankkeen 24.11.2021. Työtä tuki valtiovarainministeriön toteuttama laaja kysely julkisesta johtamisesta sekä selvitys ylimmän johdon valintakriteereistä ja hakumenettelystä. Ohjausryhmän 11 kehittämisehdotuksen osalta valtiovarainministeriö valmistelee kesän aikana niiden toteuttamissuunnitelman.

Lisätietoja:
Kuntaministerin erityisavustaja Sofia Nevalainen, puh. 0295 530 530, sofia.nevalainen(at)gov.fi
Osastopäällikkö Juha Sarkio, puh. 02955 30031, juha.sarkio(at)gov.fi, 
Finanssineuvos Ari Holopainen, puh. 02955 30520, ari.holopainen(at)gov.fi
Hallitusneuvos Miska Lautiainen, puh. 0295 530 212, miska.lautiainen(at)gov.fi
Finanssineuvos Markus Siltanen, puh. 0295 530 263, markus.siltanen(at)gov.fi