Kehysriihen ratkaisut vahvistavat kuntien työllisyydenhoitoa

Pääministeri Orpon hallitus on sopinut kehysriihessä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Ratkaisut vaikuttavat kuntatalouteen, kuntien toimintaedellytyksiin ja paikalliseen elinvoimaan muun muassa valtionosuuksien, kotoutumispalvelujen, työllisyystoimien, normien purun ja matkailijaveron valmistelun kautta.

Kuntien valtionavut kasvavat kehyskauden aikana

Kuntien valtionapuihin eli valtiolta kunnille suuntautuviin rahavirtoihin kohdennetaan noin 5,8 miljardia euroa vuonna 2027. Kehyskauden lopussa vuonna 2030 valtionavut kasvavat noin 6,1 miljardiin euroon vuoden 2027 hinnoin.

Veropäätösten kuntatalouteen vaikuttavat muutokset kompensoidaan ansiotuloverojen osalta valtionosuuksien yhteydessä ja yhteisöveron osalta kuntien jako-osuutta korottamalla.

Kevään 2026 julkisen talouden suunnitelman muutokset heikentävät kuntataloutta jonkin verran erityisesti indeksijarrun korottamisen vuoksi. Osana kokonaisuutta kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien indeksijarrun taso nousee 2,8 prosenttiyksikköön vuonna 2027. Muutoksen säästövaikutus valtiontalouteen on 60 miljoonaa euroa.

”Vaikka osa kevään 2026 julkisen talouden suunnitelman muutoksista heikentää kuntataloutta jonkin verran, hallituksen vaalikauden aikana tekemät toimet vahvistavat kokonaisuutena kuntataloutta vuosina 2027–2030”, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

Työllisyyttä tuetaan lisärahoituksella

Hallitus päätti kehysriihessä myös useista toimista nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantamiseksi. Rahoituksen kokonaismäärä nousee uusien päätösten myötä noin 110 miljoonaan euroon vuosina 2026 ja 2027.

”Työllisyyden vahvistamiseksi hallitus päätti useista avustuksista nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantamiseksi. Rahoitus vahvistaa myös kuntien TE-palveluiden rahoitusta”, Ikonen sanoo.

Perustoimeentulotuen laskutusta uudistetaan vuonna 2029

Hallitus päätti perustoimeentulotuen laskutuksen reaaliaikaistamisesta vuonna 2029.

"Muutos oli tarkoitus toteuttaa osana valtionosuusjärjestelmän uudistusta, mutta se viedään nyt päätöksille valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta irrotettuna pienempänä osauudistuksena. Näin kuntien rahoituksen ja laskutuksen reaaliaikaisuutta ja kannustavuutta saadaan parannettua", Ikonen sanoo.

Kotoutumispalvelujen rahoitukseen muutoksia

Peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa on huomioitu kotoutumispalvelujen kokonaisuudistus. Uudistuksen myötä kotoutumispalveluiden rahoitus kootaan yhteen kanavaan, mikä lisää valtionosuutta noin 33 miljoonalla eurolla siirtoina opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilta. Siirrot eivät vahvista kuntataloutta, mutta selkeyttävät kotoutumispalveluiden rahoituksen kokonaisuutta.

Samalla toimeenpannaan myös hallitusohjelmassa sekä syksyn 2025 budjettiriihessä linjattuja säästöpäätöksiä vähentämällä kotoutumisen laskennallisia korvauksia kunnille 30 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Määrärahavähennys pienenee 8 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä.

Kokeilu kokonaiskoulupäivästä käynnistyy vuonna 2027

Vuonna 2027 toteutetaan kokonaiskoulupäiväkokeilu, jossa oppilaat voivat osallistua harrastustoimintaan koulupäivän yhteydessä. Kokeiluun on varattu kertaluontoisesti 2 miljoonaa euroa.

Hallitus jatkaa matkailijaveron valmistelua

Hallitus jatkaa uuden alueellisen matkailijaveron kokeilulain valmistelua. Veron käyttöönotosta päättäisi kunta itse, ja verotuotto ohjautuisi kunnalle. Kunnat voisivat ottaa veron käyttöön vuoden 2028 alusta lähtien.

Matkailijaveroa on toivottu erityisesti Rovaniemellä, mutta kaikissa kunnissa veroa ei pidetä tarpeellisena tai hyödyllisenä. Siksi veron käyttöönotto olisi kunnille vapaaehtoista.

"Alueellinen matkailijavero antaisi kunnille halutessaan uuden keinon vahvistaa elinvoimaa ja vastata matkailun kasvun aiheuttamiin kustannuksiin. On tärkeää, että päätös veron käyttöönotosta olisi kunnilla itsellään ja että tuotot jäisivät paikallisesti tukemaan palveluja ja alueen kehittämistä", ministeri Ikonen sanoo.

Norminpurkuun liittyviä selvityksiä jatketaan

Hallitus päätti lisäksi useista norminpurkuun liittyvistä selvityksistä, jotka koskettavat myös kuntien toimintaa. Selvitykset liittyvät esimerkiksi uusiutuvan energian rakentamisen hallinnollisten ja kaavoitukseen liittyvien esteiden purkamiseen.

Kuntatalousohjelma tarkentaa kuntatalouden näkymiä

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2027–2030 julkaistiin ja annettiin eduskunnalle tänään 30. huhtikuuta. Samalla julkaistiin kuntatalousohjelman keskeinen sisältö, ennakolliset kuntakohtaiset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2027 sekä painelaskelmat kehysvuosille 2027–2030.

Kuntatalousohjelman mukaan kuntatalouden tulojen ja menojen välinen merkittävä epätasapaino edellyttää kunnissa pitkäjänteisiä sopeutustoimia. Lisäksi heikentyneet reaalitalouden näkymät heijastuvat julkiseen talouteen myös kunnissa.

"Kuntatalouden haasteet jatkuvat pitkälle tulevaisuuteen. Huhtikuussa työnsä käynnistäneessä kuntien parlamentaarisessa työryhmässä haemmekin ylivaalikautisia ratkaisuja kuntatalouden haastaviin näkymiin", kertoo Ikonen. 

Kuntatalousohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan 7. toukokuuta. Ohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen kuntataloutta koskevia arvioita. Ohjelman tarkoituksena on arvioida kuntatalouden tilaa sekä kuntien edellytyksiä järjestää peruspalvelut talousarvioesityksen mukaisten toimien pohjalta.

Lisätietoja:
Ministeri Anna-Kaisa Ikosen erityisavustaja Minna Kurki, puh. 050 437 2718, minna.kurki(at)gov.fi