Valtioneuvosto päätti hyvinvointialueiden lainanottovaltuuksista vuodelle 2023

Valtioneuvosto päättää vuosittain kunkin hyvinvointialueen valtuudesta pitkäaikaisen lainan ottamiseksi. Hyvinvointialue saa ottaa lainaa päätöksen mukaisen määrän investointisuunnitelman mukaisten investointien rahoittamiseksi.

Valtioneuvosto päätti myös HUS-yhtymän lainanottovaltuudesta, jonka perusteena olivat HUS-kuntayhtymän talousarvio- ja tilinpäätöstiedot.

Lainanottovaltuuksien määrissä suuria eroja

Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymiltä hyvinvointialueille siirtyvissä lainamäärissä on suurta vaihtelua, minkä vuoksi hyvinvointialueiden lainanottovaltuudet eroavat merkittävästi. Kolmella alueella ei ole lainkaan päätöksen mukaista valtuutta nostaa pitkäaikaista lainaa.

Valtioneuvosto voi muuttaa lainanottovaltuutta, jos hyvinvointialueen investointi on välttämätön hyvinvointialueen palvelujen tuottamisen jatkuvuuden kannalta tai lainsäädännössä edellytettyjen palvelujen turvaamiseksi. Aloitteen lainanottovaltuuden muuttamisesta voi tehdä hyvinvointialue itse tai jokin hyvinvointialueita ohjaavista ministeriöistä, ja muuttamista koskevan päätöksen valmistelua varten asetetaan valmisteluryhmä.

Vuoden 2023 lainanottovaltuudet on laskettu sote-uudistuksen voimaanpanolain mukaisesti. Laskennan pohjana ovat sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymien talousarvio- ja tilinpäätöstiedot sekä laskelmat hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta. 

Vuodesta 2024 lähtien lainanottovaltuus lasketaan hyvinvointialueiden talouden tietoihin perustuen. Vuosikatteen arvona käytetään hyvinvointialueen tilikautta edeltävän vuoden talousarvion mukaista arvoa, jota voidaan oikaista talouden seurannan tiedoilla. Tämän vuoksi tulevien vuosien lainanottovaltuus voi poiketa olennaisesti vuoden 2023 valtuudesta.

Uudellamaalla hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän välinen laskutus vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisiksi lainanottovaltuudet muodostuvat. 

Investointisuunnitelmassa kuvataan investoinnit ja niiden rahoitus

Hyvinvointialue laatii vuosittain investointisuunnitelman seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista investoinneista ja investointeja vastaavista sopimuksista sekä niiden rahoituksesta. Investointeja voidaan rahoittaa tulorahoituksella, kertyneillä rahavaroilla sekä lainanottovaltuuden mukaisesti pitkäaikaisella lainalla. 

Lainanottovaltuus perustuu hyvinvointialueen lainanhoitokykyyn, ja se lasketaan lainojen enimmäismäärän ja vuoden alun ennakoidun lainamäärän erotuksena. Lainojen enimmäismäärä saadaan kertomalla hyvinvointialueen vuosikate kymmenellä. Tämä perustuu oletukseen, että hyvinvointialueen keskimääräinen lainojen jäljellä oleva maksuaika on kymmenen vuotta. 

Investointien rahoittamiseksi nostettavat lainat otetaan aina huomioon tulevien vuosien lainanottovaltuuden määrässä. Nostot pienentävät siten tulevien vuosien lainanottovaltuutta, ja käyttämättä jätetty valtuus kasvattaa sitä. Lainanottovaltuus lasketaan kuitenkin vuosittain uudelleen, koska hyvinvointialueen lainanhoitokyky voi muuttua.

Lisätietoja:
Muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen, puh. 02955 30066, ville-veikko.ahonen(at)gov.fi
Finanssineuvos Pasi Leppänen, puh. 02955 30564, pasi.leppanen(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Ville Salonen, puh. 02955 30388, ville.salonen(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Jasper Saarinen, puh. 02955 30213, jasper.saarinen(at)gov.fi

Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän lainanottovaltuudet vuodelle 2023