Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki:
Aktiivimalli osa 2: pääasiat ja huolet

Valtiovarainministeriö 15.1.2018 9.12
Kolumni
Aktiivimalli osa 2: pääasiat ja huolet

Väärinkäsitykset aktiivimallista vievät huomion pääasioista.

Työttömyyden keskimääräinen kesto on nykyisin yli vuosi (dia 2). Jos se ei lyhene, työttömyys alenee vain, jos työttömyysriski alenee. Kun nykysuhdanne on ohi tai automaatio vie töitä, tuo riski nousee.

Työttömyyden keskimääräinen kesto määrittää siis pitkälti työttömyyden tason. Työttömän köyhyysriski on Suomessa kymmenen kertaa suurempi kuin työllisen. Pitkittyvä työttömyys johtaa usein syrjäytymiseen.

Suomi on monin keinoin yrittänyt ilman tuloksia lyhentää työttömyyttä. Monet muut maat ovat onnistuneet siinä alentamalla työttömyysetuutta selvästi työttömyyden kestettyä tietyn aikaa.

Aktiivimallissa etuus on työttömyyden pitkittyessä aina parempi kuin alussa, vaikka alun etuus nousi (dia 3). Yhdenkin aktiivisuusehdon täyttyessä etuus on vielä korkeampi alun etuuteen nähden. 

Etuus siis nousee työttömyyden alussa, pysyy vähintään sillä tasolla ja aktiivisuus nostaa sen vanhalle tasolle. Muiden maiden malleihin nähden tätä voi pitää reiluna tapana lyhentää työttömyyttä.

Aktiivimalli alentaa työttömyyttä yhtä paljon kuin noin 15 prosentin etuuden pudotus puolen vuoden kohdalla. Se kannustaa työhön ja palveluihin koko työttömyyden ajan, ei vain puolen vuoden kohdalla.

Aktiivimallia koskevien huolten vähentäminen

Huolena on ollut työvoimapalvelujen saatavuus, jota voi mitata aktivointiasteella (palveluissa olevat / palveluissa olevat + työttömät). Se on noussut ja alueiden erot ovat melko pieniä (dia 4).  

Huolta ovat aiheuttaneet myös työvoimapalvelujen voimavarat. Työvoimapalveluhenkilöstä on jo lisätty. Määrärahojen puolesta lisänostoon on edellytykset.

Työttömän palkkatuki yrityksissä on tuonut hyviä tuloksia. Työtön saa heti käyvän palkan, vaikka hänen tuottavuutensa olisi aluksi heikko. Viesti palkkatuen käytön helppoudesta pitää saada paremmin perille.    

Huolta ovat herättäneet myös työmahdollisuudet eri alueilla. Ne ovat kasvaneet kaikissa Manner-Suomen maakunnissa (dia 5). Kahdessa vuodessa avoimet työpaikat ovat lisääntyneet 45 prosenttia.

Vain osa avoimista työpaikoista ilmoitetaan TE-toimistoihin, joissa niitä on aina vähemmän kuin työttömiä. Avoimien työpaikkojen ja työttömien suhde on noussut kahdessa vuodessa 75 prosenttia (dia 6).

Väärinkäsitysten korjaus

Aktiivimallin on väitetty kaunistelevan tilastoja, kun Eurostat luokittelee yhden tunnin viikossa tekevän työlliseksi. Tilastokeskus mittaa kuitenkin myös työntunteja, ei vain työllisiä.

Tilastot osoittavat, jos työtunnit työllistä kohti vähenevät. Aktiivimallin työllisyysvaikutusarvio ei myöskään perustu oletukseen, että työaika työllistä kohti laskee.

Suunnitelmat työttömien työnhakemusten lisäämiseksi (”aktiivimalli 2”) eivät liity aktiivimalliin.

Aktiivimalli syntyi kolmikantavalmistelun kompromissina. Yksikään järjestö ei voinut tukea aktiivimallia. Joillekin ei käynyt työttömyysturvan parannus, ja toisille ei käynyt sen ehdollinen alenema.

Tämän jälkeen hallitus ja työmarkkinajärjestöt käsittelivät kymmenen kohdan pakettia. Hallitus päätti 5. lokakuuta 2016 paketista, jota järjestöt eivät kritisoineet. Aktiivimallin kompromissi oli tuon paketin kohta 1.

Muistio hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen tapaamisesta

Avoin keskustelu ja yhteistyö ovat entistä tärkeämpiä 

Suomen työllisyys kasvaa nyt muita maita kovempaa. Hyvinvoinnin turvaava työllisyysaste on kuitenkin kaukana. Se on myös liikkuva maali, jos teknologian muutos hävittää paljon vanhoja töitä.

Kellään ei ole viisasten kiveä, miten kaikki pidetään mukana globalisaation ja teknologian muutoksissa, jotka myös kärjistävät vanhojen järjestelmien ongelmia. Jos uudistukset viipyvät, moni ehtii syrjäytyä.

Suomi pystyy nopeisiin päätöksiin, kun ne yhdessä nähdään tarpeellisiksi ja oikeudenmukaisiksi. Talous muuttuu nyt vauhdilla, ja riskit ovat selvät. Siksi keskustelu ja yhteistyö ovat entistä tärkeämpiä.

Jos työvoiman osaamisesta ja sen joustavasta siirtymisestä uusiin tehtäviin ei pidetä huolta, voi talous ajautua kriisiin. Ajoissa tehdyt uudistukset ovat kaikkien etu.

Kirjoitussarjan kolmas osa tarkastelee, miten aktiivimalli liittyy talouden meneillään oleviin muutoksiin.

Kuviot työttömyysturvan aktiivimallista, osa 2

Martti Hetemäki

Valtiosihteeri kansliapäällikkönä