Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja kunnan taloudenpito kuntalain keskiössä
Uusi kuntalaki edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otetaan huomioon kunnan toiminta laajasti. Kunnan toimintaa tulee ohjata kokonaisuutena riippumatta siitä, hoidetaanko tehtäviä kunnan omassa organisaatiossa, kuntayhtymässä, kunnan omistamissa yhtiöissä tai ostopalveluina.
Kuntalaki mahdollistaa edelleen kunnan hallinnon ja taloudenhoidon järjestämisen paikallisten olosuhteiden mukaan. Osaksi säännökset ovat kuitenkin nykyistä velvoittavampia.
Kuntien uusia lakisääteisiä velvoitteita ovat kuntastrategian laatiminen, johtajasopimuksen tekeminen kunnan ja kunnanjohtajan välillä, nuorisovaltuuston ja vammaisneuvoston asettaminen, konserniohjeiden sisältövaatimukset, kuntayhtymän alijäämän kattaminen, takausten rajoittaminen, kiinteistön myyntiä koskevat säännökset, mahdollisuus antaa palveluvelvoite sekä kunnan toiminnan kannalta keskeisten asiakirjojen, päätöspöytäkirjojen sekä sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkaiseminen yleisessä tietoverkossa.
Kuntatalouden tasapainottamista autetaan kuntatalousohjelman avulla
Talouden kannalta yksi merkittävin muutos on julkisen talouden suunnitelmaan liittyvä kuntatalousohjelma, joka korvaa nykyisen peruspalveluohjelman ja -budjetin. Kuntatalousohjelmalla pyritään turvaamaan kuntatalouden vakautta. Kuntatalousohjelma sisältää myös julkisen talouden suunnitelman edellyttämät toimet kuntatalouden tasapainottamiseksi.
Yksittäisen kunnan tasolla talouden tasapainoa ja kestävyyttä edistetään muun muassa tiukentamalla alijäämän kattamisvelvollisuutta ja kytkemällä se arviointimenettelyyn. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja arviointimenettely laajennetaan koskemaan myös kuntayhtymiä.
Kunnan johtamista vahvistetaan
Lakiesityksen mukaan valtuusto määrittelee kunnan toiminnan tavoitteet kuntastrategiassa, ja kunnanhallitus vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta kuntastrategian mukaisesti. Kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävänä on poliittisen yhteistyön johtaminen. Lisäksi kunnan toiminnan kokonaisohjauksen vahvistamiseksi lakiin ehdotetaan uusia säännöksiä omistajaohjauksesta, kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta ja valtuuston hyväksymästä konserniohjeesta.
Kunnanjohtajan johtamisen edellytyksiä tuetaan kunnan ja kunnanjohtajan välillä tehtävällä johtajasopimuksella.
Valtuusto voi päättää, että toimielinten puheenjohtajat toimivat päätoimisina tai osa-aikaisina luottamushenkilöinä. Luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä parannetaan muun muassa säätämällä mahdollisuudesta saada virka- tai työvapaata tehtävän ajaksi.
Päätöksenteon läpinäkyvyyttä parannetaan
Päätöksenteon läpinäkyvyyttä parannetaan uudella velvollisuudella ilmoittaa sidonnaisuuksista. Luottamushenkilöistä ilmoitusvelvollisia ovat kunnanhallituksen, valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat, pormestari ja apulaispormestari sekä kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia tehtäviä hoitavan toimielimen jäsenet. Lisäksi viranhaltijoista ilmoitusvelvollisia ovat kunnanjohtaja sekä kunnanhallituksen ja lautakuntien esittelijät.
Lisäksi kunnan tulee ilmoittaa tilinpäätöksessään, kuinka paljon valtuustoryhmille on maksettu tukea ja puolueille tilitetty luottamushenkilömaksuja.
Asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia laajennetaan
Kuntalakiesityksessä korostetaan kunnan asukkaiden ¬oikeutta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.
Esityksellä parannetaan eri väestöryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon. Kunnan on esityksen mukaan asetettava nykyisen vanhusneuvoston lisäksi nuorisovaltuusto sekä vammaisneuvosto, joille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Nämä vaikuttamistoimielimet voivat olla myös useamman kunnan yhteisiä.
Aloiteoikeus ehdotetaan laajennettavaksi kunnan asukkaiden ohella kunnassa toimiville yhdistyksille ja yrityksille. Uutta on se, että palvelujen käyttäjällä olisi käyttämäänsä palvelua koskeva aloiteoikeus riippumatta siitä, onko hän kyseisen kunnan asukas.
Kunnan toimintaa ja päätöksentekoa tulee avata kuntalaisille myös verkkoviestinnän keinoin. Keskeiset tiedot kunnan toiminnasta, kunnan ilmoitukset ja päätöspöytäkirjat julkaistaisiin kunnan verkkosivuilla.
Lisäksi kuntia kannustetaan tarjoamaan entistä enemmän monipuolisia, vaikuttavia ja käyttäjälähtöisiä osallistumiskeinoja. Näitä voivat olla esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin hyödyntäminen, erilaiset keskustelutilaisuudet ja kuntalaisraadit.
Valtuuston toimikausi aloitetaan kesäkuussa
Kuntavaalit esitetään siirrettäväksi huhtikuulle, jolloin valtuuston toimikausi alkaisi kesäkuun alusta. Muutos toteutetaan siten, että seuraavat kuntavaalit siirretään lokakuulta 2016 huhtikuulle 2017. Samalla nykyisten valtuustojen toimikautta ehdotetaan jatkettavaksi toukokuun 2017 loppuun.
Oikeusministeriö antaa kuntavaalien ajankohdan siirtämistä koskevan esityksen vaalilain muuttamisesta kuluvan syksyn aikana. Muista tarvittavista muutoksista muun muassa valtuuston toimikauteen säädettäisiin kuntalaissa. Lisäksi valtuuston toimikauden muutos otettaisiin huomioon kuntarakennelaissa.
Voimaantulo
Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015 niin pian kun eduskunta on käsitellyt lakiesitykset. Erityisesti säännöksiä kuntatalousohjelmasta ja alijäämän kattamisvelvollisuudesta sovellettaisiin ensi vuodesta lähtien.
Osaa säännöksistä sovellettaisiin vasta vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta. Tämä koskee muun muassa uusia säännöksiä kunnan toimielimistä ja johtamisesta, asukkaiden osallistumisoikeuksista, luottamushenkilöistä sekä sähköisistä toimintatavoista kunnan päätöksenteossa ja tiedottamisessa.
Hallituksen esitys kuntalaiksi
Lisätietoja:
Ylijohtaja Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30026
Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30266
Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30079