Kuka muuntelee totuutta?
Entinen talouskomissaari Olli Rehn kirjoitti eilen torstaina blogissaan: ”… Kataisen-Stubbin hallitusten systemaattinen tapa laatia budjetti liian optimistisen, suorastaan katteettoman talousennusteen pohjalle. Valitettavasti tämä talouspolitiikan muunneltu totuus on ollut systemaattisesti käytössä koko vaalikauden …" Tässä on sen verran kovia väitteitä, että niihin on reagoitava.
Kansainvälinen valuuttarahasto julkisti sattumalta juuri eilen arvion Suomen budjetointikäytännöistä. Arvion mukaan Suomen taloudellista aktiviteettia koskevien viranomaisennusteiden osumatarkkuus on ollut eurooppalaisessa vertailussa varsin hyvä.
Samoin on ollut laita julkisen talouden tasapainoa koskevissa ennusteissa. Sen alaerien – tulot ja menot – kohdalla osumatarkkuus ei ole ollut kuitenkaan yhtä hyvä. Yritämme parantaa tätä jatkossa.
Ylipäätään ei ole reilua verrata pienen avotalouden ennusteiden ”hyvyyttä” suurten, talouskehitykseltään meitä vakaampien maiden ennusteisiin. Mutta tähän on tyytyminen.
Parempaa vertailukohtaa voisi hakea kotimaisten ennustajien välisestä vertailusta, jota Suomessa tekee mm. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). VTV ei ole omissa arvioissaan havainnut VM:n ennusteita sen huonommiksi – tai paremmiksi – kuin muidenkaan kotimaisten tahojen laatimia ennusteita.
Samaan yleisarvioon arvioon ovat päätyneet Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen laitos vuosittaisessa ennustevertailussaan ja professori Markku Lanne Kansantaloudellisessa aikakausikirjassa (4/2009) julkaistussa tutkimuksessa.
Vertasimme vielä ennusteitamme komission BKT- ja alijäämäennusteisiin viiden viime vuoden ajalta. Koskeepa tarkastelu budjetointiajankohtaa (edellisen vuoden syksy) tai budjettivuoden kevättä, ennusteosuvuudessa ei ole VM:n ja komission välillä mitään eroa.
Ainoa silmäänpistävä seikka on, että komission luvut ovat olleet joka vuosi hyvin lähellä ennusteitamme.
***
Ennustevirheistä on kuitenkin pitkä matka Rehnin viittaamaan ”muunneltuun totuuteen”.
Budjetointi perustuu Suomessa VM.n kansantalousosaston ennusteeseen. Eduskunta vahvisti helmikuussa lakimuutoksen, jonka virallisti pitkään noudatetun käytännön, jonka mukaan ennuste on asiantuntijatyötä, johon ministeriön johdolla ei ole mahdollisuus puuttua. Ennusteen osalta ns. pidätysoikeus ei ole voimassa.
Olen toiminut kansantalousosaston osastopäällikkönä 1,5 vuotta. Sen ajan olen johdonmukaisesti pidättäytynyt ottamasta kantaa ennusteen sisältöön. Sisällöstä vastaavat yksikkömme, joita vetävät tohtoritason asiantuntijat Mika Kuismanen ja Mikko Spolander. Molempien CV:ssä riittää kokemusta vaativilta paikoilta vaikka muille jakaa.
Itse esitän ennusteprosessissamme vain näkökohtia, en koskaan tarjoa vastauksia. Roolini on varmistaa, että jos joku yrittäisi epäasiallisesti vaikuttaa ennusteeseemme tai arvioomme, se ei onnistuisi.
Ja kun budjetin meno- ja tuloarviot laaditaan ennusteemme pohjalta ja myös meidän riippumattomiin asiantuntijoihin tukeutuen, mistä Rehnin ”muunneltu totuus” sitten putkahtaisi? Kova, perustelematon väite pitkään politiikassa toimineelta.
***
Rehn viittasi jutussaan myös huomattavaan eroon, joka on Tilastokeskuksen ennakkotiedoissa ja VM:n joulukuun ennusteessa koskien julkisen talouden alijäämää viime vuonna. Jos TK:n ennakkotieto jää voimaan, ero muuttuu ennustevirheeksi.
Ikävä uutinen on, että sama virhearvio näyttää löytyvän VM:n ennusteen lisäksi ainakin Suomen Pankin ja komission luvuista. Uskon, että emme ole ainoa taho, joka aikoo selvittää, missä kohtaa kunkin ennusteketjua virhe on syntynyt.
VM:n osalta virheen suuruuteen on vaikuttanut monta samaan suuntaan vaikuttanutta yksitäistä tekijää. Koetamme ottaa opiksi.
Markus Sovala
Ylijohtaja, valt. tri
VM:n kansantalousosasto
PS. Edellä viitatun vertailutaulukon saa katsottavakseen kirjoittamalla sähköpostin osoitteeseen: [email protected]