Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki:
Työllisyyden parantaminen vahvistaa varmimmin julkista taloutta

Valtiovarainministeriö 29.12.2016 15.46
Kolumni
Työllisyyden parantaminen vahvistaa varmimmin julkista taloutta

Palvelujen ja etuuksien rahoitus edellyttää selvästi nykyistä korkeampaa ja nousevaa työllisyysastetta.

Työllisyyden nousu vahvistaa budjettia kahta kautta: Se vähentää työttömyyttä ja sen aiheuttamia menoja. Samalla työllisyyden ja tulojen kasvu lisää verotuloja. Työllisyyden nosto onkin parasta säästöpolitiikkaa.

Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa työikäiset rahoittavat lapset ja vanhukset. Se on sukupolvien välinen sopimus, joka pitää, jos riittävän moni työikäinen on rahoittamassa julkista taloutta.

Nyt tuo sopimus rakoilee, mikä vaarantaa julkiset palvelut ja etuudet. Tätä moni ei ymmärrä. He eivät näe työllisyyden tärkeyttä, tai he uskovat myytteihin, joiden mukaan työttömyys alenee ennen pitkää itsestään.

Työttömyydestä on monta myyttiä

Yhden myytin mukaan yli 50- tai ainakin yli 60-vuotiaat kelpaavat aiempaa huonommin työnantajille, mutta työttömyys kyllä laskee suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Faktat eivät tue näitä väitteitä.

Todellisuudessa yli 50-vuotiaiden työllisyysaste on noussut. Sitä nuorempien työllisyysaste on sen sijaan viime vuosina jatkanut laskuaan, vaikka suuria ikäluokkia on jo jäänyt eläkkeelle.

Toisen myytin – ja perustellun toiveen – mukaan työllisyysaste nousee isoilla kaupunkialueilla, joilla se on kuitenkin 2010-luvulla laskenut. Työllisyysaste on noussut etenkin Lapissa, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Kolmannen myytin mukaan työttömyys laskee kohtuutasolle, jos työn kysyntä toipuu eli avoimia työpaikkoja tulee enemmän tarjolle. Työttömyys on kasvanut nopeimmin kuitenkin Uudellamaalla, jossa myös avoimet työpaikat ovat lisääntyneet nopeimmin.

Avoimet työpaikat ovat nyt entistä enemmän samoilla alueilla kuin työttömät. Avoimia työpaikkoja on myös enemmän kuin huippusuhdannevuonna 2007. Työpaikat täyttyvät kuitenkin paljon hitaammin kuin aiemmin.

Työn kysyntä on nyt hyvällä tasolla

Työvoiman hyvään kysyntään viittaa myös se, että alkaneet työttömyysjaksot ovat olleet vahvassa laskussa jo yli viiden vuoden ajan. Työttömyys onkin noussut vain sen pitkittymisen takia.

Työttömyys on 2010-luvulla pitkittynyt kaikissa alle 55-vuotiaiden ikäluokissa. Nopeimmin pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut nuorimmissa ikäluokissa. Työttömyyden keskimääräinen kesto oli marraskuussa 59 viikkoa.

Työttömyyden keston puolittaminen noin 30 viikkoon puolittaisi työttömyyden, jos alkavien työttömyysjaksojen määrä pysyisi nykyisellään. Työnhaun tuen ja aktivoimisen lisäykset tähtäävät juuri keston lyhentämiseen.

Työllisyysasteen on noustava huollettavien osuuden kasvun tahdissa

Laaja työttömyys – joka sisältää työvoimapoliittisissa toimissa mukana olevat – on runsas 450 000 henkilöä. Aikoinaan presidentti Kekkonen nimitti Miettusen hätätilahallituksen, kun työttömyys oli noussut 60 000 henkilöön.

Nykytasoinen työttömyys maksaa julkiselle taloudelle hyvin karkeasti arvioiden 10 miljardia euroa enemmän vuodessa kuin 60 000 henkilön työttömyys. Se on nykytyöttömyyden budjettivaikutuksen suuruusluokka.

Hallituksen työllisyysastetavoite on 72 prosenttia. Kun työikäisten osuus väestöstä pienenee, työllisyysasteen on noustava tavoiteltuakin enemmän, jotta julkinen talous tasapainottuisi. Siksi tasapainottuminen voi olla yhä loittoneva tavoite, vaikka työllisyys kohenee.   

Työllisyysasteen nosto tehokkain ja ongelmattomin keino

Tarkastelen ja perustelen lähemmin yllä esittämiäni asioita oheisessa esityksessä. Siitä käy myös ilmi, että yksityisen sektorin tuottavuuskasvu ja sen tuoma talouskasvu vahvistavat julkista taloutta melko vähän.

Työllisyyden parantaminen on varmin ja monesta syystä ongelmattomin keino vahvistaa julkista taloutta.  Huoltosuhteen nousu ja työn murros tekevät työllisyyden nostamisesta kuitenkin liikkuvan maalin.

Työn murrokseen vastaaminen edellyttää sen syiden ymmärtämistä. Muuten toimet kohdistuvat helposti vain sen seurausten hoitoon. Työn murros ja sen vaatimat toimet ansaitsevatkin oman kirjoituksensa.

Martti Hetemäki

valtiosihteeri kansliapäällikkönä
martti.hetemaki(at)vm.fi