FI SV

VM:n virkamiesraportti talouspolitiikan lähtökohdista

Valtiovarainministeriö 19.3.2015 9.30
Tiedote

Valtiovarainministeriön virkamiesjohto julkisti 19. maaliskuuta arvionsa talouspolitiikan keskeisistä haasteista ja tarvittavista politiikkatoimenpiteistä ensi vaalikaudella. Perinteisen talouspolitiikan lisäksi raportissa tarkastellaan hallintopolitiikkaa ja rahoitusmarkkinoita.

Talouspolitiikan päähaaste on talouskasvun saaminen kestävästi viime vuosia paremmalle uralle. Tämä edellyttää parempaa työllisyys- ja tuottavuuskehitystä.

Julkisen talouden hoitoa ei voi laskea optimististen odotusten varaan. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston arvion mukaan talous kasvaa lähivuosina keskimäärin vain noin prosentin vuodessa. Hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet tulee mitoittaa tämän mukaan.

Ilman uusia toimenpiteitä, julkisen talouden alijäämä on pysymässä noin 3 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon koko ensi vaalikauden. Julkisen talouden velan suhde kokonaistuotantoon uhkaa nousta lähes 70 prosenttiin kokonaistuotannosta.

Julkiseen talouteen 6 miljardin euron sopeutustoimet ja rakenneuudistuksia

Arvioidun hitaan kasvun oloissa julkisen talouden velkasuhteen taittaminen laskuun edellyttäisi noin 6 miljardin euron (3 %/BKT) sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä. Tämän mittaluokan sopeutustoimilla valtiontalous ja kuntatalous palaisivat lähelle tasapainoa.

Esitetty 6 miljardin euron sopeutus ei kuitenkaan riitä korjaamaan julkisen talouden laskennallista kestävyysvajetta, joka on noin 5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, olettaen että eläkeuudistus toteutuu syksyllä 2014 sovitussa muodossa.

Kestävyysvajearvio on noussut syyskuusta 2014 yhdellä prosenttiyksiköllä suhteessa kokonaistuotantoon. Eläkeuudistuksen vajetta vähentävä vaikutus on noin 1 prosenttiyksikkö. Julkisen talouden rakenteellista alijäämää koskevan arvion nousu taas kasvattaa vajearviota noin 2 prosenttiyksiköllä.

Jatkossa julkista taloutta tulee ohjata selkeillä meno- ja verosäännöillä. Valtiontalouden menokehyksen rinnalle virkamiehet esittävät verosääntöä, joka kiinnittäisi veroperustemuutosten nettovaikutuksen samaan tapaan kuin menokehys nykyisin kiinnittää menoperustemuutokset.

Valtiontaloutta vahvistettava 4 miljardilla eurolla

Valtiontalouden palauttamisen lähelle tasapainoa arvioidaan edellyttävän 4 miljardin euron sopeutustoimia. Sopeutustoimien tulee painottua selkeästi menoihin, koska työllisyyssyistä kokonaisverotusta ei voi kiristää. Verotuksen rakennetta voi kuitenkin kehittää työtä ja kasvua suosivammaksi.

Kuntatalouteen sopeutustoimista kohdistuisi 2 miljardia euroa. Tämä voidaan tehdä tehtäviä ja velvoitteita karsimalla sekä toimintaa tehostamalla. Kuntien tehtävät tulee mitoittaa niin, että ne voidaan rahoittaa kunnallisverotusta kiristämättä.

Talouskasvua vahvistettava

Työllisyyden, investointien ja tuottavuuden edistämiseksi raportti suosittaa pitkään jatkuvaa palkkamalttia ja siirtymistä pysyvästi palkkanormiin, jossa palkankorotukset mitoitetaan inflaatiotavoitteen ja avoimen sektorin tuottavuuskehityksen mukaan.

Lisäksi tarvitaan nykyistä parempia työn ja yrittämisen kannustimia, joihin voidaan vaikuttaa myös asuntopolitiikalla. Työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta on kannustettava. Erilaisten etuuksien tasoa ja ehtoja on tarkasteltava työllistymisen näkökulmasta. On välttämätöntä, että työnteko on aina taloudellisesti palkitsevaa.

Digitalisaatiolla tuottavuutta

Valtiovarainministeriön virkamiesjohto suosittaa panostamista digitalisaation tuottavuuden parantamiseksi. Siirtymällä sähköisiin prosesseihin parannetaan palvelujen saatavuutta sekä vähennetään yritysten ja kansalaisten hallinnollista taakkaa. Sähköiset palvelut on tehtävä ensisijaiseksi asiointimuodoksi.

Palveluprosessien ja hallinnon yhtenäistäminen on usein haasteellisempaa kuin tarvittavien ICT-ratkaisujen toteuttaminen. Siksi digitalisaation edistäminen ja hallinnon kehittäminen kytkeytyvät voimakkaasti toisiinsa. Koska niillä on suuri merkitys palvelutuotannon tuottavuuskehitykselle ja siten julkisten menojen sopeuttamiselle, julkisen hallinnon ja sen ICT:n kehittäminen ja koordinointi tulee pysyä yhden ministeriön vastuulla. Säästöjen toteuttamiseksi työ tulee kytkeä tiiviisti Julkisen talouden suunnitelmaan.

Suomessa kasvuyritysten kansainvälistyminen on ollut hidasta. Yritysten edellytyksiä päästä globaaleille markkinoille on vahvistettava ja yrittäjyyskulttuuria edistettävä. Julkisten rahoituslaitosten palveluja ja rahoitusvälineitä kehittämällä voidaan kasvuyritysten osaamista ja riskinottoa lisätä tuottavuuden parantamiseksi.

Sote-budjettikehystä tarvitaan mallista riippumatta

Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa on tarkasteltava nyt esillä olleen yksiportaisen kuntayhtymämallin rinnalla myös ns. toisen asteen hallintomallia sekä mahdollisuutta siirtää palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu valtiolle. Tarkasteluun tulevat silloin muutkin kuin sote-tehtävät ja palveluiden rahoitusjärjestelmä kokonaisuudessaan.

Kustannuspaineen hillitsemiseksi sote-ratkaisuista on sovittava heti hallituskauden aluksi.

Sote-budjettikehyksen toteuttaminen ei saa jäädä odottamaan laajempaa uudistusta. Ilman sote-budjettikehystä ei voida olettaa, että tulevan vaalikauden aikana voidaan merkittävästi hillitä sosiaali- ja terveysmenojen kasvua.

x x x

VM:n virkamiespuheenvuoro on laadittu valtiovarainministeriön osastojen yhteistyössä. Johdon hyväksymän tiivistelmän rinnalla julkistettiin laaja ministeriön asiantuntijoiden kokoama taustaselvitys ensi vaalikauden talouspolitiikan lähtökohdista.

Lisätietoja:

Osastopäällikkö Markus Sovala, puh. +358407612723
etunimi.sukunimi@vm.fi

Talouspolitiikka