Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla
Muutoksia tulee muun muassa verotukseen, sijoittajansuojaan ja kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin.
Täydennetty 28.12. alkoholiverotus, elinkaarihankkeiden verotus, sijoittajansuoja ja osakekaupan LEI-tunnus
Ansiotulojen verotukseen muutoksia
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 1,5 prosentin inflaatio-oletuksen mukaisesti. Lisäksi työn verotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilytetään nykyisellään. Tuloveroasteikon indeksitarkistuksen jälkeen alaraja on 74 200 euroa.
Kun lisäksi huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset ja yleisen ansiotason nousu, palkkatulon verotuksen arvioidaan pysyvän ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.
Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2018
Verotettava ansiotulo, euroa |
Vero alarajan kohdalla, euroa |
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % |
17 200–25 700 | 8 | 6 |
25 700–42 400 | 518 | 17,25 |
42 400–74 200 | 3398,75 | 21,25 |
74 200– | 10156,25 | 31,25 |
Työtulovähennyksen ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nousee
Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 420 eurosta 1 540 euroon. Vähennyksen poistumaprosentti nousee 1,51 prosentista 1,65 prosenttiin puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Kun puhdas ansiotulo on noin 127 000 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä.
Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nousee 3 060 eurosta 3 100 euroon.
Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapautta laajennetaan
Työnantajan kustantama koulutus on vuoden alusta työntekijälle verovapaata, jos koulutus on hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan palveluksessa.
Verovapaiden päivärahojen aikarajaa pidennetään
Verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisessa sovellettavaa kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa pidennetään kolmeen vuoteen.
Yle-veroon muutoksia
Yleisradiovero poistuu noin 390 000 pienituloiselta henkilöltä. Yleisradioveron maksukynnys nousee palkkatulon osalta nykyisestä noin 11 044 eurosta noin 14 750 euroon. Eläketulon ja päivärahatulon osalta maksukynnys kohoaa nykyisestä noin 10 294 eurosta noin 14 000 euroon. Samalla korotetaan veron enimmäismäärää 143 eurosta 163 euroon.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Timo Annala, puh. 02955 30318, timo.annala(at)vm.fi
Neuvotteleva virkamies Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(at)vm.fi
Kiinteistöveroprosenttien ylärajoihin korotuksia
Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat ensi vuonna seuraavasti:
- yleinen kiinteistöveroprosentti: 0,93–2,00 prosenttia (tänä vuonna 0,93–1,80 prosenttia)
- muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti: 0,93–2,00 prosenttia (tänä vuonna 0,93–1,80 prosenttia).
Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti pysyy ensi vuonna ennallaan 0,41–0,90 prosentissa. Kunnat päättävät soveltamiensa kiinteistöveroprosenttien suuruudesta lain määrittämien vaihteluvälien rajoissa.
Muutoksia tulee myös tuulivoimapuistojen kiinteistöverotukseen. Lainmuutos antaa kunnille mahdollisuuden verottaa tuulivoimapuistoja tietyissä tapauksissa nykyistä kireämmin.
Lisätietoja:
Finanssineuvos Elina Pylkkänen, puh. 02955 30254, elina.pylkkanen(at)vm.fi
Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen (tuulivoimapuistot), puh. 02955 30239, jukka.vanhanen(at)vm.fi
Alkoholiverotus kiristyy
Alkoholiverotuksen korottaminen nostaa alkoholijuomien vähittäismyyntihintoja keskimäärin noin viisi prosenttia. Veronkorotus koskee kaikkia alkoholijuomia mutta painottuu lievästi muihin kuin väkeviin juomiin.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Pia Kivimies, puh. 02955 30183, pia.kivimies(at)vm.fi
Finanssisihteeri Jenni Oksanen, puh. 02955 30577, jenni.oksanen(at)vm.fi
Hallitusneuvos Merja Sandell, puh. 02955 30191, merja.sandell(at)vm.fi
Tupakkaveroa korotetaan
Tupakkaveron korotus nostaa savukkeiden hintoja keskimäärin 9 prosenttia. Vaikutus savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintoihin on yhtä suuri. Sikareiden verorakenne muuttuu niin, että halvimmat sikarit kallistuvat enemmän kuin kalliit.
Lisätietoja:
Finanssisihteeri Jenni Oksanen, puh. 02955 30577, jenni.oksanen(at)vm.fi
Lämmityspolttoaineiden verotus kiristyy
Lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja korotetaan 45 miljoonalla eurolla. Korotusta painotetaan hiilidioksidiveron suuntaan. Veronkorotus nostaa verotasoja keskimäärin noin seitsemän prosenttia.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Krista Sinisalo, puh. 02955 30248, krista.sinisalo(at)vm.fi
Yhteisöveron jako-osuudet muuttuvat
Yhteisöveron jako-osuuksien muutoksilla kompensoidaan kunnille sitä, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen pienentää niiden tuloja. Kompensaatio on 60 miljoonaa euroa ensi vuodesta lähtien. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 1,01 prosenttiyksiköllä, ja valtion osuutta alennettaisiin vastaavasti.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Merja Taipalus, puh. 02955 30052, merja.taipalus(at)vm.fi
Toimintamuodon muutokseen varainsiirtoverovapaus
Varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa, kun liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee. Näin helpotetaan tarkoituksenmukaisen yritysmuodon valintaa.
Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239, jukka.vanhanen(at)vm.fi
Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Verohallinnolle
Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullilta Verohallinnolle. Muutos koskee arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjä yrityksiä. Yrityksille muutos merkitsee sitä, että ne voivat hoitaa kaikki arvonlisäveroasiansa yhdellä menettelyllä yhden viranomaisen kanssa. Samalla nykyinen velvollisuus maksaa tuontivero ennen sen vähentämistä poistuu.
Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila, puh. 040 761 2703, suvi.anttila(at)vm.fi
Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja arvonlisäverotus muuttuvat
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi tuo muutoksia toiminnan rahoitukseen ja arvonlisäverotukseen. Yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä asetetaan tasavertaiseen asemaan kunnallisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa, kun on kyse kiinteistön käyttöoikeudesta aiheutuvasta arvonlisäverokustannuksesta.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Marja Niiranen, puh. 02955 30238, marja.niiranen(at)vm.fi
Elinkaarihankkeiden verotukseen muutoksia
Elinkeinoverolain ja arvonlisäverolain kokonaishoitopalvelusäännösten soveltamisalaa laajennetaan. Muutokset mahdollistavat niin sanotun elinkaarimallin käyttämisen esimerkiksi kuntien toimitila-, raitiotie-, liikenneväylä- ja muissa vastaavissa hankinnoissa.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Antti Sinkman (elinkeinoverotus) puh. 02955 30817, antti.sinkman(at)vm.fi
Erityisasiantuntija Tuula Karjalainen (arvonlisäverotus) puh. 02955 30553, tuula.karjalainen(at)vm.fi
Sijoittajansuoja paranee
Sijoittajansuoja ja markkinoiden läpinäkyvyys paranevat muun muassa seuraavasti:
- Sijoituspalveluyrityksille tulee tuotehyväksyntämenettely, jolla varmistetaan myytävän rahoitusvälineen yhteensopivuus suunnitellulle asiakaskohderyhmälle.
- Sijoitusneuvojille määritellään ammattipätevyysvaatimukset. Ne koskevat myös muuta tietoa asiakkaille antavia henkilöitä.
- Säännökset sijoitusneuvonnasta ja asiakkaan kuluista tarkentuvat.
- Kannustimien käyttö kielletään omaisuudenhoidossa ja riippumattomassa sijoitusneuvonnassa. Lisäksi kielletään sijoituspalveluyrityksen sellaiset henkilöstön palkitsemisjärjestelyt, jotka voisivat kannustaa suosittelemaan ei-ammattimaiselle asiakkaalle muita kuin tälle parhaiten sopivia rahoitusvälineitä.
Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Janne Häyrynen, puh. 02955 30346, janne.hayrynen(at)vm.fi
Yritykset tarvitsevat LEI-tunnuksen osakekauppaan
Yritykset ja yhteisöt tarvitsevat 3. tammikuuta alkaen LEI-tunnuksen, jos ne tekevät kauppoja pörssiosakkeilla, ETF-rahasto-osuuksilla tai muilla pörssinoteeratuilla arvopapereilla. Johdannaisten kauppoihin tunnus tarvitaan jo nyt. Tunnusta haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta.
Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Janne Häyrynen, puh. 02955 30346, janne.hayrynen(at)vm.fi
Sijoitustuotteista yksinkertaista ja vertailukelpoista tietoa
Paketoitujen ja vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden kehittäjien pitää vuodenvaihteesta lähtien tuottaa tarjoamistaan sijoitustuotteista määrämuotoinen avaintietoasiakirja, joka sisältää selkeät ja ymmärrettävät tiedot. Asiakirja tulee tarjota ei-ammattimaiselle sijoittajalle hyvissä ajoin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi strukturoidut talletukset ja kapitalisaatiosopimukset. Vastaava sääntely on koskenut jo aiemmin sijoitusrahastoja
Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Paula Kirppu, puh. 02955 30552, [email protected]
Finanssivalvonta saa uuden välineen rahoitusjärjestelmän vakauden valvontaan
Finanssivalvonta voi asettaa pankeille ja sijoituspalveluyrityksille järjestelmäriskipuskurin eli harkinnanvaraisen lisäpääomavaatimuksen. Tällä puskurilla pyritään kattamaan riskejä, joita pankkijärjestelmän rakenteesta voi aiheutua koko rahoitusjärjestelmälle ja kansantalouden vakaudelle. Lainsäädäntö mahdollistaa järjestelmäriskipuskurin käytön vuoden alusta lähtien mutta ei tuo sitä automaattisesti käyttöön.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Miki Kuusinen, puh. 02955 30339, miki.kuusinen(at)vm.fi
Kansainvälinen tilinpäätösstandardi käyttöön rahoitusinstrumenteille
Rahoitusinstrumenttien kansainvälisellä tilinpäätösstandardilla (IFRS 9) pyritään parantamaan pankkien ja sijoituspalveluyritysten tilinpäätösraportointia. Näin puututaan ongelmiin, joita tuli esiin finanssikriisin aikana. Muutos tuo ennakoivamman mallin siihen, miten kirjataan odotettavissa olevat luottotappiot, jotka liittyvät rahoitusvaroihin.
Standardia sovelletaan vuodenvaihteen jälkeen alkavan tilikauden alusta. Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset voivat kuitenkin halutessaan soveltaa viiden vuoden siirtymäaikaa, jolla standardista aiheutuvia mahdollisia vaikutuksia pääomavaatimuksiin voidaan lieventää.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Miki Kuusinen, puh. 02955 30339, miki.kuusinen(at)vm.fi
Muutoksia peruspalvelujen valtionosuudessa
Vuonna 2018 valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen on 8 577 miljoonaa euroa. Tämä on noin 21 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuutta vähentävät erityisesti:
- valtion ja kuntien välinen vuosittainen kustannustenjaon tarkistus, 68 miljoonaa euroa;
- kilpailukykysopimukseen liittyvä 119 miljoonan euron vähennys verrattuna vuoden 2017 tasoon; sekä
- hallitusohjelman mukaiset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiset, noin 45 milj. euroa.
Valtionosuutta puolestaan lisää muun muassa varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio 25 milj. eurolla sekä 131 miljoonan euron verotulomenetysten kompensaatio.
Hallitusohjelman mukaisesti perhehoidon kehittämiseen ohjataan lisärahoitusta 5 milj. euroa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyen valtionosuutta lisätään 5,6 milj. eurolla.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,34 vuonna 2018.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Arto Salmela, puh. 02955 30377, arto.salmela(at)vm.fi
Valtion virkamiesten ja työntekijöiden ulkomaan virkamatkojen matkavahingonkorvaukset Valtiokonttorin hoidettavaksi
Vuoden 2018 alusta lähtien valtio luopuu valtion virkamiesten ja työntekijöiden ulkomaan virkamatkojen matkavakuutusten hankkimisesta yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä. Ulkomaan matkavakuutukseen liittyvät vahingonkorvausasiat siirrettään Valtiokonttorin vastattavaksi.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Hannu Koivurinta, puh. 02955 30117, hannu.koivurinta(at)vm.fi
Aluehallintovirastojen ja maistraattien maksuasetukset
Valtioneuvosto on antanut aluehallintovirastojen maksuasetuksen ja valtiovarainministeriö maistraattien maksuasetuksen vuodelle 2018. Aluehallintovirastojen maksuja on monilta osin korotettu kustannusvastaavuuden parantamiseksi. Yksityisten sosiaalipalvelujen suoritteiden maksut nousevat noin 20 prosenttia ja ympäristö- ja vesitalouslupien maksut noin 10 prosenttia. Maistraattien maksut pysyvät pääosin ennallaan. Aluehallintovirastojen maksuasetus on voimassa vuoden 2018 loppuun ja maistraattien maksuasetus kesäkuun 2018 loppuun.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jaska Siikavirta, puh. 02955 30370, jaska.siikavirta(at)vm.fi
Valtion virkamieslain ja turvallisuusselvityslain muutokset
Lait valtion virkamieslain ja turvallisuusselvityslain muuttamisesta tulevat voimaan 1.1.2018.
Valtion virkamieslain säännöstä viroista, joihin vaaditaan Suomen kansalaisuus (7 §), muutetaan. Lisäksi virkamieslakiin on lisätty uusi säännös, jonka mukaan viranomaisen on kaikkia virkoja koskevassa nimitysharkinnassa otettava huomioon nimitettävän tai tehtävään määrättävän nuhteettomuus sekä varmistettava, ettei hänellä ole virkaan kuuluvien tehtävien asianmukaista hoitoa vaarantavia sidonnaisuuksia ja että hänellä on muissakin suhteissa edellytykset hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja muutoinkin luotettavasti (8 c § 1 mom.).
Turvallisuusselvityslain muutoksen myötä henkilön ulkomaansidonnaisuuksia koskeva selvitys voidaan osana henkilöturvallisuusselvitystä laatia henkilöstä, jota ollaan valitsemassa valtion turvallisuuden ja muiden kansallisten etujen suojan kannalta keskeisimpiin virkoihin ja tehtäviin.
Lisätietoja:
hallitusneuvos Kirsi Äijälä, puh. 02955 30172, kirsi.aijala(at)vm.fi
lainsäädäntöjohtaja Tuula Majuri (turvallisuusselvityslaki), puh. 02951 50280, tuula.majuri(at)vm.fi
Digitalisaatiota tukevia asiantuntijatehtäviä kootaan Väestörekisterikeskukseen
Digitalisaatiota tukevia asiantuntijatehtäviä siirretään Väestörekisterikeskukseen 1.1.2018 alkaen. Siirtyviä tehtäviä hoidetaan tällä hetkellä valtiovarainministeriön julkisen hallinnon ICT-osastolla sekä Valtorissa. Siirtyvät tehtävät tukevat Väestörekisterikeskuksen nykyistä tehtäväkokonaisuutta ja niillä tavoitellaan julkisen hallinnon digitalisoinnin asiantuntijuuden, osaamisen ja tietopohjan vahvistamista.
Valtiovarainministeriöstä siirtyvät tehtävät koskevat esimerkiksi JHS- ja VAHTI-toimintaa sekä hankearviointia ja kokonaisarkkitehtuurimenetelmän kehittämistä. Valtorista siirtyvät Valtorin ulkopuolisten konsulttien tuottamat tietoturvallisuuden asiantuntijapalvelut. Palveluiden ja kehittämishankkeiden nykyisille asiakkaille ei aiheudu siirrosta merkittäviä muutoksia.
Samassa yhteydessä siirretään Kansalaisneuvonta-palvelu Valtiokonttorilta Väestörekisterikeskukseen.
Lisätietoja:
Tietohallintoneuvos, yksikön päällikkö Aku Hilve, puh. 0295 530 088, aku.hilve(at)vm.fi
Väestörekisterikeskus, ylijohtaja Janne Viskari, puh. 0295 535 022, janne.viskari(at)vrk.fi
Valtori, tietoturvapäällikkö Olli Joronen, puh. 0295 505 027, olli.joronen(at)valtori.fi