Hyppää sisältöön
  • Valtioneuvosto
    • Valtio­neuvoston kanslia
    • Puolustus­ministeriö
    • Liikenne- ja viestintä­ministeriö
    • Ulko­ministeriö
    • Valtio­varain­ministeriö
    • Työ- ja elinkeino­ministeriö
    • Oikeus­ministeriö
    • Opetus- ja kulttuuri­ministeriö
    • Sosiaali- ja terveys­ministeriö
    • Sisä­ministeriö
    • Maa- ja metsätalous­ministeriö
    • Ympäristö­ministeriö

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö etusivu
Navigation
  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Talouspolitiikka Budjetti, EU, kansainväliset asiat
    • Talousnäkymät Ennusteet
    • Verotus Verojärjestelmä ja valmistelu
    • Rahoitusmarkkinat Toimivat ja vakaat markkinat
    • Hallintopolitiikka Hallinnon kehittäminen ja rakenteet
    • Hyvinvointialueet Tehtävät, toiminta ja talous
    • Julkisen hallinnon ICT Tietopolitiikka ja digitalisaatio
    • Kunta-asiat Talous, rakenteet ja yhteistyö
    • Valtio työnantajana Henkilöstö ja työnantajatoiminta
  • Ajankohtaista
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
  • Julkaisut
  • Ministeriö
  • Yhteystiedot
  • Tiedotteet ja uutiset
  • Kolumnit
  • Puheet
  • Päätökset
  • Uutiskirjeet
  • Tapahtumat
  • Ajankohtaiset teemat
  • Tulevat julkistukset
  • VM sosiaalisessa mediassa
  • Tilaa aineistoja
suomi svenskaLäs artikeln på svenska EnglishRead article in English

Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 turvaa ihmisten ostovoimaa, kompensoi sähkön hinnan nousua ja vahvistaa kestävän kasvun edellytyksiä

liikenne- ja viestintäministeriömaa- ja metsätalousministeriöoikeusministeriöopetus- ja kulttuuriministeriöpuolustusministeriösisäministeriösosiaali- ja terveysministeriötyö- ja elinkeinoministeriöulkoministeriövaltioneuvoston viestintäosastovaltiovarainministeriöympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 1.9.2022 13.21
Tyyppi:Tiedote 509/2022

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua, turvaa ostovoimaa ja tukee ihmisiä sähkön voimakkaan hinnan nousun vuoksi. Talousarvioesitys vastaa Venäjän hyökkäyssodasta ja inflaatiosta johtuviin vaikutuksiin, vahvistaa turvallisuutta, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta sekä jatkaa panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja vihreään siirtymään.

Talousarvioesitys sisältää merkittäviä toimia ihmisten ostovoiman vahvistamiseksi. Hallitus on budjettiriihessä päättänyt muun muassa varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, loppuvuonna maksettavasta ylimääräisestä lapsilisästä ja määräaikaisista korotuksista useisiin etuuksiin.

Hallitus on myös linjannut toimista, joilla sähkön hinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan ihmisille. Sähköenergian arvonlisäverokantaa alennetaan 10 prosenttiin joulu-huhtikuun osalta. Tämän lisäksi valmistellaan muun muassa erillinen sähkövähennys ja määräaikainen sähkötuki.

Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä. Suomi jatkaa Ukrainan suoraa tukemista ja varautuu edelleen vastaanottamaan ja kotouttamaan sotaa Suomeen pakenevia ukrainalaisia.

Talousarvioesitys sisältää myös linjauksia itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.

Talouden näkymät ovat heikentyneet kevään jälkeen. Talouskehitykseen vaikuttaa erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä kiihtynyt inflaatio. Työllisyystilanne on tästä huolimatta säilynyt hyvänä. Hallitus pitää tärkeänä edelleen jatkaa panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä koulutukseen ja osaamiseen.

Vuoden 2023 talousarvioesityksen loppusumma on 80,5 miljardia euroa. Vuodelle 2023 ehdotettu määrärahataso on 15,6 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Menojen kasvua selittää ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Uudistuksen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee pysyvästi n. 13,9 mrd. eurolla. Vuoden 2023 osalta vaikutus on kuitenkin pienempi, n. 12,1 mrd. euroa, sillä hyvinvointialueiden tammikuun 2023 rahoitus maksetaan jo joulukuussa 2022.

Hallitus päätti menoista viime keväänä hyväksytyn valtiontalouden kehyksen puitteissa.

Hallitus esittää useita toimia ostovoiman tukemiseksi 

Hallitus esittää useita toimenpiteitä, joilla tuetaan kansalaisten ostovoimaa. Varhaiskasvatusmaksuja esitetään alennettavaksi pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Lisäksi yksityisen hoidon tuen hoitolisään esitetään 100 euron korotusta. Vaikutukset kunnille kompensoitaisiin yhteisöveron jako-osuuden kautta.

Työttömyysturvan lapsikorotukseen ehdotetaan 20 prosentin sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan 10 prosentin korotusta vuoden 2023 ajaksi. Lisäksi opintorahan huoltajakorotukseen ehdotetaan 10 euron ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen 5 euron nostoa kuukaudessa vuoden 2023 ajaksi. Edellä mainittuihin toimenpiteisiin varataan yhteensä noin 49 miljoonaa euroa. Hallitus esittää myös, että lääkekattoon ei vuonna 2023 tehdä indeksikorotusta.  Lisäksi käynnistetään ulosoton suojaosaa koskeva vuoden kestävä kokeilu. Tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosaa takuueläkkeen tasolle.

Hallitus esittää, että henkilökuljetusten arvonlisävero lasketaan nollaan tammi-huhtikuulle 2023. Tämä vähentäisi valtion arvonlisäverotuottoja arviolta 52 miljoonalla eurolla.

Työmatkavähennyksen korotusta jatketaan, vähennys on vuonna 2023 kolmekymmentä senttiä kilometriä kohden. Yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan portaittain.

Lisäksi syksyn lisätalousarvioesityksessä tullaan esittämään, että loppuvuonna 2022 maksettaisiin ylimääräinen kuukausi lapsilisää siten, että se ei vaikuta toimeentulotuen tasoon. Toimenpiteen kustannusvaikutus on arviolta 112 miljoonaa euroa.

Sähkön korkean hinnan vaikutuksia lievitetään

Venäjän sota Ukrainassa on radikaalisti muuttanut paitsi suomalaista ja eurooppalaista turvallisuusympäristöä, myös talouden tilaa ja näkymää. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Eurooppaa uhkaa perustarpeisiin – lämmitykseen, ruokaan tai kulutushyödykkeisiin – kohdistuva niukkuus, joka johtaa myös hintojen nousuun. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee välillisesti vaikuttamaan ostovoimaan sekä edellyttämään esimerkiksi sähkön säästämistä ja energiatehokkuuden lisäämistä.

Talous- ja lämmityssähkön kulut voidaan huomioida toimeentulotuessa ja Kela on ohjeistanut huomioimaan sähkön hinnan nousun hyväksyttävien kulujen arvioinnissa.

Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien Suomessa sähkön hinnan nousu uhkaa silti vaikeuttaa erityisesti sähkölämmitteisissä omakoti- tai rivitaloissa asuvien pieni- ja keskituloisten toimeentuloa. Vaikka hallitus ei pysty kaikkea sähkön hinnan nousua kompensoimaan, tekee se kohdennettuja toimia kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi. Erityisenä painopisteenä ostovoimaan liittyvissä toimissa ovatkin pienituloiset lapsiperheet.

Hallitus valmistelee ja toteuttaa määräaikaisen sähkövähennyksen tuloveroon. Lisäksi hallitus valmistelee ja toteuttaa määräaikaisen sähkötuen joka kohdennetaan ihmisille jotka eivät voi hyödyntää verovähennystä täysimääräisesti.

Neljän kuukauden määräaikainen sähkövähennys valmistellaan siten, että sen arvioitu vaikutus verotuottoon on 300 miljoonaa euroa. Tarkemmat määräytymisperusteet linjataan jatkovalmistelussa, siten, että tavoitteena on vähennyksen kohdentuminen muille kun suurituloisimmille veronmaksajille.

Lisäksi hallitus valmistelee ja ottaa käyttöön erillisen sähkötuen kotitalouksille, joilla ei ole mahdollisuutta täysimääräisesti hyödyntää määräaikaista sähkövähennystä. Tähän varataan 300 miljoonan euron arviomääräraha.

Sähkön korkean hinnan vaikutuksia lieventääkseen hallitus esittää, että sähköenergian arvonlisäverokantaa alennettaisiin 10 prosenttiin joulu-huhtikuulta. Tämä vähentäisi valtion arvonlisäverotuottoja arviolta 209 miljoonaa euroa. 

Hallituksen päätöksen mukaisesti valmistellaan sähköntuottajien windfall-voittojen verotusta koskeva sääntely. Vero tulee määritellä siten että puhtaan energian investointiedellytykset turvataan. Veroa ei kohdisteta ns. mankalaperiaatteella toimiviin yhtiöihin.

Myös yleisen asumistuen lämmitysnormiin sekä omakotitaloasujien hoitonormiin tehdään muutoksia. Eläkkeensaajan asumistuen lämmitysnormia korotetaan 1.1.2023 alkaen nykysääntelyn mukaisesti. Energianhinnan nousun tarpeesta johtuva arvio korotustarpeesta on 57 %. Vastaavalla prosentilla korotetaan yleisen asumistuen lämmitysnormia ja omakotitalon hoitonormia 1.1.2023 alkaen. Arvio lisäkustannuksista vuodelle 2023 on yhteensä noin 6,3 miljoonaa euroa.

Hallitus suosittaa, että energiayhtiöt myöntävät poikkeuksellisissa energiakriisin oloissa tavanomaista pidempiä maksuaikoja suuria laskuja saaneille kuluttaja-asiakkailleen hyvää perintätapaa koskevan ohjeen mukaisesti.

Sähkön korkeaan hintaan liittyviä toimia on kuvattu tarkemmin tiedotteen liitteenä löytyvissä hallituksen budjettiriihen pöytäkirjamerkinnöissä.

Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset

Venäjän Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta aiheutuvat määrärahakohdennukset vuodelle 2023 ovat kokonaisuudessaan noin 2,1 miljardia euroa. Hallitus linjasi näistä määrärahoista pääosin jo huhtikuussa 2022 kehysriihen yhteydessä ja teki niiden osalta kehyspoikkeuksen. Poikkeuslausekkeen mukaiset menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina.

Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä, ja se edellyttää toimenpiteitä puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä noin 1,0 miljardia enemmän kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Määrärahasta Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan noin 137 miljoonaa euroa ja materiaalihankintoihin noin 765 miljoonaa euroa enemmän, kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahoilla muun muassa vahvistetaan puolustusvoimien henkilöstömäärää, toteutetaan materiaalihankintoja, parannetaan asevelvollisten taloudellista asemaa ja lisätään kertausharjoituksia. Myös vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten varusrahaa korotetaan.

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 48 miljoonaa euroa kriisinsietokyvyn ja keskeisten suorituskykyjen kehittämiseen sekä 163 miljoonaa euroa uusien valvontalentokoneiden hankintaan.

Kyberturvallisuusuhkiin varautumisen parantamiseksi ehdotetaan yhteensä noin 59 miljoonaa euroa. Ehdotukset kohdistuvat usealle hallinnonalalle ja lukuisille eri virastoille.
Ukrainasta paenneet henkilöt ovat 28.8.2022 mennessä jättäneet Suomessa noin 37 000 tilapäisen suojelun hakemusta. Maahanmuuton menoihin ehdotetaan poikkeuslausekkeen puitteissa 791 miljoonaa euroa. Määrärahatarpeeseen liittyy suurta epävarmuutta, sillä se on riippuvainen muun muassa tulijoiden toteutuvasta lukumäärästä ja heidän työllistymisestään. Kokonaisuuteen liittyen kunnille ja hyvinvointialueille ehdotetaan maksettavan valtion kotoutumiskorvauksia niiden tilapäistä suojelua saavien osalta, joille on myönnetty kotikunta. Tätä varten vuodelle 2023 ehdotetaan noin 122 miljoonan euron lisäystä kotoutumiskorvauksiin ja vajaan 2 miljoonan euron lisäystä ELY-keskuksille.

Ukrainalle annettavaan tukeen päätettiin hallituksen budjettineuvotteluissa ehdottaa 30 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa euroa katettaisiin ulkoministeriön hallinnonalan olemassa olevilla määrärahoilla.   

Energiaomavaraisuutta ja kestävää kasvua vahvistavaa vihreää siirtymää jatketaan

Huoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta ja puhtaita teknologioita koskevaan kokonaisuuteen ehdotetaan noin 241 miljoonaa euron määrärahoja. Tällaisia toimia ovat mm. maaseutuyritysten energiainvestoinnit (biokaasu), vetyhankkeet, energiatuki, sähköautojen latausinfran tuki taloyhtiöille sekä avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin siirtymiseksi. Yksityistieavustuksilla pyritään puolestaan varmistamaan kotimaisen puun saatavuus. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy yhteensä 225 miljoonaa euroa valtuuksia vuodelle 2023 energiatuen, vetyhankkeiden ja akkustrategian osalta. Näistä valtuuksista aiheutuu määrärahavaikutuksia useammalle vuodelle. Keväällä päätetyn maatalouden huoltovarmuuspaketin suorat tuet ovat osa vuoden 2022 talousarviota ja maksetaan pääosin kuluvan syksyn aikana.

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman rahoituspanostukset pysyvät korkealla tasolla edelleen vuonna 2023 ja niihin sisältyy noin 574 miljoonaa euroa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman menoja. Merkittäviä lisäpanostuksia kohdistuu muun muassa uusien energiainvestointien tukemiseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen sekä hoitotakuun toteutumiseen ja hoitovelan purkamiseen.

Kuntien ilmastosuunnitelmien laatimisen tueksi ehdotetaan 2,8 miljoonaa euroa.

Itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan 

Itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan toimenpiteillä, jotka pohjautuvat kesäkuun alussa asetetun valtiosihteerityöryhmän esityksiin. Esitykset jakaantuvat viiteen kokonaisuuteen eli saavutettavuuteen, matkailuun, osaamisen kehittämiseen, aluekehitykseen sekä energiaomavaraisuuteen ja vihreään siirtymään.

Valtiosihteerityöryhmä esitti sekä lyhyemmän että pidemmän aikavälin toimia. Vuoden 2023 talousarvioesitykseen ehdotetaan kaikkiaan noin 56 miljoonan euron määrärahalisäyksiä.

Karjalan radan ja Savon radan investointiohjelman mukaisia hankkeita edistetään. Karjalan radan parantamishankkeeseen osoitetaan 31,1 miljoonaa euroa osana perusväylänpitoa.

Vuonna 2023 toteutetaan myös tähän liittyen 13 miljoonan euron hanke Syrjäsalmen ratasillan uusimiseksi. Lisäksi alueellista kuljetustukea laajennetaan, sekä käynnistetään selvitys uuden, raaka-ainekuljetuksiin keskittyvän alueellisen väliaikaisen kuljetustuen käyttöönottamiseksi.

Osaajapulaan vastaamiseksi sekä osaamis- ja koulutustason nostamiseksi itäisen Suomen korkeakouluihin lisätään opiskelijapaikkoja vetovoima-aloille. Lisäksi tutkimusinfrastruktuuria vahvistetaan muun muassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan lisättävällä rahoituksella. Edellä mainittuihin kokonaisuuksiin ehdotetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa. Lisäksi nuorisotoiminnan tukemiseksi osoitetaan 1 miljoona euroa.

Osatyökykyisten osallistumista työmarkkinoille helpotetaan laajentamalla tänä vuonna toimintansa aloittaneen Työkanava Oy:n toimintaa itäiseen Suomeen. Tarkoitukseen ehdotetaan 5 miljoonan euron pääomitusta.

Osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi budjetissa varaudutaan käynnistämään alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu.

Matkailun edistämiseen panostetaan muun muassa luonto- ja retkeilymatkailun edellytyksiä ja palveluita parantamalla. Esimerkiksi retkeilyalueiden ja kalastusmatkailun edistämiseen kohdennetaan 2 miljoonaa euroa sekä luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueiden kehittämiseen ja kunnostamiseen 2 miljoonaa euroa. Määrärahoilla tuetaan useita eri hankkeita eri puolilla itäistä Suomea. Visit Finland -hankkeeseen varataan 2 miljoonaa euroa Suomen maakuvan vahvistamiseen ja markkinointiin. Lisäksi Visit Saimaa -hankkeelle kohdennetaan jatkorahoitusta 0,5 miljoonaa euroa EU:n aluekehitysvaroista.

Kutilan kanavan hankkeeseen osoitetaan 12,5 miljoonan euron investointivaltuus. Lisäksi erämuseon investointihanketta on tarkoitus vauhdittaa.

Yritysten kehittämishankkeiden valtuuteen osoitetaan 3 miljoonan euron korotus Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella toimivien pk-yritysten hankkeisiin. Etelä-Karjalalla ja Kymenlaaksolla on tällä hetkellä muita itäisen Suomen alueita selvästi vähäisemmät yritysten kehittämiseen osoitetut määrärahat.

Hallitus päätti toimista osaavan henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi hallitus on päättänyt useista eri toimista. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työskentelevän poikkihallinnollisen työryhmän ehdottamiin toimenpiteisiin varataan yhteensä 2 miljoonaa euroa.

Hallitus esittää myös, että hoiva-avustajien koulutusta lisätään. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittamiin hoiva-avustajakoulutuksiin ehdotetaan noin 10,8 miljoonan euron lisäystä. Määrärahalla on tarkoitus kouluttaa 1 500 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023–2025. Valtionosuusrahoitteiseen työvoimakoulutukseen ehdotetaan 7,8 miljoonan euron lisäystä, jonka avulla on tarkoitus kouluttaa 1 000 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023–2025. Lisäksi hoiva-avustajien koulutuksen määrärahatarpeita tullaan tarkastelemaan osana syksyn lisätalousarvioesityksen valmistelua.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan myös 5,5 miljoonaa euron lisäystä ukrainalaisille kohdennettaviin koulutuksiin.

Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin liittyviin harjoittelukorvauksiin ehdotetaan 12 miljoonaa euroa. Jatkossa harjoittelukorvaukset maksettaisiin valtion varoista laskennallisin perustein harjoittelun järjestäjille, kun aiemmin maksajina ovat olleet ammattikorkeakoulut.

Ukrainasta sotaa paenneiden työllistymisen edellytyksiä parannetaan siten, että tilapäistä suojelua tai muuta oleskelulupaa hakeneet voivat siirtyä työllisyyden kuntakokeilujen piiriin ennen kotikuntaoikeuden saamista.

Panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja koulutukseen jatkuvat

Hallitus jatkaa pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen vahvistamista. Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Valtion T&K-toiminnan rahoituksen kokonaissummaksi arvioidaan 2,4 miljardia euroa vuonna 2023. Summa sisältää hallituskaudella aiemmin päätetyt merkittävät panostukset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä Suomen akatemian rahoitukseen. Talousarvioesitykseen sisältyy muun muassa 10 miljoonan euron valtuus EuroHPC-vastinrahoitukseen, 60 miljoonan euron valtuus Business Finlandin veturiyritysrahoitukseen, 12 miljoonaa euroa ravinnekierrätykseen liittyviin T&K-hankkeisiin, alueelliseen T&K-toimintaan 10 miljoonan euron valtuus, 5 miljoonan euroa ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan vahvistamiseen ja 7,5 miljoonaa euroa CSC:n tutkimusinfran rahoitukseen.

Lisäksi valtion sektoritutkimuslaitosten tutkimusrahoitusta vahvistetaan Luonnonvarakeskuksen osalta 1,5 miljoonalla eurolla ja Suomen ympäristökeskuksen osalta 1 miljoonalla eurolla. Hallitus on myös aiemmin linjannut, että lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin otetaan käyttöön osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta vuodesta 2023 alkaen.

Kuten yllä on todettu, itäiseen Suomeen osoitetaan 10 miljoonaa euroa kohdennettavaksi korkeakoulujen aloituspaikkoihin, tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja korkeakoulujen kykyyn houkutella kansainvälisiä opiskelijoita.

Hallitus jatkaa myös muuhun koulutukseen investoimista. Ammatillisen koulutuksen laatua vahvistetaan aiempien päätösten mukaisesti lisäämällä sen pysyvää rahoitusta 50 miljoonalla eurolla. Koulupoissaolojen ehkäisyyn kehitetty sitouttavan kouluyhteistyön malli vakiinnutetaan ja sille esitetään pysyvää 8 miljoonan euron rahoitusta. Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen asteittaista toimeenpanoa jatketaan ja uudistukselle kohdennetaan 102 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Sotaa pakenevien ukrainalaisten koulutuksen tueksi varhaiskasvatukseen kohdistetaan 60 miljoonaa euroa ja perusopetuksen valmistavaan opetukseen 120 miljoonaa euroa.

Indeksikorotus mukaan lukien perusopetuksen rahoitus kasvaa vuodesta 2022 vuoteen 2023 yhteensä 37 miljoonaa euroa, ammatillisen koulutuksen rahoitus 22 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen rahoitus 53,5 miljoonaa euroa.

Talousarvioesityksen määrärahat 80,5 miljardia euroa

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan n. 80,5 mrd. euroa, mikä on n. 15,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Menojen kasvua selittää ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka siirtää menoja kunnilta valtion budjettiin. Sen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee koko vuoden tasolla noin 14 miljardilla eurolla vuodessa. Vuosien 2022 ja 2023 vertailussa on kuitenkin huomioitava se, että noin 1,9 miljardia euroa hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta maksetaan jo joulukuussa 2022. 

Valtionvelan korkomenojen arvioidaan kasvavan vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon nähden noin 1 miljardilla eurolla yleisen korkotason kasvun myötä. Vuoden 2023 menotasoa nostavat myös laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset. Toisaalta budjettitalouden menot vähenevät vuonna 2023 muun muassa, koska koronaviruspandemiaan liittyvät menot pienenevät ja monet hallituksen päättämät määräaikaiset menolisäykset (mm. tulevaisuusinvestoinnit) päättyvät.

Venäjän hyökkäyssodan laajat taloudelliset vaikutukset, kuten panostukset maanpuolustukseen sekä huoltovarmuuteen, sekä voimakkaan inflaation vaikutusten lievittämiseen liittyvät väliaikaiset toimenpiteet vaikuttavat valtion tuloihin ja menoihin merkittävällä tavalla vuonna 2023.

Talousarvioesitys vuodelle 2023 on 8,1 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Talousarvion mukainen valtionvelka nousee vuoden 2023 lopussa arviolta 146 miljardiin euroon.

Veropäätöksillä jatketaan hallitusohjelman toimeenpanoa

Vuonna 2023 jatketaan hallitusohjelman verolinjausten toteuttamista. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, mikä pienentää valtion verotuloja vuositasolla 637 miljoonaa euroa. Indeksitarkistuksella tavoitellaan sitä, että verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena.

Merkittävin verotuottoihin vaikuttava veroperustemuutos vuonna 2023 on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot alenevat uudistuksen seurauksena noin 14,8 miljardia euroa ja valtion verotuloja kasvavat noin 14,5 miljardia euroa (vuoden 2023 tasossa). Jotta yksittäisen kansalaisen ansiotuloverotus ei kiristyisi sote-verouudistuksen takia, ansiotuloverotusta kevennetään kokonaisuutena noin 0,3 miljardia euroa. Invalidivähennykset poistetaan sote-verouudistuksen yhteydessä.

Työtulovähennykseen ehdotetaan tehtäväksi 60 vuotta täyttäneille kohdennettu portaittainen korotus, mikä vähentää valtion verotuloja arviolta 73 miljoonaa euroa. Matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta ehdotetaan jatkettavaksi nykyisin ehdoin myös vuonna 2023 ja perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun huojennus otetaan käyttöön. Osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta otetaan käyttöön lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin, jonka vaikutus valtion verotuloihin on ensi vuonna noin 80 miljoonaa euroa. Korkorajoitussäännöksen infrapoikkeusta laajennetaan ja samalla korkovähennysrajoituksen tasevapautusta uudistetaan siten, että rajataan suurten korkovähennysten hyödyntämistä voitonsiirrossa matalan verotuksen maihin.

Hallitus turvaa Suomen veropohjaa ja estää verovälttelyä myös useilla muilla toimilla, jotka tulevat voimaan ensi vuonna. Ensi vuoden alusta otetaan käyttöön luonnollisten henkilöiden arvonnousutulon perusteella määrättävä vero, jolla estetään veronkiertoa ja laajennetaan Suomen veropohjaa siten, että täällä kertyneen omaisuuden myyntivoitot verotetaan Suomessa myös silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa.

Veropohjaa laajennetaan ulkomaisten kiinteistösijoittajien Suomesta saamiin tuloihin muun muassa tilanteissa, joissa kiinteistön omistus on ketjutettu holding-yhtiörakenteeseen. Lisäksi peitelty osinko verotetaan kokonaan ansiotulona.

Vuonna 2023 otetaan käyttöön taloudellisen työnantajan käsite, jotta Suomi voi verottaa sellaiset Suomessa tapahtuneen työskentelyn tilanteet, joihin Suomella on verosopimusten mukaan verotusoikeus, mutta jotka nykyisin jäävät verottamatta puutteellisen kansallisen lainsäädännön vuoksi. Myös kaivosveroa valmistellaan. Kaivosveron verotuotosta 60 prosenttia on tarkoitus ohjata kaivosten sijaintikunnille.

Vuonna 2023 jatketaan energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista ja tupakkaveron puolivuosittaisia korotuksia. Lisäksi korotetaan jäteveroa ja pienennetään lämmitysbiokaasun verotukea maltillisesti asettamalla sille EU:n vähimmäisveroa vastaava energiasisältövero toimintaympäristön ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden parantamiseksi. Lisäksi väylämaksun puolitusta ja arpajaisveron määräaikaista alennusta jatketaan.

Hallituksen budjettineuvotteluissa linjattiin myös uusista verotoimista, joilla lievitetään muun muassa korkean sähkön hinnan vaikutuksia kansalaisille (ks. tarkemmin yllä).

Valtion tuloiksi vuodelle 2023 arvioidaan 72,5 miljardia euroa, josta 64,5 miljardia euroa on verotuloja. Tuloarvio perustuu valtiovarainministeriön syyskuussa julkaistavaan ennusteeseen. Tulojen kasvusta suurin osa johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, jonka yhteydessä valtiolle siirtyy merkittävä määrä ansiotulovero- sekä yhteisöverotuottoja. Ilman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta verotulojen kasvu olisi noin 5 %. Kasvua selittävät muun muassa työllisyyskehitys sekä yksityisen kulutuksen arvon kasvu.

Hyvinvointialueiden talous

Vuonna 2023 sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä noin 22,5 miljardia euroa vuonna 2023. Edellä mainitusta rahoituksesta maksetaan joulukuussa 2022 noin 1,9 miljardia euroa.

Hyvinvointialueet rahoittavat toimintansa pääosin valtion rahoituksella, eikä niillä ole verotusoikeutta. Merkittävin osa hyvinvointialueiden rahoituksesta vuonna 2023 muodostuu kuntien verotulojen siirrosta valtiolle. Lisäksi hyvinvointialueille siirretään rahoitusta kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta ja kuntien verotulomenetysten korvauksista.

Vuonna 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon uudet ja laajenevat tehtävät kasvattavat hyvinvointialueiden rahoitusta vuoteen 2022 verrattuna nettona noin 274 miljoonalla eurolla.

Yksi keskeisin uudistus on perusterveydenhuollon hoitopääsyn nopeuttaminen. Perusterveydenhuollon hoitotakuuta kiristetään asteittain siten, että 1.9.2023 alkaen kiireettömään hoitoon tulee päästä 14 vuorokaudessa ja 1.11.2024 alkaen viikossa. Suunterveydenhuollossa kiireettömään hoitoon on päästävä 3 kuukauden kuluttua hoidontarpeen arviosta.

Kuntatalous

Kuntatalous supistuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen seurauksena vuonna 2023. Valtionapujen taso alenee, kun peruspalvelujen valtionosuudesta ja veromenetysten korvauksista siirretään 70 % hyvinvointialueiden rahoitukseen ja kun sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustukset siirtyvät pääosin kunnilta hyvinvointialueille. Vuonna 2023 valtionavut kuntatalouteen ovat kokonaisuudessaan noin 5,4 miljardia euroa, josta peruspalvelujen valtionosuus on noin 2,7 miljardia euroa. Vuonna 2023 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 3,8 % ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys noin 90 miljoonaa euroa.

Valtio on päätösperäisesti lisännyt kuntien menoja kaikkiaan noin 0,6 miljardia eurolla vuoden 2023 tasolla vaalikauden alusta laskien. Kuntien tuloja päätökset ovat lisänneet nettomääräisesti noin 0,5 miljardia eurolla vuoden 2023 tasolla. Vuonna 2023 valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen on vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna lähellä neutraalia. Hallitusohjelman mukaiset tehtävien ja velvoitteiden lisäykset on tehty pääosin jo aikaisempina vuosina, ja osa määräaikaisista lisäyksistä valtionavustuksiin puolestaan päättyy vuoden 2022 lopussa.

Poimintoja 

  • Talousarvioesityksen mukainen vuoden 2023 pakolaiskiintiö on 1050 henkilöä. Kotoutumiskorvauksiin ja kotoutumiskoulutukseen ehdotetaan yhteensä 1,4 miljoonan euron lisäyksiä.Seksuaalirikoslainsäädännön uudistukseen ehdotetaan 1,9 miljoona euroa, lisäksi osoitetaan määrärahoja muun muassa lapsiin kohdistuvien rikosten kiireelliseen käsittelyyn ja lähestymiskiellon tehostamiseen.
  • Poliisin toiminnan tason säilyminen vähintään vuoden 2022 tasolla turvataan. Poliisin määräraha nostetaan vuodelle 2023 854,3 milj. euroon, mikä on 30,9 milj. euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2022 on budjetoitu.
  • Hallitus osoittaa Pelastusopistolle 0,68 miljoonaa euroa pelastajien koulutusmäärien lisäämisen suunnitteluun. Sisäministeriön pelastusosastolle rahoitusta lisätään 0,88 miljoonalla eurolla.
  • Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 0,5 miljoonan euron lisäystä vientivalvonnan ja pakotteiden hoitamiseen.
  • Nato-jäsenyysprosessin aiheuttamat henkilöstö- ym. kulut on tarkoitus arvioida marraskuun talousarvion täydennyksen yhteydessä.
  • Kustannustason nousun välittömien vaikutusten kompensoimiseksi perusväylänpidolle ehdotetaan 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Keväällä julkisen talouden suunnitelmassa sovittu 15 miljoonan euron leikkaus perusväylänpitoon on myös peruttu. Kustannustason nousu vaikuttaa myös käynnissä olevien liikennehankkeiden kokonaiskustannuksiin, minkä vuoksi tarvetta valtuuskorotuksiin arvioidaan syksyn lisätalousarvioesityksen ja täydentävän esityksen yhteydessä.
  • Uusina hankkeina käynnistetään Karjalan radan lisäksi seuraavat hankkeet. Pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksen mukaisesti ehdotetaan Vihdintien pikaraitiotien kokonaisuuteen 105 miljoonan euron rakentamisvaltuutta. Stora Enson tehdasinvestointipäätöstä edellyttävä Oulun Poikkimaantien hankkeelle ehdotetaan 30 miljoonaa euroa sekä Kuhmon Hyryntien hankkeelle 2,6 miljoonaa. Seinäjoki-Kaskinen-radan tehostettua kunnossapitoa jatketaan 3,5 miljoonalla eurolla vuonna 2023.
  • Metsien suojelun ja METSO-periaatepäätöksen toimeenpanon edistämiseksi ehdotetaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloille yhteensä noin 14 miljoonan euron lisärahoitusta. HELMI-elinympäristöohjelman toimenpiteisiin ehdotetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle yhteensä noin 3 miljoonan euron lisäystä. Yhteensä luonnonsuojeluun arvioidaan kohdennetun vaalikauden aikana keskimäärin noin 107 miljoonan euron vuosittainen lisäys.
  • Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan on varattuna rahoitusta ympäristöministeriön hallinnonalalla 12 miljoonaa euroa, josta rahoitetaan myös Saaristomeriohjelmaa. Myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta kohdennetaan rahaa Saaristomeren suojeluun.
  • Talousarvioesityksessä esitetään vesihuollon kyberturvallisuuden tukemiseksi 2,5 miljoonaa euroa.
  • Hallitus päätti varata 20 miljoonaa euroa Lääkekehityskeskus Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen. Lääkekehityskeskus edistää kilpailukykyistä lääkekehitystä. Keskus palvelee koko maan korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, kliinisen lääketutkimuksen toimijoita sekä alan yrityksiä.
  • Pohjanmaan hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskukselle kohdennetaan 1,1 miljoonaa euroa valtionavustusta.
  • Kulttuurialan rahoitusta turvataan 4,7 miljoonalla eurolla, liikunnan rahoitusta 3,1 miljoonalla eurolla sekä nuorisotyön rahoitusta 1,1 miljoonalla eurolla. 
  • Hallitus on päättänyt lisätä 1 vuosiviikkotunnin B1-kieltä perusopetuksen kieliohjelmaan. Vuonna 2023 toteutettavaan opetussuunnitelmatyöhön varataan 1 miljoonaa euroa.
  • Opiskelijoiden ateriatukea korotetaan 25 senttiä ateriaa kohden.
  • Välitä viljelijästä -hankkeen jatkamiseen kohdennetaan 2 miljoonaa euroa.
  • Valtion asuntorahaston erityisryhmien investointiavustusvaltuutta nostetaan 30 miljoonalla eurolla 120 miljoonaan euroon. Väestöltään vähenevillä alueilla jaettavaan avustukseen arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopivaksi lisätään 5 miljoonaa euroa. Valtion asuntorahaston varoista myönnettävien asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksia lisätään myös 5,4 miljoonalla eurolla.
  • Sosiaalisen luototuksen valtakunnallistamiseen esitetään 10,1 miljoonaa euroa vuonna 2023, josta lisätalousarviossa luottopääomaa varten 9,5 miljoonaa euroa. Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalisesta luototuksesta tulisi hyvinvointialueilla järjestettävä lakisääteinen tehtävä.  
  • Kansallisen lapsistrategia -toiminnon perustamiseen ehdotetaan 0,5 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti lapsistrategialla vahvistetaan hallinnon ja päätöksenteon lapsenoikeusperusteisuutta. 
  • Aluehallintovirastojen resursseja vahvistetaan noin 7,6 miljoonalla eurolla. Näin vahvistetaan muun muassa sote-valvonnan resursseja hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä. Lisäksi aluehallintovirastoille varataan rahoitusta lisääntyneisiin tehtäviin, kuten pelastustoimen varautumiseen.
  • Digi- ja väestötietoviraston resursseja vahvistetaan. Asioiden käsittelyn sähköistämistä nopeuttavaan oikeusturvaohjelmaan varataan ensi vuonna 5,75 miljoonan euron rahoitus. Näin kyetään purkamaan joihinkin palveluihin syntyneitä käsittelyjonoja sekä ehkäisemään uusien syntymistä. Virastolle varataan yhteensä noin 4,7 miljoonan euron lisärahoitus digitaalisen henkilöllisyyden ja henkilötunnusuudistuksen toimeenpanoon. Lisäksi Digi- ja väestötietovirastolle varataan lisärahoitusta 1,3 miljoonaa euroa kansalaisten digitukeen sekä yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa muihin lisääntyneisiin tehtäviin, kuten ukrainalaisten maahanmuuttajien rekisteröintiin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen liittyviin tehtäviin.
  • Automaattisen päätöksenteon toteutukseen varmistetaan rahoitus lisäämällä eri hallinnonaloille rahoitusta yhteensä noin 7,1 miljoonaa euroa. Automaattisella päätöksenteolla tarkoitetaan sitä, että päätös syntyy tietojärjestelmässä ennalta määritellyn päättelyketjun tuloksena. Esitys mahdollistaa julkisessa hallinnossa päätöksenteon automatisoimisen.
  • Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen, ohjaus ja palvelujen järjestäminen kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi tarvitsevat riittävät resurssit. Siksi turvaamme kuntien matalan kynnyksen moniammatillisen osaamiskeskustoiminnan sekä maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden jatkon (3,5 miljoonaa euroa). 
  • Yli 55 vuotiaiden työllisyyden edistämiseen ja työurien pidentämiseen varataan 58,5 miljoonaa euroa. Vuodesta 2023 lähtien otetaan käyttöön muutosturvakoulutus ja 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki.
  • Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen voimassaoloa jatketaan vuodelle 2023.
  • Oikeudenhoidon turvaamiseen ehdotetaan 12 miljoonan euron lisäystä jakautuen oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisille.
  • Vaalien toimittamiseen ehdotetaan 8,5 miljoonan euron lisäystä. Vuonna 2023 toimitetaan eduskunta- ja saamelaiskäräjävaalit. Vaalitietojärjestelmän uudistamiseen ehdotetaan osana kyberturvallisuuden kokonaisuutta noin 3,3 miljoonaa euroa.

Talouden näkymät

Vahva talous- ja työllisyyskehitys on pienentänyt julkisen talouden alijäämää, jota koronapandemia väliaikaisesti syvensi. Ensi vuonna alijäämä kääntyy uudelleen kasvuun talouskasvun hidastuessa. Myös tulevina vuosina julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä. Julkisen velan suhde BKT:hen alenee vuosina 2021 ja 2022, mutta velkasuhde kääntyy nousevalle uralle valtiovarainministeriön arvion mukaan lähitulevaisuudessa. Julkisyhteisöjen tulojen ja menojen välisen rakenteellisen epätasapainon vuoksi julkisessa taloudessa on mittava kestävyysvaje.

Talouden näkymät ovat heikentyneet kevään jälkeen. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa lisää epävarmuutta. Myös energiasiirtymä on nopeutumassa, mikä aiheuttaa lyhyellä aikavälillä kustannuksia. Hyvin nopea inflaatio, nousevat korot sekä energiamarkkinoiden epävarmuus hidastavat kasvua vuoden vaihteen molemmin puolin. Vuonna 2023 bruttokansantuotteen (BKT) kasvu jää vaisuksi ja taantuman riski on kohonnut. Työllisyyden nopea kasvu taittuu ja kotitalouksien ostovoiman kehitys riippuu inflaation hidastumisesta ja palkankorotuksista. Kotitalouksien luottamus omaan talouteen on laskenut mittaushistorian heikoimmalle tasolle, mutta yritysten luottamus on kehittynyt vakaammin. Luottamus tulevaisuuteen palautunee vähitellen.

Maailmantalouden tuotanto voi alkaa elpyä, jos kustannusten nousukierre kyetään estämään. Tuotannon elpyminen vientimarkkinoilla imisi myös Suomen talouden kasvuun. Mikäli näkymä kirkastuu, myös kotitaloudet ja yritykset rohkaistuvat valinnoissaan. 

Vuoden 2023 talousarvioesityksen käsittely

Edellä esitetyt arviot ovat alustavia. Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 19. syyskuuta. Hallituksen esitys vuoden 2023 talousarvioksi julkaistaan kokonaisuudessaan budjetti.vm.fi-sivustolla sen jälkeen.

Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus julkaistaan samanaikaisesti talousarvioesityksen kanssa 19. syyskuuta.

Lisätietoja:
Pääministerin poliittinen erityisavustaja Tuulia Pitkänen, p. 0295 160 231, pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998, valtiovarainministerin erityisavustaja Joel Kuuva  (talouspolitiikka), p. 050 414 6444, ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Heikki Sairanen, p. 050 456 4662, opetusministerin erityisavustaja Ralf Sund (talous- ja veropolitiikka), p. 0295 330 085 ja oikeusministerin erityisavustaja Silja Borgarsdóttir Sandelin (talouspolitiikka), p. 0295 150 116.

Pöytäkirjamerkinnät 1.9.2022
Sähkön hinta -työryhmän muistio 30.8.2022
Itäisen Suomen elinvoiman vahvistamisen raportti
Ministeri Saarikon esitys budjettiriihen tiedotustilaisuudessa 1.9.2022
Ukraina budjettisuunnittelu hallituksen esitykset ostovoima päätökset sähkö talous talousarvioesitykset talouspolitiikka taloussuunnittelu valtion talousarvio valtion talousarvioesitys valtiot verot

Tutustu myös

Valtiovarainministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2026

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:8.8.2025 11.26

Valtioneuvosto päätti julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:30.4.2025 13.34

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Eurooppalaisten valtioiden on jälleen kerran sitouduttava turvallisuuteen

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:5.3.2025 14.04

Kasvumantran sijaan hallitus uudistaa rohkeasti talouden ja yhteiskunnan rakenteita

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:24.9.2024 12.10

Valtiovarainministeri Riikka Purran puhe vuoden 2025 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa

VM
Tyyppi:Puhe Julkaisuajankohta:24.9.2024 12.01

Esitys valtion vuoden 2025 budjetiksi annettiin eduskunnalle

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:23.9.2024 13.55
Valtiovarainministeriö etusivu Valtiovarainministeriö

Snellmaninkatu 1 A, Helsinki

PL 28, 00023 Valtioneuvosto

Vaihde 0295 16001

Tietoa sivustosta

Tietosuoja

Saavutettavuusseloste

Sivukartta

Kysy ja anna palautetta

  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Talouspolitiikka
      • Talouspolitiikan lähtökohdat
        • Julkinen talous
        • Talouspolitiikan raamit
        • Finanssipolitiikka
        • Rakennepolitiikka
      • Valtiontalouden kehykset ja budjetti
        • Valtiontalouden kehykset
        • Valtion budjetti
          • Valtion budjetti lukuina
        • Laadinta- ja soveltamismääräykset
        • Yhteenvedot eduskunnan hyväksymistä talousarvioista
        • Hallituksen vuosikertomus ja valtion tilinpäätös
        • Kehys- ja budjettivalmistelun aikataulut
      • EU ja talous
        • Ecofin ja euroryhmä
        • Talouspolitiikan ohjausjakso
        • Finanssipoliittiset säännöt
        • Budjetti
          • Rahoituskehys
          • Omat varat
          • Vuotuinen talousarvio
          • Tilintarkastus ja vastuuvapaus
          • Petosten­torjunta
          • EU-varojen tarkastus
      • Valtiontalouden arviointi ja valvonta
        • Eduskunnan tarkastusvaliokunta
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto
        • Luottoluokitukset
        • Suomen talous kansainvälisessä tarkastelussa
      • Kansainväliset rahoitusasiat
        • Euroalueen vakaus
          • Vakaudenhallinta
          • Eurokriisi
        • Maailmanpankki
        • Ilmastokoalitio
        • Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
        • Euroopan investointipankki (EIP)
        • Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD)
        • Euroopan neuvoston kehityspankki (CEB)
        • Pohjoismaiset rahoituslaitokset
        • EU:n makrotaloudellinen apu
        • Pariisin klubi
      • Valtionavustukset
        • Materiaalipankki
        • Parlamentaarinen neuvottelukunta
        • Yhteiskehittämisen yhteistyöryhmä
    • Talousnäkymät
      • Talouden seuranta ja ennusteet
        • Julkisen talouden kuukausitiedot ja vastuiden raportointi
        • Tulotyöryhmä
        • Rakennusalan suhdanteet
      • Menetelmäkuvaukset
      • Talouden analyysit
    • Verotus
      • Verotusjärjestelmä
      • Henkilöverotus
        • Ansiotulojen verotus
        • Pääomatulojen verotus
        • Korkotulojen lähdeverotus
        • Perintö- ja lahjaverotus
        • Varainsiirtoverotus
      • Elinkeinoverotus
        • Yksityisen yrittäjän ja maataloudenharjoittajan verotus
        • Elinkeinoyhtymän osakkaan verotus
        • Yhteisön verotus
        • Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saaman osingon verotus
      • Kansainvälinen tuloverotus
        • Yhteistyö kansainvälisessä verotuksessa
        • Verosopimukset
      • Kiinteistöverotus
      • Arvonlisäverotus
        • Arvonlisävero osana EU:n tuloja
        • Vakuutusmaksuvero
      • Valmisteverotus
        • Alkoholiverotus
        • Tupakkaverotus
        • Virvoitusjuomien verotus
        • Energiaverotus
        • Ympäristöperusteinen verotus
        • Kaivosmineraaliverotus
      • Tieliikenteen verotus
        • Autovero
        • Ajoneuvovero
        • Polttoainemaksu
      • Tullitoimi
      • Verotuet
    • Rahoitusmarkkinat
      • Rahoitus­markkinoiden sääntely
        • Asiakkaan- ja sijoittajansuoja
        • Pääoma­markkinat
        • Pankkien toiminta
        • Arvopaperi­markkinat
        • Maksaminen
        • Seuraamus­järjestelmä
        • Uudet finanssi­teknologiat
      • Rahoitus­markkinoiden vakaus ja valvonta
        • Finanssivalvonta ja Euroopan finanssi­valvonta­järjestelmä
        • Makrovakaus
        • Kriisinhallinta
        • Varautuminen ja huolto­varmuus
      • Valtion rahoituspolitiikka
        • Valtion velanhallinta ja lainanottovaltuus
        • Valtiontakaukset ja valtiontakuut
        • Valtion eläkerahasto
        • Peruskorko
      • Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
        • Estämistyö
        • Sääntely
    • Hallintopolitiikka
      • Hallintopolitiikan lähtökohdat ja tulevaisuus
        • Tulevaisuustyö ja hallintopolitiikan arvioinnit
        • Valtion ennakoiva ohjaus
        • Kansainvälinen toiminta
      • Julkisen hallinnon strategia
      • Avoimuus, luottamus ja etiikka
      • Julkinen johtaminen
        • Julkisen johtamisen arvopohja ja periaatteet
        • Yhteinen kehittäminen ja tilaisuudet
        • Johdon asema ja palvelussuhteet
        • Johdon valinta ja ura
        • Ylimmän johdon ja ministerien erityisavustajien sidonnaisuudet
        • Onnistumisen edellytykset
        • Tietojohtaminen
        • Valtionhallinnon johdon tuki
      • Hallinnon rakenteet ja ohjaus
        • Valtionhallinto
          • Valtionhallinnon ohjeet ja suositukset
        • Kuntahallinto
        • Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen lainsäädäntö
        • Hallinnon ohjaus
        • Virastoarvioinnit
      • Julkiset palvelut
      • Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
        • Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koordinointi
        • Sisäinen tarkastus
        • Riskienhallinta
        • Sisäisen valvonnan arviointi
      • Valtion yhteiset palvelut
        • Kiinteistöt ja toimitilat
        • Hankinnat
        • Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut
        • Koulutuspalvelut
      • Julkisen hallinnon innovaatiot ja tuottavuus
      • Valtiontalouden hoito ja ohjaus
        • Valtion taloushallinto
        • Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta
    • Hyvinvointialueet
      • Hyvinvointialueiden tehtävät ja toiminta
        • Hyvinvointi- ja yhteistyöalueet
        • Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö
        • Päätöksenteko
        • Ohjaus
        • Hyvinvointialue­neuvottelukunta
        • Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot
      • Hyvinvointialueiden talous
        • Hyvinvointialueiden rahoitus
          • Rahoituslaskelmat
        • Lisärahoitus
        • Talousarvio ja -suunnitelma
        • Investoinnit
        • Talousraportointi
          • Yhteistyöryhmä
          • Talousraportoinnin ohjeita
      • Hyvinvointialueiden neuvottelut
    • Julkisen hallinnon ICT
      • Julkisen hallinnon digitalisaatio
        • Elämäntapahtumalähtöinen digitalisaatio
          • Elämäntapahtumalähtöisen digitalisaation edistämisohjelma
            • Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia elämäntapahtumalähtöisestä digitalisaatiosta
          • Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito
            • Kysymyksiä ja vastauksia edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelmasta
        • Digipalvelulaki
        • Digitaalisten asiointipalvelujen tiekartta
        • Digitaalisten palveluiden laatu ja toimintatavat
        • Tekoäly ja ja kehittyvät teknologiat
          • Ohjeistus generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä julkisessa hallinnossa
          • Robotisaatiohaut
        • Digi arkeen -neuvottelukunta
          • Digi arkeen -toimintakertomus
        • Julkishallinnon digitaaliset palvelut
          • Palvelut kansalaisille ja yrityksille
          • Infrastruktuuripalvelut hallinnolle
        • Digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuus
          • Kysymyksiä ja vastauksia digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuudesta
      • Tietopolitiikka ja tiedonhallinta
        • Tietopolitiikka
          • Tietopoliittinen selonteko
            • Taustapaperit
          • Tiedonhallintalaki
          • Avoin tieto
          • Tekoälyn eettinen ohjeistus
          • Yhteentoimiva Eurooppa
            • Kysymyksiä ja vastauksia Yhteentoimiva Eurooppa -asetuksesta
        • Julkisen hallinnon tiedonhallinnan ohjaus
          • Tiedonhallinnan yhteistyöryhmät
          • Julkisen hallinnon tiedonhallintakartta
          • Tiedonhallintalain lausuntomenettely
            • Usein kysytyt kysymykset tiedonhallintalain lausuntomenettelystä
          • ICT-hankehallinta ja Hankesalkkupalvelu
        • Hallitusohjelmahankkeet
          • Tiedon hyödyntäminen ja avaaminen
      • Palveluiden ja turvallisuuden ohjaus
        • Turvallisuusverkkotoiminta
        • Digitaalisen turvallisuuden kehittäminen
        • Digitaalisen turvallisuuden ohjaus
        • Valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut
          • Yhteisten palvelujen käyttövelvollisuus ja palvelujen ohjaus
          • Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori ja Valtorin tulosohjaus
        • Pilvipalvelujen hyödyntäminen julkisessa hallinnossa
      • EU ja kansainvälinen yhteistyö
        • Kansainväliset vertailut
        • Nordic Institute for Interoperability Solutions -instituutti
      • Tiedonhallintalautakunta
    • Kunta-asiat
      • Kuntalainsäädäntö
        • Kuntien itsehallinto ja päätöksenteko
        • Kuntarakenne
          • Kuntajaon muuttaminen
          • Vireillepano ja valmistelu
            • Yhdistymisprosessi
            • Osaliitokset
            • Erityinen kuntajakoselvitys
          • Päätöksenteko
          • Avustus kuntien yhdistymisselvityksiin
          • Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
        • Kuntien henkilöstö
      • Kuntien tehtävät ja toiminta
        • Kuntien tuottavuus ja digitalisaatio
        • Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä
          • Suunnittelun tueksi - digikannustinavustukset
          • Kuntien digikannustinavustukset 2022
          • Kuntien digikannustinavustukset 2021
          • Kuntien digikannustinavustukset 2020
          • Kuntien digikannustinavustukset 2019
          • Kuntien digihankkeet
        • Valtion ja kuntien yhteistyö
          • Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta
          • Peruspalvelujen arviointi
        • Kansainvälinen yhteistyö
      • Kuntatalous
        • Kuntatalouden seuranta ja arviointi
          • Kuntien tilinpäätöstiedot ja tilinpäätöskortti
          • Talousarviot ja -suunnitelmat sekä talouden suunnittelukehikko
          • Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat
        • Kuntatalousohjelma
        • Säädösvalmistelun kuntavaikutusten arviointi
        • Talousraportointi
          • Yhteistyöryhmä
          • Talousraportoinnin ohjeita
        • Valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset
          • Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
          • Valtionosuuslaskelmia
          • Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset
          • Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus
          • Kysymyksiä ja vastauksia kuntien valtionosuuksista ja sote-siirtolaskelmasta
        • Korvaus sote- ja pelastustoimen uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnalle aiheutuvista kustannuksista
        • Pidennyksen hakeminen alijäämän kattamiskaudelle
        • Kuntien koronatuet
        • Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto
    • Valtio työnantajana
      • Sopimustoiminta
        • Työrauha
        • Paikallinen sopimustoiminta
        • Luottamusmiestoiminta
        • Työsuojelu
        • Yhteistoiminta
        • Tilastoyhteistyö
      • Valtion virka- ja työehtosopimukset
        • Sopimukset
      • Virka- ja työehdot
        • Palkkaus, kannustejärjestelmät
          • Valtion palkkausjärjestelmä
          • Tulospalkkaus
          • Henkilöstörahastot
        • Työajat
        • Vuosilomat
        • Virkamatkat
        • Poissaolot
        • Luontoisedut
        • Työterveyshuolto
        • Henkilöstöhallinnon asiakirjat
      • Ohjeet, määräykset ja suositukset
        • Muut henkilöstöhallinnon asiakirjat
      • Virkamiesoikeus
        • Muutoksen johtaminen
        • Oikeustapaukset
          • Irtisanominen kollektiiviperusteella
          • Irtisanominen yksilöperusteella
          • Kirjallinen varoitus
          • Korvausvaatimus
          • Lomauttaminen
          • Virantoimituksesta pidättäminen
          • Virkasuhteen purkaminen
          • Muu aihe
        • Valittaminen virkamiestä koskevasta päätöksestä
      • Arvot ja virkamiesetiikka
        • Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta
      • Henkilöstöjohtamisen tuki
        • Valtion henkilöstöstrategia
        • Henkilöstösuunnittelu
        • Monipaikkainen työ valtiolla
        • Rekrytointi
        • Osaamisen kehittäminen
        • Henkilökierto ja virkamiesvaihto
        • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
        • Työkalut ja menetelmät
        • Työ 2.0
        • Valtion virka-ansiomerkit
      • Valtion henkilöstö tilastoina
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet ja uutiset
    • Kolumnit
    • Puheet
    • Päätökset
    • Uutiskirjeet
    • Tapahtumat
    • Ajankohtaiset teemat
      • Hallitusneuvottelut 2023
      • Virkamiespuheenvuoro
        • Virkamiespuheenvuoron taustamuistiot
      • Meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus
      • Venäjän hyökkäys Ukrainaan
      • Pohjoismainen yhteistyö
        • Digitalisaatioministerineuvosto MR-Digital
        • Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla
      • Suomen kestävän kasvun ohjelma
        • EU:n elpymisväline
          • Elpymis- ja palautumistukiväline
          • Muut ohjelmat
        • Suomen elpymis- ja palautumis­suunnitelma
          • Vihreä siirtymä
          • Digitalisaatio
          • Työllisyys ja osaaminen
          • Sosiaali- ja terveyspalvelut
          • REPowerEU
        • Valmistelun eteneminen
        • Keskeiset termit
      • Digitaalinen euro
      • Pääomamarkkina­unionin syventäminen
      • Pankkiunionin syventäminen
      • Päivittäismaksamisen turvaaminen
    • Tulevat julkistukset
    • VM sosiaalisessa mediassa
    • Tilaa aineistoja
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
    • Digiesteiden purkaminen
    • Digitoimisto
      • Yhteistyöryhmät
      • Digisalkku
      • EU:n digisäädökset
    • Hankinta-Suomi
      • Ajankohtaista ohjelmasta
        • Vuoden hankintayksikkö
      • Työkalut, oppaat ja selvitykset
      • Tilaisuudet ja kokoukset
        • Hankintayksikköverkostot
        • ICT-kohtaamo
        • Tutkijaverkosto
      • Ohjelmakausi 2019-2023
        • Strateginen johtaminen
        • Hankintataitojen kehittäminen
        • Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus
        • Toimivat hankinnat
        • Innovaatiot
        • Taloudellinen kestävyys
        • Sosiaalinen kestävyys
        • Ekologinen kestävyys
      • Kansallinen julkisten hankintojen tietovaranto
    • Hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittäminen
    • Julkiset tilat Suomi -ohjelma
    • Kiinteistöverouudistus
      • Usein kysyttyä kiinteistöverouudistuksesta
      • Aiempaa valmistelumateriaalia
    • Kuntien normien keventäminen ja kuntakokeilut
      • Norminpurkuehdotukset
    • Kustannus­vaikuttavuuden osaamis­keskus
      • Perustiedot hankkeesta
    • Pankki­palvelujen saatavuus
    • Rahapelijärjestelmän uudistuksen toimeenpanohanke
    • Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen
    • Teknologianeuvottelu­kunta
      • Teknologiapolitiikan toimeenpanon seuranta
    • Työllisyystavoitteiden seuranta
    • Uudistetun eIDAS-asetuksen kansallisen täytäntöönpanon hanke
      • Eurooppalainen lompakkosovellus
        • Kysymyksiä ja vastauksia eurooppalaisesta lompakkosovelluksesta
        • Eurooppalaisten lompakkosovellusten pilotointi
    • Valtion aluehallinnon uudistus
      • Lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston toimeenpanohanke
    • Valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistaminen 2020-luvulla
      • Kysymyksiä ja vastauksia valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistamisesta
      • Uudistuksen eteneminen alueilla
      • Yhteisten työympäristöjen konseptikokonaisuus
    • Valtionhallinnon tuottavuusohjelma
    • Valtionosuusuudistus
  • Julkaisut
    • Verkkojulkaisut
      • Valtion matkustussääntö
      • Testi
  • Ministeriö
    • Tehtävä ja strategiset tavoitteet
    • Johto ja organisaatio
      • Ministerit
        • Valtiovarainministeri
        • Kunta- ja alueministeri
        • Elinkeinoministeri
      • Virkamiesjohto
      • Osastot
    • Lautakunnat
      • Tiedonhallinta­lautakunta
        • Tiedonhallintalautakunnan kokoonpano
        • Tiedonhallintalautakunnan jaostot
        • Tiedonhallintalautakunnan ajankohtaiset aineistot
        • Kysymyksiä ja vastauksia tiedonhallintalaista
      • Tuottavuuslautakunta
        • Lautakunnan jäsenet
    • Hallinnonala
      • Virastot
      • Yhtiöt ja liikelaitokset
      • Rahastot
      • Hallinnonalan ohjausasiakirjat
      • Toimialan kunniamerkit
    • Valmiusasiat
      • Valmiuslaki
      • Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
      • Kyberturvallisuusstrategia
    • Talous
    • Ilmoittajansuojelu
    • Ministeriö työpaikkana
      • Valtiovarainministeriö työpaikkana
      • Avoimet työpaikat
      • Tutustu työhömme
      • Uratarinat
        • Tiia Jalonen avaa valtion budjetin kaikille näkyväksi
        • Nico Käräjäoja kehittää sujuvampia digitaalisia palveluja
        • Laura Pitkänen toimii tietoyksikön päällikkönä
        • Emilia Rajaniemi aloitti uuden uran VM:ssä
        • Ville Koponen kehittää ja valmistelee kuntiin ja alueisiin liittyvää lainsäädäntöä
        • Katju Holkeri edistää avointa hallintoa ja demokratiaa
        • Sara Hellemaa arvioi ilmasto- ja luontopolitiikan vaikutuksia talouteen
      • Harjoittelijaksi ministeriöön
      • Virka- ja työehtosopimukset
    • Historiaa
    • Yhteystiedot ja asiointi
  • Yhteystiedot
    • Henkilöhaku
    • VM:n viestintä
    • Asiakirjajulkisuuskuvaus

Yhteystiedot