Susanna Hoikkala: Lastensuojelulaki mahdollistaa rajoitukset sijaishuollossa, jos lapsen etu sitä edellyttää ja lain edellytykset täyttyvät

Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun tehtävänä ei ole olla rangaistus.

Suomen perustuslain takaamat perusoikeudet, kuten oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, kuuluvat myös lapsille. Lapsen sijoittaminen perhe- tai laitoshoitoon ei itsessään oikeuta puuttumaan lapsen perusoikeuksiin. Lapsen perusoikeuksiin voidaan puuttua sijaishuollossa vain, jos lastensuojelulaissa tarkasti määritellyt rajoituksia ja rajoitustoimenpiteitä koskevat edellytykset täyttyvät yksittäisessä lapsen tilanteessa.

Rajoituksia on käytettävissä, mutta ei ilman vahvaa harkintaa

Lastensuojelulaki mahdollistaa monia erilaisia rajoituksia, mutta niiden soveltaminen edellyttää aina lain edellytysten täyttymistä. Lastensuojelulain 11 luvun mukaisia rajoituksia voidaan kohdistaa kiireellisesti sijoitettuun, huostaanotettuun tai hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksellä sijoitettuun lapseen.

Lastensuojelulaitoksissa käytössä olevia rajoituksia ovat yhteydenpidon rajoittaminen, aineiden ja esineiden haltuunotto, henkilöntarkastus, henkilönkatsastus, omaisuuden, lähetysten ja tilojen tarkastaminen ja lähetysten luovuttamatta jättäminen, kiinnipitäminen, liikkumisvapauden rajoittaminen (enimmäisaika 30 vrk), luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttaminen,  eristäminen (enimmäisaika 12 tuntia) ja erityinen huolenpito (enimmäisaika 90 vrk). 

Perhehoidossa olevan lapsen kohdalla saadaan käyttää ainoastaan yhteydenpidon rajoittamista. 

Sijaishuollossa ammatillisessa kasvatuksessa on kyse vaativasta tehtävästä, jossa on punnittava jokaisessa tilanteessa erikseen kasvatuksellisten keinojen ja perus- ja ihmisoikeuksiin puuttuvien rajoitusten suhdetta. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että lapsen ikä ja kehitystaso vaikuttavat käytettävissä oleviin keinoihin.

Jos lapsen tilanne ja etu edellyttävät ja lain edellytykset täyttyvät, rajoituksia saa ja niitä pitääkin käyttää. 

Lakimuutokset vahvistivat lasten oikeutta hyvään hoitoon - Rajoituksen on oltava aina lapsen edun mukainen

Vuoden 2020 alussa voimaantulleilla lastensuojelulain muutoksilla pyrittiin vahvistamaan erityisesti sijaishuollossa olevien lasten oikeuksia. 

Lakiin esimerkiksi lisättiin säännös rajoitusten käytön yleisistä edellytyksistä. Lapseen ei saa kohdistaa rajoitustoimenpiteitä, jos kaikki yleiset edellytykset toimenpiteen käytölle eivät täyty. Rajoituksen on oltava aina lapsen edun mukainen, siinä on otettava huomioon lapsen ikä ja kehitystaso sekä lapsen käyttäytymiseen liittyvä terveys-, turvallisuus- tai omaisuusvaara. Lisäksi on selvitettävä lapsen mielipide ja näkemys rajoituksesta, ellei se ole ilmeisen mahdotonta.

Toimenpiteen on myös oltava viimesijainen eli muut, lievemmät keinot eivät ole soveltuvia. 
Rajoitusta ei saa käyttää rangaistuksena tai kurinpitokeinona, eikä sen käytöllä saa aiheuttaa lapselle vahinkoa tai haittaa. Rajoitus ei koskaan oikeuta lapsen alistamista, kurittamista eikä muulla tavoin loukkaavaa tai nöyryyttävää kohtelua.

Jos lapsi karkaa laitoksesta, häntä on alettava heti etsiä

Lakiin on lisätty myös uusi säännös luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttamisesta. Säännös laitoksesta poistuneen lapsen palauttamisesta oli tarpeen, koska sääntelyn puuttuessa käytäntö oli muodostunut epäselväksi ja paikoin lainvastaiseksi.

Jos lapsi poistuu luvattomasti laitoksesta tai ei palaa luvallisen poistumisen jälkeen, laitoksen on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin lapsen etsimiseksi ja palauttamiseksi. Lisäksi laitoksen pitää ilmoittaa luvattomasta poissaolosta lapsen sijaishuollosta vastuussa olevalle viranomaiselle. 

Lapsen kuljettamisen saa toteuttaa vain laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva työntekijä, sosiaalityöntekijä tai muu toimivaltainen viranomainen. Kuljettamista ei voi toteuttaa ostopalveluna, koska kuljetuksen aikana voidaan joutua käyttämään rajoituksia esimerkiksi kiinnipitämistä. Laissa säädetään autolla tapahtuvan kuljetuksen aikana käytettävissä olevista keinoista, joilla voidaan turvata kuljetuksen turvallisuus.  

Ennakoivat keinot ja sijaishuollon laatukriteerit auttavat laadukkaampaan toimintaan

Ennakoivien keinojen avulla ehkäistään haastavia tilanteita ja rajoitustoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelulaitoksen on tehtävä suunnitelma lasten hyvästä kohtelusta sekä varmistettava henkilöstön riittävä määrä, osaaminen ja perehdytys. Jos rajoituksia käytetään, asia on arvioitava ja käytävä läpi lapsen kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto julkaisivat päivitetyn lastensuojelun laatusuosituksen syksyllä 2019. Laatusuositukseen sisällytettiin ensimmäistä kertaa sijaishuollon laatukriteerit. Sijaishuoltoon määriteltiin 12 kriteeriä sekä eri toimijoiden vastuut niiden toteuttamisessa. Kriteerit luovat yleisen perustan laadukkaalle sijaishuollolle, jota rakennetaan jokaiselle lapselle yksilöllisesti. 

Suosituksena on, että kaikki toimijat, jotka järjestävät, hankkivat, tuottavat tai valvovat sijaishuoltoa, ottavat huomioon nämä laatukriteerit.

Susanna Hoikkala
neuvotteleva virkamies

Päivitetty 7.12. klo 17.10. Lisätty kolumniin, keihin rajoituksia voidaan kohdistaa. 
Päivitetty 9.12. klo 12.20. Lisätty rajoituskeino (luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttaminen)