Selvitys: Valtaosa suomalaisista haluaa, että oma kotikunta rakentaisi enemmän puusta

Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan suomalaiset suhtautuvat puurakentamiseen varsin myönteisesti. Maakuntien vastausten välillä oli kuitenkin eroja, eikä puurakentamisen kaikkia mahdollisuuksia vielä täysin tunneta. Syys- ja lokakuussa 2020 tehtyyn paneeliin vastasi 2000 suomalaista.

Peräti 77 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai erittäin myönteisesti julkisten rakennusten, kuten koulujen, päiväkotien ja terveydenhuollon rakennusten sekä kerrostalojen rakentamiseen puusta. Vastaajista 69 prosenttia toivoo, että oma kunta lisäisi puurakentamista. Myönteisesti tai erittäin myönteisesti puurakentamiseen suhtautuvista 95 prosenttia toivoo asuinkuntansa lisäävän puurakentamista.  

Ympäristöministeriö julkaisi syksyllä 2020 yhdessä sidosryhmien kanssa laaditut julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet, joiden mukaan puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025. Taustalla tavoitteen asettamisessa on ilmastonmuutoksen hillintä ja pyrkimys kohti vähähiilisempää rakentamista.

”Kuntien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä, ja puurakentaminen on yksi keino vähentää alueellisia päästöjä. Sillä voi myös vaikuttaa alueen työllisyyteen ja rakentamisen laatuun. On tärkeä tieto, että suomalaiset haluavat lisää puurakennuksia”, puuohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo.

Kaikissa maakunnissa lähes 70 prosenttia vastaajista toivoi puurakentamisen lisäämistä. Suurin kannatus julkiselle puurakentamiselle löytyi Etelä-Savosta, jossa peräti 86 % toivoi kunnan rakentavan lisää puusta. Etelä-Savossa puutuote- ja huonekaluteollisuuden osuus teollisuuden jalostusarvosta on korkein koko Suomessa, mikä voi osin selittää myönteistä suhtautumista.  
Vähiten puurakentamisen lisäämistä toivoivat Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan asukkaat – näissäkin maakunnissa kuitenkin lähes kaksi kolmesta vastaajasta toivoi julkisen puurakentamisen lisäämistä.  

”Näyttää siltä, että puurakentamisen imago vaatii suurimmissa kaupungeissa vielä päivitystä. Tämä edellyttää, että kaupunki paneutuu asiaan ja osoittaa alueita tai tontteja puurakentamiselle. Kaupunkien aktiivisuutta on nähtävissä myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Berliini ilmoitti joulukuussa, että käytöstä poistuneen Tegel-lentokentän alueelle tulee 5000 asunnon puukaupunginosa ”, Heino kuvaa.

Puu mielletään turvalliseksi ja monikäyttöiseksi, hintalapun ja ilmastovaikutusten arviointi vaikeampaa

Selvityksessä kartoitettiin myös suomalaisten uskomuksia puurakentamisesta erilaisilla väitteillä. Puun monikäyttöisyyteen ja kotimaisuuteen uskotaan, mutta moni ei osaa arvioida puurakentamisen kilpailukykyisyyttä ja ilmastovaikutuksia.  

Suomalaiset pitävät puuta turvallisena materiaalina (60 %) ja tunnistavat, että puurakentamisessa hyödynnetään pitkälti kotimaisia materiaaleja (78 %). Puurakentamisen uskotaan sopivan niin opetusrakennuksiin, liikuntahalleihin kuin terveydenhuollon toimitiloihin.  

”Vain puolet uskoi puun soveltuvan kerrostalorakentamiseen ja kymmenesosa piti puuta jopa epäsopivana kerrostaloihin. Tämä on meille iso asenteiden muuttamisen haaste. Puun käytöstä kerrostalorakentamisessa karttuu runsaasti kokemusta koko ajan, kun puukerrostalot hiljalleen yleistyvät. Hyvien esimerkkien myötä uskon myös asenteiden muuttuvan. Muutos on Suomessakin jo käynnissä”, Heino uskoo.  

Yli kolmannes vastaajista ei osannut ottaa kantaa siihen, onko puurakentaminen hinnaltaan kilpailukykyistä. Joka neljäs ei osannut arvioida onko puurakentamisella ilmastovaikutuksia.

”Rakennusten hintaan vaikuttaa valtavan moni seikka, joten siksikin arvioiminen on varmasti ollut hankalaa. Puu on kuitenkin samalla viivalla muiden materiaalien kanssa: kaikki lähtee hyvästä suunnittelusta ja toteutuksesta. Lisäksi puu on ilmastoystävällinen materiaali, sillä se varastoi pitkäksi aikaa hiiltä rakennuskantaan”, Heino jatkaa.

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -selvityksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 2000. Tutkimuksen tiedonkeruuajat olivat 22.30.9.2020 sekä 20.-28.10.2020. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Petri Heino, p. 0295 250 203, [email protected]

Selvitykseen liittyvät lisätiedot: Katariina Ahonen, Kaiku Helsinki, p. 050 5877 737, [email protected]