Lyhennelmä

Työsuojelupiiri oli 27.11.2008 irtisanonut A:n ja pidättänyt hänet virantoimituksesta. Käräjäoikeus oli 1.10.2008 tuominnut A:n yllytyksestä perättömään lausumaan kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Irtisanomisen perusteena oleva teko oli työsuojelupiirin mukaan sellainen, että se osoitti tarkastajan tehtävät ja toimivalta julkisen vallan käyttäjänä huomioiden A:n siinä määrin soveltumattomaksi tarkastajan virkatehtävien hoitamiseen, ettei virantoimitusta voitu jatkaa.

A:lle oli toimitettu kuulemiskirjeen 9.10.2008 jälkeen uusi kuulemiskirje 27.10.2008, eikä siten aiemmassa kuulemiskirjeessä olleilla puutteilla ja virheellisyyksillä ollut merkitystä arvioitaessa kuulemisen lainmukaisuutta. A oli pyytänyt kuulemisen siirtämistä sairauden vuoksi. Virkamieslautakunta otti huomioon, että A:lle oli erikseen ilmoitettu mahdollisuudesta käyttää avustajaa kirjallisen vastineen laatimisessa. Myös kirjallisen kuulemisen määräaikaa oli pidennetty samalla, kun A:lle oli ilmoitettu, ettei kuulemista lykätä sairauden perusteella. Asiassa ei siten ollut tapahtunut sellaista kuulemisvirhettä, jonka perusteella päätös irtisanomisesta ja virantoimituksesta pidättämisestä olisi ollut kumottava.

Se, että henkilö oli toiminut syyttäjän todistajana rikoskäsittelyssä, ei tehnyt hänestä esteellistä osallistumaan A:n irtisanomista koskevaan päätöksentekoon.

Ottaen huomioon työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivaltuudet, tarkastajan virkaa oli virkamieslautakunnan mukaan pidettävä luonteeltaan sellaisena, että sen hoitaminen voi edellyttää erityistä käyttäytymisvelvoitetta myös vapaa-aikana. A:n teko oli vastoin tarkastajan tehtäviä ja toimivaltuuksia ja sen katsottiin aiheuttavan luottamuspulaa. A:n pitkästä virkaurasta huolimatta työsuojelupiirillä oli teon luonne ja vakavuus huomioiden ollut erityisen painava syy irtisanoa A:n virkasuhde. Irtisanomisen perusteena oleva teko osoitti A:n siinä määrin sopimattomaksi tehtäväänsä, ettei virantoimitusta voitu jatkaa.

Virkamieslautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

KHO 30.4.2012 T 1057: Valitus hylätty. Korkein hallinto-oikeus on virkamieslautakunnasta poiketen katsonut kuitenkin, ettei A:lla ole ollut valtion virkamieslain 14 §:ssä säädetyn käyttäytymisvelvollisuuden lisäksi muuta, erityistä käyttäytymisvelvoitetta.

Valtion_virkamiesL_14_§
Valtion_virkamiesL_25_§_
Valtion_virkamiesL_40_§_2_mom_4_kohta
Valtion_virkamiesL_66_§_2_mom
HallintoL_27_§_1_mom
HallintoL_28_§_1_mom_7_kohta
HallintoL_33_§
HallintoL_34_§_1_mom
HallintoL_36_§