Autonkuljettaja X:lle oli annettu kirjallinen varoitus 10.9.1996, koska hän ei ajotilauksia vastaanottaessaan ollut suorittanut virkatehtäviään asianmukaisesti. X oli ollut 12.7.1996 ajossa koko päivän. Hän kertoi tuolloin kuulleensa kyydittävältään, että tämä tarvitsisi autoa seuraavana päivänä. X oli sanonut myöhemmin kyydittävälleen yrittäneensä tavoittaa tuloksetta toista, lomalla olevaa kuljettajaa. Hän oli samassa yhteydessä kertonut oman viikonloppunsa olevan jo varattu ja että hän jäisi vuosilomalle 15.7.1996. Varoituspäätöksen mukaan X oli myös laiminlyönyt ajojärjestelyjä koskevien työnjohtomääräysten noudattamisen.

Kuljetustilausten järjestely oli ollut autonkuljettajien kesken varsin vapaasti sovittavissa. X ei ollut edes väittänyt ilmoittaneensa kyseiselle toiselle kuljettajalle tai esimiehelleen, että hänelle oli ilmoitettu autonkuljettajan ja auton tarpeesta heinäkuun 14 päiväksi. Autonkuljettajan tehtävänä oli kuitenkin ajosuoritusten lisäksi ajotilausten vastaanottaminen ja järjesteleminen ja X oli siten toiminut vastoin häneltä autonkuljettajana edellytettävää tapaa. X oli lisäksi sanonut säilyttäneensä loma-aikanaan virka-autonsa avaimia muiden autonkuljettajien kanssa yhteisesti sovitussa paikassa vapaasti saatavilla. Esitetyn selvityksen mukaan hän ei kuitenkaan ollut menetellyt työnjohtomääräyksessä edellytetyllä tavalla. Auton säilyttäminen loman aikana oli ollut vastoin kirjallista työnjohtomääräystä. Oikaisuvaatimus hylättiin.

KHO: ei muutosta.

Valtion_virkamiesL_(750/94)_14_§
Valtion_virkamiesL_(750/94)_24_§
Valtion_virkamiesL_(750/94)_53_§
Valtion_virkamiesL_(750/94)_54_§