Erityisasiantuntija Jari Mäkäläinen
Asukasdemokratian vahvistamisessa on kyse hyvinvointialueiden perustarkoituksen määrittelystä

Hyvinvointialueet määrittelevät strategioissaan oman perusolemuksensa ja asukkaiden roolin hyvin vaihtelevasti. Abstraktin arvopuheen lisäksi strategioista löytyy konkreettisia keinoja asukasosallistumisen tukemiseksi.

Laki hyvinvointialueesta velvoittaa hyvinvointialueita laatimaan hyvinvointialuestrategian. Strategiat perustuvat näkemykseen hyvinvointialueiden nykytilasta ja ohjaavat alueiden toimintaa, taloutta ja päätöksentekoa. Niillä hyvinvointialueet ilmaisevat arvot, toimintatavat ja tavoitteet, joilla ne suuntaavat tulevaan.

Hyvinvointialuestrategian velvoittavuus on luonteeltaan poliittista ja toiminnallista – ei kuitenkaan oikeudellista.

Strategiat ovat ikkuna hyvinvointialueisiin tässä ja nyt, mutta myös kaukoputki hyvinvointialueisiin huomenna ja muutaman vuoden päässä. Keväällä 2023 tarkasteltuna ikkuna ja kaukoputki kertovat asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista pitkälti samaa tarinaa: hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa erilaisista lähtökohdista, eivätkä eroavaisuudet välttämättä vähene tulevinakaan vuosina. 

Asukkaiden yhteisö vai asiakaskeskeinen palveluiden järjestäjä ja tuottaja?

Kaikki hyvinvointialueet ovat strategioissaan yksimielisiä siitä, että ne ovat olemassa ihmisiä varten. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevat erot syntyvät siitä, mitä havainnosta seuraa. Joissakin strategioissa on vahva palveluntuotanto- ja asiantuntijaorganisaation eetos, kun taas toisissa alueet näkevät itsensä asukkaidensa muodostamina yhteisöinä, jotka väestöään mukaan ottaen kehittävät uusia toimintatapoja. 

Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien järjestäminen vaatii rohkeutta, resursseja ja ratkaisuja – sitoutumista tehdä todeksi juhlavia linjauksia kumppanuudesta, avoimuudesta ja vuorovaikutuksesta. Julkishallinnon strategiat ovat kuuluisia abstraktista arvopuheestaan. Ilahduttavasti useat hyvinvointialueet kurkottavat kohti konkretiaa käsitellessään strategioissaan muun muassa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismenetelmiä, osallistumisen mittaamista, viestinnän ja osallistumisen suhdetta ja erityisryhmien erilaisia osallistumistarpeita. 

Siinä missä osa alueista suhtautuu asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien edistämiseen kunnianhimoisesti ja näkee asukkaat hyvinvointialueiden keskeisenä voimavarana, 
toisissa strategioissa puhutaan enimmäkseen tai pelkästään palveluiden asiakkaista, mikä rajaa kohdistuksen vain osaan hyvinvointialueen väestöstä. 
 
Asiakasnäkökulma on tärkeä, mutta pelkkä asiakastyytyväisyyden mittaaminen tai ”asiakaspalautteen integroiminen toiminnan kehittämisen prosesseihin” ei kehitä hyvinvointialueen asukkaiden itsehallintoa ja kannusta asukkaita aktiiviseen ja monipuoliseen osallistumiseen. Kun ottaa huomioon, että hyvinvointialuelaissa on velvoite käsitellä strategiassa asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, on huolestuttavaa, että muutamissa hyvinvointialuestrategioissa niitä ei käsitellä lainkaan. 

Osallistumiseen ja vaikuttamiseen kannustavan toimintakulttuurin aika on nyt

Hyvinvointialueiden toimintakulttuurit luodaan ensimmäisinä vuosina. Se tarkoittaa, että asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisen aika on nyt. 

Tulevaisuutta ajatellen on tärkeä tunnistaa kunkin hyvinvointialueen lähtötilanne ja tavoitetaso, jotta asukkaiden osallistumismahdollisuuksien kehittäminen perustuu realistisiin, mutta samalla riittävän kunnianhimoisiin ja konkreettisiin tavoitteisiin. Abstraktit arvot tarvitsevat tuekseen toimintaa. Ideoita sen toteuttamiseen on tervetullutta hakea yhteistyöllä ja uusia ajatuksia kuunnellen – myös asiantuntija- ja palveluntuotanto-organisaatioissa. 

Jari Mäkäläinen
erityisasiantuntija

Tutustu myös:
Yhteenveto asukasosallistumisen kirjauksista hyvinvointialueiden strategioissa