Ecofin-neuvosto kokoontuu keskustelemaan pankkiunionista ja kriisinratkaisumekanismista

Euroryhmä käsittelee Irlannin ja Espanjan talouden tilannetta sekä niiden mahdollisuuksia irtautua sopeutus- ja pankkitukiohjelmistaan. Ryhmä saa myös katsaukset Kreikan ja Kyproksen sopeutusohjelmista. Euromaiden ministerit keskustelevat lisäksi pankkiunioniin valmistautumisesta ja Slovenian taloustilanteesta.

Pankkiunionin seuraava vaihe: yhteinen näkemys kriisinratkaisumekanismista

Pankkiunioniin siirryttäessä unionin pankkisektorilla tehdään laaja tarkastus, johon liittyy pankkien taseiden läpivalaisu ja niiden stressitestit. Neuvosto käsittelee tarkastuksen edellyttämiä kansallisia varautumisjärjestelyjä ja niiden yhteensovittamista.  

Suomi suhtautuu pankkiunionin toteuttamiseen ja pankkisektorin laajaan arviointiin positiivisesti ja katsoo niiden olevan keskeinen osa talous- ja rahaliiton toiminnan vakauttamista ja rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen tervehdyttämistä. 

Suomi korostaa, että jäsenvaltioiden tulee varautua asianmukaisesti pankkisektorin laajan arvioinnin tuloksiin. Jos vakavaraisuusongelmia ei voida ratkaista pankkien omilla toimilla, vastuu toimenpiteistä on kunkin jäsenvaltion kansallisilla viranomaisilla. Euroopan vakausmekanismiin turvautuminen voi tulla kysymykseen vain viimeisenä vaihtoehtona, jos jäsenvaltion oma kyky toimia rahoitusvakautta vaarantamatta on uhattuna.

Keskeneräisiä hankkeita pankkiunioniin siirtymisen suhteen ovat myös elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi, talletussuojadirektiivi sekä yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus.

Neuvosto keskustelee perjantaina yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevasta asetuksesta. Lokakuun Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti kriisinratkaisumekanismista pyritään saavuttamaan neuvoston yhteinen näkemys vuoden loppuun mennessä. Suomi pitää tärkeänä vahvan, tehokkaan, itsenäisen ja fiskaalisesti neutraalin EU:n yhteisen kriisinratkaisumekanismin perustamista joulukuun 2012 Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti.

Suomen tavoitteiden kannalta useat keskeiset kysymykset, kuten sijoittajavastuusäännösten voimaantulo, jäsenvaltioiden budjettisuvereniteetin turvaaminen, yhteisen kriisinratkaisumekanismin harkintavallan rajaaminen kriisinratkaisupäätöksiä tehtäessä ja yhteisen kriisinratkaisumekanismin päätöksentekomalli ovat edelleen avoinna.

Verotusta koskevia direktiivimuutoksia

Marraskuun neuvostossa on tarkoitus myös saavuttaa yhteisymmärrys säästöverodirektiivin uudistamisesta. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että EU-kansalaiselle toisesta jäsenvaltiosta kertyneet korkotulot voidaan verottaa asuinvaltion lainsäädännön mukaisesti. Suomi kannattaa säästöverodirektiivin uudistamista.

Komissio esittelee neuvostolle myös ehdotuksensa uudesta yhteistä arvonlisäverojärjestelmää koskevasta direktiivistä. Sen mukaan jäsenvaltioiden arvonlisäveroilmoituksessa antamat tiedot olisivat kaikilla yhdenmukaisia ja myös muita ilmoittamis- ja maksamismenettelyjä yhtenäistettäisiin. Jos uusi direktiivi hyväksytään, jäsenvaltiot voivat jatkossa pyytää ilmoittamaan arvonlisäveroilmoituksessa vain direktiivissä mainitut tiedot. Suomi ottaa ehdotuksen tiedoksi, kannanmuodostus asiassa on vielä kesken.

Puheenjohtaja antaa neuvostolle lisäksi tilannekatsauksen neljännen rahanpesudirektiivin valmistelun etenemisestä. Tekeillä on direktiivi, joka estäisi nykyistä tehokkaammin rahoitusjärjestelmän käytön rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen. Suomi tukee puheenjohtajan tavoitetta saavuttaa neuvoston yleisnäkemys mahdollisimman pian.

EU:n panostus kansainvälisiin kirjanpitonormeihin

Ecofin-neuvostossa sovittiin marraskuussa 2012, että EU:n roolia IASB:n (International Accounting Standards Board) kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) valmistelussa tehostetaan. Ecofin-neuvosto keskustelee tähän liittyen nyt Philippe Maystadtin raportin pohjalta siitä, missä ja miten Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) tehtävät tulevaisuudessa hoidettaisiin. Suomi pitää tärkeänä, että eri vaihtoehtoja selvitetään edelleen.

EU-tilastoinnin tilanneraportti ja tilastoinnin kehittäminen

Neuvostossa on tarkoitus hyväksyä vuosittaista EU-tilastoinnin tilanneraporttia koskevat päätelmät. Päätelmissä korostetaan korkealaatuisten tilastojen merkitystä sekä tarvetta edistää hyvää hallintotapaa tilastoinnissa. Suomi voi hyväksyä päätelmät.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Susanna Ikonen, puh. 040 673 6818.

Pankkiunionia koskevat kysymykset: Vanhempi hallitussihteeri Jaakko Weuro, puh. 0295 530302.