Valtiovarainministeri Riikka Purra:
Alijäämämme on liiallinen, pian virallisestikin
Mahdollinen EU:n liiallisen alijäämän menettely on varoitusmerkki huonosta tulevaisuudesta. Otamme varoituksen vakavasti. Olemme ryhtyneet jo sopeutustoimiin, mutta lisää toimia tarvitaan tulevina vuosina.
Olen varoitellut Suomen valtion velkakehityksestä tasaisin väliajoin – viimeksi eduskunnassa velkajarrukeskustelussa – ja monien mielestä liian negatiivisesti ja turhia piruja seinille maalaillen. Kuluvana vuonna valtion budjettitalouden alijäämä ilman korkomenoja on noin 11 miljardia euroa. Otamme velkaa lisää siis valtavan määrän.
Valtiolla on velkaa pian jo 200 miljardia euroa. Tämä siis siitä huolimatta, että olemme päättäneet julkista taloutta vahvistavista toimista jo nyt 10 miljardin edestä. Menoja on karsittu ja verojakin jouduttu korottamaan. Suhdanne on ollut valitettavan huono, joten julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet hidastavat velkaantumista täydellä painollaan vasta suhdanteen käännyttyä. Ja kyllä, leikkaukset leikkaavat myös kasvua lyhyellä aikavälillä.
Tekemättä ei voi silti jättää. Tilanne maailmalla ei ole helpottanut urakkaa: tullikilpailut, sota Ukrainassa. Kasvu on vaatimatonta Saksassa, joka on meille keskeinen vientimaa. Ja kaiken sen päälle Suomen melko tavalla vaatimaton kasvu jo 18 vuoden ajan.
Finanssipoliittisilla säännöillä ehkäistään ylivelkaantumista
EU:n finanssipoliittiset säännöt rakennettiin aikanaan epätäydellisen talous- ja rahaliiton osaksi estämään jäsenmaiden ylivelkaantumista.
EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä komissio ensin esittää tämänkertaisessa raportissaan arvion alijäämäkriteerin rikkoutumisesta. Tämän jälkeen komissio esittää EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostolle (Ecofin) menettelyn käynnistämistä ja suositukset tilanteen korjaamiseksi. Neuvosto hyväksyy menettelyn käynnistämisen ja suositukset tilanteen korjaamiseksi määräenemmistöllä.
Suosituksissa tilanteen korjaamiseksi jäsenmaalle asetetaan julkisen talouden sopeutuspolku (niin sanottu korjaava nettomenopolku), jota noudattamalla alijäämä saadaan alle 3 prosentin. Jos jäsenmaa ei noudata korjaavaa nettomenopolkua, maalle voidaan määrätä sakko. Varsinaisia sakkoja ei ole vielä ikinä määrätty.
Menoja pitää edelleen karsia
Suomen kansantalouden perimmäinen ongelma on yhtäältä talouskasvun puute, toisaalta liialliset rakenteelliset menot julkisessa taloudessa. Menojen karsimista täytyy jatkaa seuraavassa hallitusohjelmassa.
Arvioni on, että noin 10 miljardin sopeutuskokonaisuus on välttämätön. Emme voi teeskennellä ja uskotella kasvun riittävän.
Säästöt turvaavat paremman maan lapsillemme
Seuraavan hallituksen ohjelma talouspolitiikan osalta tulee olemaan siis kriittinen Suomen luottokelpoisuuden kannalta. Velkasuhde on saatava laskuun vuodesta 2027 alkaen. Nämä ratkaisut kannattaa tehdä kohtuullisen sään aikana. Emme tee säästöjä EU:n vuoksi, vaan siksi, että voisimme jättää lapsillemme paremman maan.
Puolustusmenojen raju kasvu iskee erityisesti vuosikymmenen loppupuolella. Sote-menot jatkavat ripeää kasvuaan.
Soten kokonaisuuden osalta on selvää, että nykyinen malli johtaa suuriin ongelmiin ja seuraava hallitus joutuu korjaamaan valuvikaista rahoitusmallia. Tämän hallitus ei suuriin muutoksiin ehdi, sillä valmistelu vie kauan aikaa ja se on tehtävä huolellisesti tietoon perustuen.
Taloutemme vaatii kasvuremonttia
Liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen on realismia. Tämä vain korostaa sitä, mitä olemme tähän saakkakin tehneet. Yhtäältä säästäneet, toisaalta luoneet kasvutoimia, jotta tulevaisuus olisi parempi. Kasvu syntyy liiketoiminnasta, yksityiseltä sektorilta.
Tarvitsemme entistä enemmän realismia ja kykyä tunnustaa ikävät tosiasiat. Tehottomiin yritystukiin ei ole varaa, työn pitää olla kannustavaa, tulonsiirtoihin nojaava maahanmuutto on huono diili.
Tarvitsemme kansantalouden kokonaisvaltaisen kasvuremontin. Sen täytyy koostua koulujemme opetuksen ja oppimisen korjauksesta, vaatimustason nostosta kaikkialla, perusteellisesta priorisoinnista ja menoleikkauksista sekä rakenneuudistuksista. Terve kasvu syntyy markkinatalouden pohjalta, ei ylläpitämällä OECD-maiden suurimpiin kuuluvaa julkista sektoria tai keksimällä uusia tukia jaettavaksi sinne tänne.
Olemme tehneet jo paljon suunnan korjaamiseksi, mutta lisää tarvitaan. EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen kertoo siitä, että kymmenien vuosien aikana tehty väärä talouspolitiikka johtaa huonoihin tuloksiin. Suuntaa on muutettava nyt, kun ulkopuolellakin nähdään Suomen valtiontalouden heikko kehitys.
Kasvun oraita näkyy
Liiallisen alijäämän menettely ei tarkoita sitä, että EU päättää rahojemme käytöstä, mutta se on varoitusmerkki huonosta tulevaisuudesta, jos suunta ei muutu.
Otamme varoituksen vakavasti. Toimiin on jo ryhdytty, ja sopeutuksia viedään edelleen täytäntöön budjettiriihen päätösten mukaisesti. Kasvun oraita on onneksi myös näkyvissä: jäänmurtajia, energiaklusterin tapahtumia, investointeja ja kotitalouksien kasvavia kulutussuunnitelmia.
Nyt vain täytyy jatkaa ja tehdä vielä paremmin.
Riikka Purra
valtiovarainministeri