EU:n budjetista syntyi sopu – Suomi pidättäytyi äänestämästä

EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät lauantaina 15.11. yhteisymmärrykseen unionin ensi vuoden budjetista. Suomi pidättäytyi äänestämästä kokonaisharkinnan perusteella.

Unionin ensi vuoden budjetin painopisteitä ovat

• kilpailukyky
• turvallisuus ja puolustus
• humanitaarinen apu
• muuttoliikenteen hallinta

Neuvosto ja parlamentti neuvottelivat

EU:n jäsenmaat käsittelivät talousarviota perjantaina 14. marraskuuta budjettineuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea edusti suurlähettiläs, pysyvä edustaja Jori Arvonen.

Samassa yhteydessä kokoontui sovittelukomitea, jossa neuvosto ja parlamentti neuvottelivat budjetista. Neuvottelut jatkuivat lauantaina, ja neuvosto ja parlamentti saavuttivat yhteisymmärryksen EU:n vuoden ensi vuoden budjetista.

Neuvosto ja parlamentti sopivat ensi vuoden EU-budjetista seuraavasti:

• Sitoumusmäärärahat ovat yhteensä noin 192,8 miljardia euroa (mukaan lukien erityisvälineet). Näihin määrärahoihin EU sitoutuu ensi vuoden aikana, mutta osa niistä maksetaan myöhemmin.
• Maksumäärärahat ovat yhteensä noin 190,1miljardia euroa (mukaan lukien erityisvälineet). Nämä määrärahat EU maksaa ensi vuonna.

Suomi katsoi, että budjetin olisi pitänyt sisältää enemmän liikkumavaraa ennakoimattomia menoja varten. Lisäksi eri rahoitustarpeita olisi pitänyt priorisoida voimakkaammin. Suomi piti myös valitettavana, että hallintomenojen kattamisessa jouduttiin turvautumaan erityisvälineiden käyttöön uudelleenkohdennusten sijasta. Kokonaisharkinnan perusteella Suomi päätti pidättäytyä äänestämästä.

Molempien toimielinten pitää vielä vahvistaa yhteisymmärrys virallisesti.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Johanna Makkonen, puh. 02955 30369, johanna.makkonen(at)gov.fi
Ministerin erityisavustaja Asmo Maanselkä, puh. 02955 30160, asmo.maanselka(at)gov.fi