Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Euroopan vakausmekanismin uudistuksesta ja yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyn käyttöönoton aikaistamisesta saavutettiin sopu

Valtiovarainministeriö
1.12.2020 18.45
Tiedote

Euroryhmän laajennetussa kokoonpanossa sopi maanantaina 30. marraskuuta Euroopan vakausmekanismin (EVM) uudistuksesta ja pankkiunionin yhteisen kriisinratkaisurahaston (SRF) varautumisjärjestelyn aikaistetusta käyttöönotosta. Suomen ajamat tavoitteet on huomioitu sekä EVM-sopimuksen muutoksissa että toimissa, joita edellytettiin varautumisjärjestelyn käyttöönoton aikaistuspäätökselle. Suomea edusti kokouksessa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Euroryhmän laajennetussa kokoonpanossa sopi Euroopan vakausmekanismin (EVM) uudistuksesta ja pankkiunionin yhteisen kriisiratkaisurahaston (SRF) varautumisjärjestelyn aikaistetusta käyttöönotosta vuoden 2022 alusta. Varautumisjärjestelyllä vahvistetaan pankkiunionin yhteisen kriisinratkaisumekanismin toimintaa. EVM voi jatkossa myöntää yhteiselle kriisinratkaisurahastolle lainaa vaikeuksiin ajautuneiden pankkien uudelleenjärjestelyn tai hallitun alasajon varmistamiseksi. Lainojen takaisinmaksu rahoitetaan pankeilta kerättävillä vakausmaksuilla.

-  Haluan muistuttaa erityisesti, että alun perin ECOFIN-neuvostossa sovittiin jo vuonna 2013, että yhteinen varautumisjärjestely otetaan käyttöön viimeistään yhteisen rahaston siirtymäajan päätyttyä eli vuodesta 2024 alkaen. Kuitenkin vuonna 2015 neuvosto tarkensi linjaustaan siten, että kun varautumisjärjestelyn muodosta on sovittu, voidaan erikseen päättää ottaa se käyttöön jo siirtymäaikana. Suomi sai tiukkojen neuvottelujen jälkeen kompromissiratkaisuun mukaan keskeiset tavoitteensa. Näin saavutettu ratkaisu on huomattavasti parempi, kuin mitä alkuperäinen esitys oli, kertoo valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Euroryhmän julkilausumassa todetaan, että päätös aikaistetusta käyttöönotosta voitiin tehdä, koska pankkisektorin riskien vähentämisessä on saavutettu edistymistä. Euroryhmä kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että pankkijärjestelmässä on edelleen haavoittuvuuksia, joihin on puututtava pankkien, jäsenvaltioiden ja EU-tason yhteisillä lisätoimilla. Nämä lisätoimet liittyvät muun muassa EU-tason stressitesteihin, vahvistettuun valvontaan erityisesti heikoimpien pankkien osalta, sijoittajanvastuun toteutumista edistävien tappiopuskurivaatimusten asettamiseen ja julkisen pankkituen myöntämistä koskevien valtiontukisääntöjen uudelleentarkasteluun. Suomi korostaa näiden tehokkaiden korjaavien toimien merkitystä edellytyksenä varautumisjärjestelyn aikaistetulle käyttöönotolle.

- Suomen kannalta pankkiunionin tärkeys on selvä. Pankkisektorimme koko on noin 375 % suhteessa maan bruttokansantuotteeseen viimeisten tietojen mukaan. Hallituksen tavoitteena on ollut veronmaksajien varjelu pankkikriiseiltä. Pankit ovat sidoksissa toisiinsa ja usein kriisit leviävät maiden rajojen yli nopeasti. Tältä pohjalta on perusteltua, että pankit keskenään kantavat ottamiensa riskien seuraamukset. Kyse on halustamme turvata kansalaisten ja valtion etuja, Matti Vanhanen sanoo.

Lisätietoja:

Alivaltiosihteeri Leena Mörttinen, puh. 029 5530 021, [email protected] 

Ministerin erityisavustaja Riikka Pakarinen, puh. 029 5530 533, [email protected] 

Euroryhmä on epävirallinen elin, jonka tehtävänä on koordinoida euromaiden talouspolitiikkaa ja edistää talouskasvua. Ryhmään kuuluvat euromaiden valtiovarainministerit. Euroryhmä tekee poliittisia linjauksia mutta ei päätä esimerkiksi lainsäädännöstä.

Talouspolitiikka