Hallitus antanut esityksen Euroopan vakausmekanismin perustamisesta

Periaatepäätös EVM:n perustamisesta tehtiin 28.11.2010 pidetyssä euroryhmän kokouksessa. Euroryhmä sopi 30.3.2012 EVM:n lainakapasiteetista ja pääoman maksamisesta sekä toiminnan yhteensovittamisesta ja väliaikaisen mekanismin ERVV:n kanssa 1.7.2013 saakka (Tiedote 77/2012).

EVM:n perustaminen liittyy kiinteästi päätöksiin EU:n talouspolitiikan koordinaatiokehikon, talouskurin ja rahoitusvakaudenhallinnan tehostamiseksi. Ensisijaisena tavoitteena on aina kriisien ennaltaehkäisy sekä rahoitus- ja velkakriisien todennäköisyyden alentaminen tulevaisuudessa. Koordinaatiokehikkoa on tiivistetty myös uudella lainsäädännöllä (niin sanottu Six Pack), joka tuli voimaan joulukuussa 2011. Uudistuksien tavoitteena on julkisen talouden vakauden ja kestävyyden varmistamisen lisäksi ehkäistä makrotalouden tasapainottomuuksia ja tehostaa niiden seurantaa ja korjaamista. EVM täydentää tätä kehikkoa.

EVM:n perustamisen myötä luodaan pelisäännöt rahoitus- ja velkakriisien hallinnalle euroalueella

Mekanismin tavoitteena on selkiyttää jäsenmaiden omaa vastuuta talouspolitiikkansa seurauksista sekä myös yksityisen sektorin osallistumista mahdollisten rahoituskriisien taakanjakoon. EVM:n rahoitustuen antamisen periaatteet ja ehdot vastaavat pitkälti väliaikaisen Euroopan rahoitusvakausmekanismien ERVV:n periaatteita.

EVM on euroalueen jäsenvaltioiden omistama kansainvälinen rahoituslaitos, jonka kanssa samankaltaisia laitoksia toiminnan puolesta ovat esimerkiksi Euroopan jälleenrakennuspankki EBRD ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF. EVM:n tehtävänä on viime kädessä edesauttaa rahoitusvakauden, julkisen talouden kestävyyden ja talouden kasvuedellytysten palautumista.

EVM perustetaan Luxemburgiin ja sen on tarkoitus aloittaa toimintansa heinäkuun alussa. EVM:n tehtävänä on hankkia rahoitusta ja antaa tiukkaa talouspoliittista ehdollisuutta noudattaen rahoitustukea niille EVM:n jäsenille, joilla on tai joita uhkaavat vakavat rahoitusongelmat. Tuen on oltava välttämätöntä koko euroalueen ja sen jäsenvaltioiden rahoitusvakauden turvaamiseksi. EVM:n keskeisenä tavoitteena on edesauttaa kriisivaltion palaamista velkakirjamarkkinoille mahdollisimman nopeasti.

EVM:n henkilöstön kooksi on suunniteltu 75 – 100 henkeä, josta noin 75 henkeä on tarkoitus rekrytoida vuoden 2012 loppuun mennessä. EVM:n henkilöstön määrän on tarkoitus laskea 40 – 45 henkeen velkakriisin väistyessä. 

EVM:n enimmäislainanantokyky on 500 miljardia euroa

EVM:n 700 miljardin euron peruspääoma koostuu yhteensä 80 miljardin euron suuruisesta maksetusta osakepääomasta sekä yhteensä enintään 620 miljardin euron suuruisesta vaadittaessa maksettavasta osakepääomasta. Maakohtaiset osuudet pohjautuvat EKP:n pääomaosuuteen. Pääomaosuuden määräävät tekijät ovat bruttokansantuote ja asukasluku. Suomen osuus on 1,7974%. Tämä vastaa EVM:n peruspääomasta 12,5818 miljardin euron osuutta. Tästä 1,43792 miljardia euroa on maksettua osakepääomaa ja 11,14388 miljardia euroa vaadittaessa maksettavaa osakepääomaa. EVM:n pääomittamiseksi valtion talousarvioon varataan noin 1,44 miljardin euron lisämääräraha. 

 

Lisätietoja: Finanssineuvos Pekka Morén, p. 040 7619387

 

EVM:n peruspääoman jakoperusteet

 

EVM:n jäsen	EVM:n jakoperuste (%)
Belgian kuningaskunta	3,4771
Saksan liittotasavalta	27,1464
Viron tasavalta	0,1860
Irlanti	1,5922
Helleenien tasavalta	2,8167
Espanjan kuningaskunta	11,9037
Ranskan tasavalta	20,3859
Italian tasavalta	17,9137
Kyproksen tasavalta	0,1962
Luxemburgin suurherttuakunta	0,2504
Malta	0,0731
Alankomaiden kuningaskunta	5,7170
Itävallan tasavalta	2,7834
Portugalin tasavalta	2,5092
Slovenian tasavalta	0,4276
Slovakian tasavalta	0,8240
Suomen tasavalta	1,7974
Yhteensä	100,0