Kaupunkiseutujen tuki -työryhmä: suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut koottava nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin
Suurten kaupunkiseutujen selvitystyön käynnistymistä, valmistelua ja seurantaa tukeva työryhmä julkaisi 30. maaliskuuta 2015 loppuraporttinsa Kuntauudistus kaupunkiseuduilla – mikä muuttui? Raportissa tarkastellaan 11 suuren kaupunkiseudun viime vuosien kehitystä sekä kaupunkiseutujen tulevaisuuden haasteita ja kehitysmahdollisuuksia niin kuntarakenteen, kuntien välisen yhteistyön kuin kaupunkiseutujen yleisen kehityksen näkökulmasta.
Kaupunkiseutujen tuki -työryhmä katsoo loppuraportin johtopäätöksissä, että kaupunkiseutujen voimakas kasvu ja kansantaloudellinen merkitys edellyttävät kaupunkiseutujen kehitystä koskevan päätöksenteon järjestämistä tavalla, joka huomioi nykyistä selkeämmin seutujen muodostamat toiminnalliset kokonaisuudet.
Kaupunkiseutujen haasteita on yritetty 2000-luvulla ratkaista kannustamalla kaupunkiseutujen kuntia vuorollaan sekä tiiviimpään seudulliseen yhteistyöhön että kuntarakenteen muutoksiin. Kumpikaan etenemistapa ei ole tuonut toivottua tulosta.
Loppuraportissa esitetään harkittavaksi, tulisiko maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat päätökset koota suurilla kaupunkiseuduilla samankaltaisiin laajempiin kokonaisuuksiin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut. Toisaalta on huomioitava, että kaupunkiseutujen erot ovat Suomessa kasvamassa. Työryhmän mukaan tulisikin harkita, onko kaikkia kaupunkiseutuja kehitettävä yhtenäisellä tavalla, vai voisiko seutuja kehittää toisiinsa nähden erilaisilla, seudullisesti optimoiduilla malleilla.
Kuntajakoselvitykset lisänneet vuoropuhelua ja tuoneet uutta tietoa
Työryhmä teki alkuvuodesta 2015 kuntien johtajille ja luottamushenkilöjohdolle kyselyn, jonka mukaan kuntauudistuksen suurimmaksi hyödyksi voi nostaa tietoisuuden lisääntymisen kuntien ja kaupunkiseutujen nykytilasta sekä tulevaisuuden haasteista ja kehityskuvista. Kaupunkiseuduilla toteutetut kuntajakoselvitykset ovat lisänneet kaupunkiseutujen kuntien välistä vuoropuhelua sekä toimineet hyödyllisenä kartoituksena kaupunkiseutujen nykytilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Erityisen hyvänä pidetään sitä, että selvitykset ovat mahdollistaneet kuntien nykyisten toimintatapojen ja talouden tunnuslukujen vertailun.
Kuntajakoselvitykset on nähty kuitenkin osittain myös tarpeettomina. Kaupunkiseuduilla ei ole ollut todellista yhteistä halua kuntaliitoksille. Selvitysten katsotaan vieneen paljon kehitysresursseja ja lisänneen kuntien välistä vastakkainasettelua. Työryhmän kyselyn perusteella kuntajakoselvitysten yleisimpänä haasteena pidetäänkin kuntien välistä epäluottamusta sekä luottamushenkilöiden sitoutumattomuutta selvityksiin. Vastauksissa korostui keskuskaupunkien ja ympäryskuntien väliset jännitteet ja yhteisen tahtotilan puuttuminen.
Rakenteelliset muutokset välttämättömiä kaupunkiseuduilla
Vaikka tietoisuus kaupunkiseutujen nykytilasta ja tulevaisuudesta onkin kasvanut, merkittäviin kuntaliitoksiin kuntauudistus ei kuitenkaan ole kaupunkiseuduilla johtanut. Muutamilla kaupunkiseuduilla on toteutunut yksittäisiä kuntien yhdistymisiä, mutta laaja-alaisempia strategisia liitoksia ei kaupunkiseuduilla ole juuri tapahtunut tai tapahtumassa.
Suurin osa työryhmän kyselyyn vastanneista katsoo, että kuntatalouden heikkeneminen sekä kaupunkiseutujen ja kuntien yhteiset haasteet johtavat lähivuosina kunta- ja palvelurakenteen muutoksiin. Taloudellisiin haasteisiin, väestörakenteen muutoksiin ja palvelutarpeen kasvuun vastaaminen vaativat kuntarajat ylittävän päätöksenteon lisäämistä sekä seudun kokonaisedun voimakkaampaa huomioimista erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa sekä elinkeinopolitiikassa. Vastaajien näkemykset siitä, tulisiko kaupunkiseutujen haasteisiin vastata kuntarakennetta muuttamalla vai kuntien yhteistyötä tiivistämällä kuitenkin vaihtelevat. Monet vastaajat katsovat, että kaupunkiseutujen kehitys vaatii molempia.
Lisätietoja:
Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30026
Ympäristöneuvos Pekka Normo, ympäristöministeriö, puh. 02952 50204
Ylitarkastaja Jussi Lammassaari, valtiovarainministeriö, puh. 050 373 5384
Neuvotteleva virkamies Katja Palonen, valtiovarainministeriö, puh. 040 835 5379