Ministeri Paateron avauspuheenvuoro Välähdyksiä tulevaisuuden kuntapolitiikasta -tilaisuudessa
Kuntaministeri Sirpa Paateron avauspuheenvuoro Välähdyksiä tulevaisuuden kuntapolitiikasta -tilaisuudessa 25.8.2021.
Arvoisat kuntien edustajat ja kuntien ystävät!
Monesti sanotaan kuntien olevan murroksessa tai suuren muutoksen keskellä. Tällä hetkellä kunnat todellakin ovat valtavan suuressa murroksessa, ja siihen on monta syytä.
Ensin haluaisin kohdistaa huomionne kuntien ulkopuolelta tuleviin muutostekijöihin. Niistä suurin on kuntien tehtäviä, toimintaa ja taloutta mullistava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Historiallista uudistusta on odotettu pitkään ja monenlaisia malleja valmistellen, mutta vihdoin uudistus on toteutumassa. Uusien hyvinvointialueiden valmistelut vaativat kunnilta paljon työtä sujuvan tehtäviensiirron varmistamiseksi. Se vaatii myös ajatustyötä ja näkemyksellisyyttä siitä, millainen kunta on jatkossa. Sote-uudistuksen jälkeinen kunta voi olla merkittävästi enemmän, kuin tällä hetkellä ehkä ajatellaan, kunhan kunnalla itsellään on selkeä suunta ja rehellinen näkemys omista voimavaroistaan. Tämä on yksi suurimmista kysymyksistä uusien valtuustojen miettiessä kunnan uutta strategiaa.
Sote vie tehtäviä kunnilta pois, mutta työllisyyspalveluita ollaan sen sijaan siirtämässä kuntien hoidettavaksi. Kuntien työllisyyskokeilut ovat viitoittaneet tietä pysyvälle muutokselle, jossa pystytään hyödyntämään kunnan elinvoimatehtävien ja työllisyyspalveluiden synergiat. Kunnilla on kaikki edellytykset ottaa suurempi vastuu työllisyydestä ja saada aikaan hyviä sekä toimivia palveluita lähellä asiakasta. Tavoitteena on nostaa työllisten määrää tällä keinolla 10 000 henkilöllä. Meidän tehtävämme valtiolla on varmistaa, että valmistelu tehdään huolella, kaikki vaikutukset tulevat arvioiduiksi ja kuntia kuullaan riittävästi valmistelun aikana.
Muutokset sote- ja työllisyyspalveluissa ovat yksi osa murrosta, jota kunnat tällä hetkellä käyvät läpi, mutta eivät toki ainoita.
Globaalit ilmiöt, jotka ravisuttavat yhteiskuntaamme, koskevat myös kuntia. Elämme edelleen keskellä koronaepidemiaa. Tämän viruksen kanssa elämään oppiminen on mitä suurimmassa määrin kuntien asia. Miten turvata asukkaiden terveys ja hoitaa sairaat, miten järjestää palvelut ja päätöksenteko ja entä miten varautua tulevaan? Nämä kaikki kysymykset ovat olleet kuntien henkilöstön ja päättäjien arkipäivää viimeiset puolitoista vuotta. On vielä epäselvää, mitä vaikutuksia koronasta jää pidemmäksi ajaksi hoidettavaksemme. Toivon tästä kaikesta kuitenkin jäävän mieliimme myös ylpeyttä siitä, miten joustavasti ja hyvin kunnat toimivat tässä kriisissä.
Elämme myös käänteentekevää aikakautta ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Kyseessä on koko maailmaa koskeva kriisi, joka vaatii systemaattista ilmastopolitiikkaa ja konkreettisia toimenpiteitä kaikilta hallinnon tasoilta. Uusiutuvan energian tuotanto, rakennusten energiatehokkuus, kaavoitus, joukkoliikenne, julkiset hankinnat ja kasvatus ovat keskeisiä toimialoja ilmastokysymyksen ratkaisemisessa ja ne ovat nyt ja myös jatkossa kuntien tehtäviä. Kunnat ovat toinen toisiaan kirittäen asettaneet itselleen yhä tiukempia ilmastotavoitteita: jo yli puolet suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.
Hyvät kuulijat!
Kuntien tulevaisuutta pohtivaa työtä tehdään siksi, että käsillä oleva kuntien murrosvaihe on hyvä aika nostaa kuntapolitiikka tarkasteluun ja pohtia sitä, minkälaista kuntapolitiikkaa suomalaiset kunnat jatkossa tarvitsevat. Tulevan kuntapolitiikan on pystyttävä ottamaan huomioon yhteiskuntaa ja maailmaa muuttavat ilmiöt ja sen, mitä kunnilta niihin vastaamisessa odotetaan.
Kansalliset tai globaalit muutokset eivät ole ainut syy, miksi tätä työtä tehdään. Työn taustalla on vahva ajatus siitä, että kuntakenttä tarvitsee nykyistä selkeämmän ja pitkäjänteisemmän kuntapolitiikan linjan. Kuntapolitiikkaa ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana leimanneet toisaalta yritetyt suuruudistukset, jotka eivät ole toteutuneet, ja toisaalta liian pienet korjausliikkeet. Heiluriliikettä muistuttavasta kuntapolitiikasta on pyrittävä eroon.
Kuntapolitiikan pitkäjänteisen linjan luominen ei ole helppo tehtävä. Siihen on kuitenkin olemassa kaikki mahdollisuudet tällä työllä, jota tehdään poikkihallinnollisesti, kuntien kanssa vuorovaikutuksessa ja tutkittuun tietoon nojaten.
Hyvät kuulijat!
Kuntapolitiikkatyön taustalla vaikuttavat globaalit haasteet, kansalliset uudistukset ja tarve pitkäjänteiselle kuntapolitiikalle. Yksi keskeinen syy on välttämättömyys.
Kuntien tulevaisuustyö on jatkoa puolitoista vuotta sitten julkaistulle Kuntien tilannekuva -raportille. Raportissa selvitettiin perinpohjaisesti kuntien tilanne väestökehityksen, talouden, tehtävien, henkilöstön, elinvoimatekijöiden ja demokratian näkökulmista. Raportin tuloksen voisi kiteyttää sanaan eriytyminen. Kunnat ovat eriytyneitä niin taloudeltaan, väestöltään kuin toiminnaltaan. Väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja syntyvyyskehitys vaikuttavat voimakkaasti niin kuntien taloudelliseen kantokykyyn kuin kuntien edellytyksiin järjestää asukkailleen lakisääteiset palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Tämä kaikki tekee kuntapolitiikan uudelleenpohtimisesta välttämätöntä. Emme voi välttämättä enää ajatella kuntia yhden ratkaisun ajatuksella, vaan kansallisen kuntapolitiikan on kyettävä paremmin huomioimaan alueelliset erot ja olosuhteet.
Joitakin päivitystarpeita kuntien tilannekuvaan on tullut korona-aikana. Monen etätyöläisen arki ja asumismieltymykset ovat muuttuneet, mikä on tarjonnut mahdollisuuksia uudenlaiseen elinvoimapolitiikkaan erityisesti niissä kunnissa, joissa on paljon vapaa-ajan asutusta. Digitalisaatio on ottanut suuren harppauksen eteenpäin ja kiihdyttänyt myös kuntien digisiirtymää. Tervehdin tämänkaltaisia mahdollisuuksia ilolla, mutta kuntaministerinä minun on myös samalla etsittävä kuntien eriytymiskehitykseen laajaa ratkaisupalettia. Toivon myös, hyvät kuulijat, teidänkin laittavan kehiin asiantuntijuutenne näiden ratkaisujen löytämiseksi.
Meidän on yhdessä tarkasteltava, riittääkö kuntien rahoituspohja ylläpitämään palveluja ja miten tehtävänjakoa kuntien välillä ja myös eri hallinnontasojen välillä voitaisiin jatkossa kehittää. Tarvitsemme tarkkaa pohdintaa siitä, miten kansalaisten yhdenvertaiset palvelut turvataan eri puolella Suomea. Toisaalta tarvitsemme joustoa ja väljyyttä siihen, miten kunnat rakentavat elinvoimaansa. Erikokoisten ja eri tilanteessa olevien kuntien ongelmia ei kyetä ratkaisemaan samoilla keinoilla.
Hyvä yleisö!
Tänään olemme koolla suurella joukolla kuulemassa, mitä työryhmätyöskentelyssä on tehty ja minkälaisia vaihtoehtoja kuntapolitiikan linjaksi on pohdittu. Meillä ei ole ollut tässä työssä valmista vastausta, vaan olemme käyneet läpi erilaisia vaihtoehtoja kuntapolitiikan perustaksi. Avoimuus eri ratkaisuille on leimannut tämän työn lähtökohtia, kuten avoimuus on leimannut myös työn valmistelutapaa.
Tänään tuomme esiin aihioita kuntapolitiikan kokonaisuusvaihtoehtojen rungoiksi. Ne eivät ole valmiita, eikä niiden ole sitä vielä tarkoituskaan olla. Ne ovat pohja yhteiselle keskustelullemme. Toivomme, että tuotte aihioihin näkökulmia ja täydennätte osaltanne niiden sisältöä. Kehotan, että tartutte vaikutusmahdollisuuksiin nyt ja muissa syksyn tilaisuuksissa. Tulevaisuuden kuntapolitiikka tulee olemaan kaikkien meidän yhteisen kehittämisen tulos. Työn on tarkoitus valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.