Mitä eroa on esteellisyydellä ja vaalikelpoisuudella?
Esteellisyys eli jääviys kohdistuu aina tietyn yksittäisen asian käsittelyyn. Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen.
Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi. Esteellisyydestä hyvinvointialueen toimielimissä säädetään hyvinvointialuelain 102 §:ssä ja hallintolain 27–30 §:ssä. Esteellinen henkilö ei voi osallistua asian valmisteluun eikä päätöksentekoon. Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Henkilön on lisäksi toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa.
Vaalikelpoisuudessa on kyse siitä, voiko henkilö ylipäätään toimia toimielimen jäsenenä. Vaalikelpoisuutta on lainsäädännössä rajoitettu eräiden henkilön asemaan liittyvien ongelmallisten tilanteiden välttämiseksi jo ennakolta. Hyvinvointialuelain 10 luvussa säädetään yleisestä vaalikelpoisuudesta hyvinvointialueen luottamustoimiin sekä toimielinkohtaisista vaalikelpoisuuden rajoituksista. Vaalikelpoisuuden puuttuessa henkilö ei voi asettua ehdolle ja häntä ei voida valita toimielimen jäseneksi.