Neuvottelukunta esittää: teknologiasta Suomen valttikortti hyvinvoinnin varmistamiseksi

Korkean tason teknologianeuvottelukunta on tehnyt ehdotukset Suomen teknologiapolitiikan suunnaksi 2020-luvulle. Ehdotuksissa esitetään mm. TKI-panostuksia, osaajien lisäämistä ja julkisen hallinnon tehostamista automaation keinoin. Neuvottelukunta luovutti raporttinsa kuntaministeri Sirpa Paaterolle 1.6.2021.

Neuvottelukunta katsoo, että Suomella on aito mahdollisuus hyötyä panostuksista teknologiaan niin taloudellisen menestyksen kuin kansalaisten ja yritysten hyvinvoinnin lähteenä. Suomi voi nousta takaisin maailman kilpailukykyisempien valtioiden kärkeen ja johtavaksi mielipidevaikuttajaksi kansainvälisessä teknologiapolitiikassa.

”Suomi voi olla maailman johtava teknologiamaa. Tämä ei kuitenkaan toteudu nykyisellä kehityksellä, vaan tarvitsemme merkittävää kehittämistä ja jopa suunnanmuutosta usealla eri osa-alueella. Suomi tarvitsee päättäväisyyttä palaamiseksi Pohjoismaiseen viiteryhmään,” neuvottelukunnan puheenjohtaja Risto Siilasmaa toteaa.

”Teknologian kehittäminen koko yhteiskunnan hyödyksi edellyttää myös uutta osaamista päätöksenteon pöytiin sekä uutta asennetta. Peräänkuulutamme laajaa yhteistä tahtotilaa Suomen nostamiseksi kärkimaiden joukkoon. Tarvitsemme myös tavoitetta tukevia rakenteellisia uudistuksia ja poikkihallinnollista koordinaatiota,” Siilasmaa jatkaa.

Teknologiapolitiikalle kolme työkalua, kolme rakenteellista uudistusta ja 40 toimenpidettä

Raportissa on hahmoteltu päämääräksi, että Suomi on vuonna 2030 maailman menestyksellisin ja tunnetuin teknologian kehittämisestä ja hyödyntämisestä hyvinvointia ammentava maa. Tätä tukee neljä tavoitetta, jotka toteutuessaan vievät Suomea kohti teknologiamaiden kärkeä:

1. Suomi on maailman kilpailukykyisimpiä valtioita ja maailman paras paikka teknologiayrityksille.
2. Suomessa on maailman tunnetuimpia ja houkuttelevimpia teknologia-alan koulutuksen, tutkimuksen, osaajien ja investointien keskuksia.
3. Suomessa on maailman tehokkain julkinen sektori, joka mahdollistaa ihmisten ja yritysten hyvinvoinnin.
4. Suomi hyötyy laajalti globaaleihin haasteisiin vastaavien teknologioiden rohkeasta kehittämisestä ja soveltamisesta.

Tavoitteiden toteutumista tukemaan on kirjattu noin 40 toimenpidettä sekä ehdotettu kolmea työkalua ja kolmea rakenteellista muutosta. Yhtenä konkreettisena työkaluna neuvottelukunta ehdottaa teknologiapolitiikan laatimista OKR (Objectives and Key Results)-johtamismallin mukaisesti. Lisäksi neuvottelukunta ehdottaa työn eteenpäin vientiin vahvaa koordinaatiota valtioneuvostossa ja tarinapisteisiin (story points) perustuvaa seurantamallia julkisella alustalla.

Teknologianeuvottelukunnan työ on poikkihallinnollista. Ministeriöistä mukana ovat valtiovarainministeriön lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ulkoministeriö. Raportin laadinnassa on osallistettu sidosryhmiä sektorirajat ylittäen ja ehdotuksia teknologiapolitiikan sisällöiksi on kerätty esimerkiksi Inclus-työkalulla laajalta joukolta toimijoita. Yksittäisiä toimenpiteiden arvioita on saatu kymmeniä tuhansia.

Suomesta maailman kilpailukykyisin valtio ja paras paikka teknologiayrityksille

Neuvottelukunta katsoo, että Suomi tarvitsee kunnianhimoisen TKI-tavoitteen, joka voidaan saavuttaa toimintaympäristön kehittämisellä ja kansainvälisten yritysten saamisella Suomeen. Tämä tarkoittaa etenkin konkreettisia toimia TKI-tavoitteen saavuttamiseksi.

Keskeistä on yritysten tuotekehitysinvestointien vivuttaminen julkisella rahalla, pitkäjänteinen tutkimusrahoitus sekä yhteistyöhön ja ekosysteemeihin kannustava rahoitus. Tämä tarkoittaa myös vaatimusta paremmasta teknologian vaikutusten ennakoinnista teknologianeutraalin ja innovaatiomyönteisen lainsäädännön varmistamiseksi sekä mahdollistavaa toimintakulttuuria hallinnossa. 

”Neuvottelukunnan työ vahvistaa viestiä siitä, että meidän on rakennettava pitkäjänteisesti ennakoivaa ja kilpailukykyistä toimintaympäristöä yrityksille sekä vahvistettava innovaatiotoiminnan panoksia,” kommentoi elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Suomesta teknologia-alan koulutuksen, tutkimuksen ja osaajien keskittymä

Lyhyellä aikavälillä ulkomaisten osaajien houkuttelu on ratkaisevan tärkeää teknologia-alalle. Suomessa tulee panostaa etenkin työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton kasvun ja prosessien nopeuttamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen prosesseissa. Suomen tulisi myös hyödyntää etätyön mahdollisuuksia kilpailuvalttina.

Laajaan osaamistason nostoon ehdotetaan kansallista strategiaa STEAM (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) -aloilla sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantamista. Tutkimusten tason nosto korkeakoulujen profilointia lisäämällä on tarpeen. Lisätään korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä tutkimuksen kaupallistamiseksi. Suomen tulisi luoda vahva teknologiaprofiili ja strateginen ote teknologia-alan kumppanuuksiin.

Suomeen maailman tehokkain julkinen sektori, joka mahdollistaa ihmisten ja yritysten hyvinvoinnin

Neuvottelukunta kiirehtii julkisten palveluiden automaatiota. Näin voidaan sekä parantaa julkisia palveluita ihmisten hyvinvointia että yritysten elinvoimaa. Samalla vahvistetaan julkisen sektorin tuottavuuskehitystä. Tämä edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia ja kokeiluin etenemistä sekä tarvittavan digitaalisen pehmeän infrastruktuurin, kuten luottamusinfrastruktuurin ja rajapintojen, rakentamista.

”Kiitän neuvottelukuntaa ja kaikkia raportin työstämiseen panoksensa antaneita vahvasta ja uraauurtavasta työstä. Pidän erittäin tärkeänä, että hyödynnämme teknologian mahdollisuudet laajasti yhteiskunnan hyväksi ja julkinen sektori toimii edelläkävijänä uusien teknologioiden soveltamisessa omassa työssään. Saumattomat ja yhteentoimivat palvelut edellyttävät sektorirajat ylittävää tiedon hyödyntämistä ja automaatiota,” kuntaministeri Paatero toteaa.

Suomi hyötyy laajalti globaaleihin haasteisiin vastaavien teknologioiden soveltamisesta

Neuvottelukunta ehdottaa panostuksia teknologisten edelläkävijäratkaisujen kehittämiseen muun muassa vähähiilitiekarttojen ja kiertotalousstrategian mukaisesti. Suomen tulisi vauhdittaa ilmasto- ja kiertotalousratkaisut mahdollistavan tietopohjan, dataratkaisuiden ja toimintamallien kehittämistä.

”Olemme jo Suomessa edelläkävijöitä: ensimmäisten joukossa olemme laatineen ICT-alan ilmastostrategian sekä edistäneet liikenteen palveluistumista. Digi- ja dataratkaisut auttavat ratkomaan ilmastohaastetta samalla, kun luomme uutta liiketoimintaa vientiin, työtä ja talouskasvua,” liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka toteaa.

Useimmat ehdotetuista toimista on ehdotettu eteenpäin vietäväksi jo tällä hallituskaudella. Toimenpiteitä on kuitenkin pohdittu Suomen suunnan kääntämiseksi ennen kaikkea 2030-luvun näkökulmasta. Neuvottelukunnan toimikausi jatkuu 31.12.2023 asti. Raportin julkaisun jälkeen neuvottelukunta osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tukee teknologiapolitiikan toimeenpanoa Suomessa.

Valtiovarainministeriö asetti 16.9.2020 korkean tason teknologianeuvottelukunnan valmistelemaan Suomelle hyvinvointia luova ja kilpailukykyä ohjaava teknologiapolitiikka. Tavoitteen saavuttamiseksi neuvottelukuntaan kutsuttiin jäseniä, jotka edustavat laaja-alaista julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja tutkimuksen osaamista.

Linkki raporttiin
Teknologianeuvottelukunta verkkosivuilla

Lisätietoja:

VM:
ministeri Sirpa Paateron erityisavustaja Valtteri Aaltonen, p. 0295 530 399, [email protected]
pääsihteeri, erityisasiantuntija Laura Eiro , p. 02955 30562  [email protected] (myös haastattelupyynnöt Risto Siilasmaalle)

LVM:
osastopäällikkö Laura Vilkkonen, p. 040 500 0817, [email protected]

TEM:
ministeri Mika Lintilän erityisavustaja Jenny Hasu, p. 050 570 3118, [email protected]