ICT-johtaja, ylijohtaja Anna-Maija Karjalainen:
Pilkahduksia tulevaisuuteen – Tietopolitiikka, tekoäly ja robotisaatio hyvinvoinnin ja taloudellisen menestyksen mahdollistajana Suomessa
Valtiovarainministeriön ensimmäinen Pilkahduksia tulevaisuuteen -raportti julkaistiin vuonna 2017. Raportin tavoitteena oli tuoda keskusteluun uusia teknologisia mahdollisuuksia. Olemme nyt julkaisseet uuden raportin, jonka pohjalta voi todeta, että kahdessa vuodessa on tapahtunut paljon. Tarjolla on uusia pilkahduksia tulevan hallituskauden suunnitelmiin.
Uudessa Pilkahduksia tulevaisuuteen -raportissa todetaan, että tietoon pohjautuvassa yhteiskunnassa tarvitaan tietopolitiikkaa ja etiikkaa. Tietopolitiikka edistää tiedon avaamista, jakamista ja säilyttämistä sekä vahvistaa tietosuojaa ja tietoturvallisuutta. Vastuullinen tiedon hallinta ja hyödyntäminen edellyttävät toisaalta eettisten periaatteiden huomioimista ja niiden luomista.
Tietopolitiikka uutena politiikkalohkona on noussut esille kuluvan vuoden aikana, sillä tämän päivän tiedoilla ja tietopoliittisilla ratkaisuilla voi olla merkitystä jopa vuosikymmenien päähän. Tästä hyvä esimerkki on 1960-luvulla päätetty yhteinen henkilötunnus.
Tekoäly ja robotisaatio – 2020-luvun muuttajat
Vuoden 2017 raportissa nostimme esille digitalisaation ja robotisaation sekä välillisesti tekoälyn tuomat mahdollisuudet. Kuluneen kahden vuoden aikana erityisesti tekoälyn osalta on tapahtunut merkittävää kehittymistä. Julkisen hallinnon tekoälyhanke AuroraAI, joka on innovaatiomme ihmiskeskeisestä ja ennakointikykyisestä yhteiskunnasta, tulee palvelemaan kansalaisia ja liiketoimintaa nykyistä asiakaslähtöisemmin.
Pidän todennäköisenä, että tulevaisuudessa 2020-luku muistetaan vuosikymmenenä, jolloin tekoäly, robotisaatio ja esimerkiksi lohkoketjut muuttivat ratkaisevasti yhteiskuntaamme ja elämäämme. Näihin kytkeytyvistä teknologioista alkaa myös pikkuhiljaa nousta niitä keihäänkärkiä ja uusia mahdollisuuksia, joita niiltä on odotettu.
Suomessa finanssitoimiala aloitti ensimmäisen digitalisaation laajemman aallon 1990-luvulla ja se on toiminut merkittävänä edelläkävijänä. Sama ilmiö on tapahtunut käytännössä kaikilla toimialoilla ja nyt se toimii myös ensimmäisten joukossa esimerkiksi selvitettäessä lohkoketju- ja muita siihen perustuvien teknologioiden hyödyntämistä uusissa palveluissa.
Luottamus, osallisuus ja turvallisuus vaikuttavat jatkossa yritysten sijoittumiseen
Suomen julkisessa hallinnossa digiturvallisuuden käsitteen avulla kuvaamme sitä laajuutta, mitä nykyaikainen digitaalisen toimintaympäristön turvallinen toteuttaminen edellyttää. Tarvitsemme riskienhallintaa uusien mahdollisuuksien tunnistamiseksi sekä toiminnan jatkuvuuden ja häiriötilanteisiin varautumisen varmistamiseksi. Ottaessamme jatkossa käyttöön tekoälyä tai mitä tahansa algoritmi-pohjaisia palveluita meidän tulee varmistua myös niiden luotettavuudesta ja avoimuudesta.
Tietosuoja auttaa meitä säilyttämään luottamuksen käsitellessämme henkilötietoja. EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR on eräs tekijä, jolla EU on luonut mekanismin luottamuksen rakentamiseksi henkilötietoja käsiteltäessä.
Luottamus on yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista. Kansalaisten luottamus julkiseen hallintoon, turvallisuus ja teknologinen edelläkävijyys voi tehdä maastamme voittajan kansainvälisessä kilpailussa yritysten sijoittumisessa.
Toivon, että raporttimme avaa uusia näkökulmia kehittää ja rakentaa oman organisaationne tulevaisuuden toimintaa.
Anna-Maija Karjalainen
ICT-johtaja, ylijohtaja
@MaijaKar