Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuusvuonna luotiin uusia suuntaviivoja digitalisaatioyhteistyölle
Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuusvuosi 2021 on tulossa päätökseensä. Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisellä yhteistyöllä on mahdollista edistää digitalisaatiota nopeammassa tahdissa kuin koko EU-alueen yhteistyössä. Alueen maat voisivatkin toimia esimerkiksi koeponnistajana EU:ssa käsittelyssä oleville aloitteille.
Suomen puheenjohtajuusvuonna ministerineuvosto on lähtenyt toteuttamaan vuonna 2019 pääministereiden antamaa visiota, jonka mukaan Pohjola on vuonna 2030 maailman integroitunein ja kestävin alue. Vision kolme strategista painopistealuetta ovat vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Suomen puheenjohtajuusvuoden ohjelma on tukenut vision täytäntöönpanoa. Lisäksi Suomi on ohjelmassaan painottanut yhteistyön tärkeyttä ja Baltian maiden merkitystä kumppaneina. Vuonna 2022 puheenjohtajamaana toimii Norja.
Pandemia on nostanut esille maiden välisen yhteistyön merkitystä
Covid-19-pandemia on nostanut esille maiden välisen yhteistyön tärkeyden tilanteessa, jossa on jouduttu tekemään päätöksiä muun muassa ihmisten liikkumisen rajoittamiseksi. Keskusteluja on käyty siitä, miten jatkossa vastaavissa tilanteissa olisi hyvä toimia yhdessä, esimerkiksi huoltovarmuudessa.
Yhteistyöministereiden kokoonpano on tilannut entiseltä puolustusministeri Jan-Erik Enestamilta selvityksen, joka sisältää 12 suositusta Pohjoismaiden yhteistoiminnan kehittämiseksi kriisiaikoina. Selvityksen suosituksia arvioidaan parhaillaan.
Digitalisaatioyhteistyön painopisteinä osallisuus, vihreä siirtymä ja sähköinen tunnistaminen
Digitalisaatioasioiden ministerineuvostossa on tänä vuonna Suomen johdolla käynnistynyt uusi neljän vuoden toimintakausi. Puheenjohtajana kuluvana vuonna on toiminut ministerikokouksissa kuntaministeri Sirpa Paatero. Kokoonpanossa on Pohjoismaiden lisäksi mukana, muista ministerineuvostoista poiketen, myös Baltian maat. Ministerikokouksia järjestettiin vuoden aikana kaksi, maalis- ja marraskuussa.
Vuosi käynnistyi Digital North 2.0 -julkilausuman täytäntöönpanon valmistelulla. Maaliskuun ministerikokouksessa hyväksyttiin tiekartta vuosille 2021–2024. Suomi on puheenjohtajana halunnut varmistaa, että uudelle kaudelle asetetaan kunnianhimoiset ja konkreettiset toiminnan tavoitteet. Strategisiksi painopistealueiksi valittiin digitaalinen liikkuvuus, innovaatiot ja vastuullisuus.
Yhdeksi vuoden painopistealueeksi ja uudeksi yhteistyön osa-alueeksi nostettiin digitaalinen osallisuus. Marraskuun ministerikokouksessa ministerit antoivat yhteisen julkilausuman halusta vahvistaa yhteistyötä kyseisellä alueella. Digitaalisen osallisuuden edistäminen nähdään edellytyksenä sosiaalisesti kestävälle, hyvinvoivalle ja kilpailukykyiselle Pohjoismaiden ja Baltian alueelle. Jo keväällä käynnistettiin tilannekuvaselvitys tukemaan politiikkatoimien ja seurannan välineiden kehittämistä.
Toinen uusi painopistealue on digitaalinen vihreä siirtymä. Aihe on ajankohtainen myös EU-työskentelyssä, ja siirtymästä keskusteltiin maaliskuun Pohjoismaiden ja Baltian ministerikokouksessa yhdessä johtavan varapuheenjohtajan, kilpailukomissaari Margrethe Vestagerin kanssa. Marraskuun ministerikokouksessa hyväksyttiin vihreät data-avaruudet uudeksi edistettäväksi toimenpiteeksi.
Digitaalinen henkilöllisyys on keskeinen kysymys muun muassa rajat ylittävien digitaalisten palveluiden ja asioinnin edistämisessä koko EU:n alueella. Komissio on kesällä 2021 antanut ehdotuksen eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä. Marraskuun Pohjoismaiden ja Baltian ministerikokouksessa käytiin keskustelua muun muassa siitä, miten Pohjoismaat ja Baltian maat voivat varmistaa, että eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehittämisessä otetaan riittävästi huomioon pohjoismaiset arvot ja riittävän korkea turvallisuuden taso. Digitalisaatioasioiden ministerineuvostolla on käynnissä myös Nordic-Baltic eID -projekti (NOBID), jossa arvioidaan tapoja tukea täytäntöönpanoa. Valtiovarainministeriössä on käynnissä digitaalisen henkilöllisyyden hanke, joka on pääosin linjassa komission ehdotuksen kanssa.
- Digital North 2.0 -julkilausuma
- Julkilausuma digitaalisesta osallisuudesta
- Digitaalisen henkilöllisyyden hanke
Rajat ylittävällä tiedonvaihdolla kohti sujuvampaa arkea
Suomen johdolla on tänä vuonna käynnistetty kolmivuotinen Maailman sujuvinta maiden välistä arkea digitalisaation avulla -hanke. Sen tavoitteena on edistää digitaalista rajat ylittävää viranomaisten välistä tiedonvaihtoa Pohjoismaissa ja Baltiassa.
Hankkeen lähtökohtana on ihmisten rajat ylittävä arki ja siihen liittyvän tiedonvaihdon sujuvoittaminen. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi opintosuoritustiedot sekä keskeiset terveystiedot ja lääkemääräyksiä koskevat tiedot. Myös toisen maan lainsäädäntöön liittyvien tietojen löydettävyys on tärkeää, jotta maassa voi toimia esimerkiksi yrittäjänä. Hankkeessa tarkastellaan tietojen vaihtoa erityisesti näiden kolmen kokonaisuuden kautta.
Hankkeessa pyritään edistämään hyviä käytäntöjä ja toimivia ratkaisuja viranomaisten välillä sekä luomaan yhteinen toimintamalli tiedonvaihdon vahvistamiseksi ja tehostamiseksi. Ensimmäisenä toimena on toteutettu tilannekuvaselvitys, joka julkaistiin 30.11.2021. Selvityksessä nostetaan esille, että vaikka tiedonvaihtoa on jo kehitetty joidenkin maiden välillä ja tarvittavaa digitaalista infrastruktuuria on olemassa, haasteena on usein, että eri maiden tietojärjestelmät eivät vielä toimi riittävästi yhteen. Osa haasteista liittyy myös muun muassa maiden erilaiseen lainsäädäntöön.
Hankkeessa analysoidaan nyt tilannekuvaselvityksen tuloksia sekä suunnitellaan seuraavia askeleita. Hanke on poikkihallinnollinen, ja siinä ovat mukana valtiovarainministeriön hallinnonalan lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalat. Hankkeen vetäjänä toimii Digi- ja väestötietovirasto.
Valtiovarainministeriö kiittää kaikkia mukana olleita osapuolia onnistuneesta puheenjohtajuusvuodesta digitalisaatioasioiden parissa – tärkeä työ jatkuu myös Norjan puheenjohtajuusvuonna yhteisten teemojen äärellä.
Lisätietoja:
Katja Väänänen, tietohallintoneuvos, p. 0295 530 245, katja.vaananen(at)gov.fi