Poikkeusajan pitkittyminen koettelee luottamusta ja tulevaisuususkoa
Poikkeusajan dialogeja järjestetään seuraavan kerran torstaina 12.11. Ilmoittautuminen keskustelunjärjestäjäksi on käynnissä.
Poikkeusajan dialogeissa voi käsitellä oman organisaation, yhteisön tai jonkun muun ryhmän kanssa koronatilanteen synnyttämiä kokemuksia ja luoda yhteistä tulevaisuusnäkyä. Osallistujat ovat myös mukana laajemman kuvan muodostamisessa yhteiskuntamme tämänhetkisestä tilasta. Kevään dialogeista koottuja yhteenvetoja käytettiin muun muassa OECD:n luottamusarvioinnin yhtenä materiaalina sekä Covid-19 valmiustyössä ja valtiovarainministeriön hallintopolitiikan ohjauksessa.
Seuraava Poikkeusajan dialogien valtakunnallinen päivä on 12.11. Keskustelunjärjestäjät voivat valita aiheen vapaasti tai järjestää sen erityisesti teemasta työ ja yhteisö. Työ ja yhteisö -aiheen yhteydessä voidaan käsitellä esimerkiksi sitä, miten työelämä on muuttunut koronatilanteen myötä ja millaisia vaikutuksia tämänhetkisillä käytännöillä, kuten etätyöllä on tulevaisuudessa. Keskustelun järjestäjät voivat myös keskittyä siihen, miten yhteisö voi ja miten kansalaiset toimivat koronankriisissä.
”Kaikki koittavat venyä, sopeutua ja olla hyödyksi tässä tilanteessa. Kyllä tästä eteenpäin päästään”
22.10 järjestetyissä Poikkeusajan dialogeissa pohdittiin ja rakennettiin luottamusta ja tulevaisuudenuskoa. Keskusteluihin osallistui ihmisiä eri puolilta yhteiskuntaa: nuoria, eläkeläisiä, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, esimiehiä ja johtajia, seurakunnan jäseniä, kaupungin työntekijöitä, ammattiliiton jäseniä, yrittäjiä ja virkamiehiä ympäri Suomen. Muun muassa etätöiden pitkäaikaiset vaikutukset ja yhdessä oppiminen, poikkeusajan pitkittymisen vaikutukset sosiaalisiin siteisiin ja yhteisöihin, sekä kansalaisten luottamus toinen toisiinsa ja instituutioihin puhututtivat keskustelijoita. Vaikka ihmisten luottamusta yhdessä selviytymiseen koetellaan ihmisillä, oli myös toivonlähteitä.
Huolien ja toiveiden jakaminen dialogissa tarjoaa osallistujille mahdollisuuden pysähtyä ja rauhoittua olemaan läsnä itselle ja toisille. Synkkyyden ja toivon rinnakkaiselo avaa näkymän haastavaan aikaan, jossa tarvitaan uudenlaisia visioita tulevaisuuteen.
Laaja yhteenveto löytyy kokonaisuudessaan Poikkeusajan dialogien sivuilta. Sivuilta löytyvät myös kaikki muut aiemmin järjestettyjen keskustelupäivien yhteenvedot.
Lisätietoja:
Dialogiakatemia: Janne Kareinen, johtaja, janne.kareinen(at)dialogiakatemia.fi, puh. 0456316516
Erätauko-säätiö: Laura Arikka, toimitusjohtaja, laura.arikka(at)eratauko.fi, puh. 0445792686
Valtiovarainministeriö: Katju Holkeri, finanssineuvos, katju.holkeri(at)vm.fi, puh. 0407649880
Poikkeusajan dialogien tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuus käydä rakentavaa keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, millaista on elää Suomessa poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa. Keskusteluja on järjestämässä jo lähes kolmekymmentä toimijaa eri puolilta yhteiskuntaa – yksittäisistä henkilöistä, järjestöihin, kuntiin, yrityksiin, säätiöihin ja ministeriöihin. Syksyn viimeinen Poikkeusajan dialogien päivä on 3.12. osana kansallista Erätauko-viikkoa.
Poikkeusaikojen dialogien koordinoinnista, koosteen tekemisestä, julkaisemisesta ja välittämisestä valtion- ja kuntien hallintoon vastaavat DialogiAkatemia, Erätauko-säätiö, oikeusministeriö, Sitra ja valtiovarainministeriö.