Suomen nettomaksu EU:lle palasi normaalille tasolle viime vuonna
Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 580 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista. Nettomaksu nousi huomattavasti toissa vuodesta, jolloin se oli vielä 275 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksuasema palasi kuitenkin parin vuoden tauon jälkeen pidemmän ajan keskiarvon tuntumaan.
Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksamien maksujen erotusta. Se ei ota huomioon kaikkia EU-jäsenyyden hyötyjä.
”Suomi on rikkaana EU-maana selvä nettomaksaja. Tuoreimpien tutkimusten mukaan EU-jäsenyys on kuitenkin hyödyttänyt Suomea monin eri tavoin: Se on tukenut talouskasvua synnyttämällä tuhansia uusia työpaikkoja. Ulkomaankauppa on kasvanut laajentuvien sisämarkkinoiden ansiosta, mikä on mahdollistanut erikoistumisen, synnyttänyt kilpailua ja parantanut tuottavuutta”, sanoo budjettineuvos Panu Kukkonen viitaten muun muassa Akava Worksin arviointiraporttiin.
Nettomaksu 105 euroa asukasta kohden
Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 105 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 50 euroa. Nettomaksu oli 0,25 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,12 prosenttia vuonna 2017).
Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja nykyisen kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.
”Vuosi 2018 edustaa EU-budjetin näkökulmasta niin sanottua normaalia vuotta. Talousarvion taso on ennustetun mukainen, mikä osoittaa sen, että rahoituskehyskauden ohjelmien toimeenpano on nyt kunnolla käynnistynyt. Suomen nettomaksuasema on noussut selvästi parin edellisen vuoden poikkeuksellisen alhaiselta tasolta pidemmän aikavälin keskimääräiselle tasolleen”, Kukkonen sanoo.
Suomi oli pieni nettomaksaja
Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.
Suomi oli viime vuonna kuitenkin pienimpiä nettomaksajia. Suomea pienempiä nettomaksajia bruttokansantuloon suhteutettuna olivat Irlanti ja Belgia. Irlanti oli vielä muutama vuosi sitten selkeä nettosaaja, mutta maa on vahvan talouskasvunsa ansiosta vakiinnuttanut asemansa nettomaksajana parin viime vuoden aikana.
Komission tilasto ei sisällä EU:n hallintomenoja. Jos nämä olisivat mukana, Belgia olisi selkeä nettosaaja maassa sijaitsevien EU-instituutioiden takia.
Suomi on selvästi pienempi nettomaksaja kuin esimerkiksi Tanska, Saksa, Itävalta, Ruotsi, Hollanti ja Britannia, vaikka ne saavat huomattavia maksualennuksia. Myös Ranska ja Italia ovat Suomea suurempia nettomaksajia bruttokansantuloon suhteutettuna. Väestömäärään suhteutettuna Ranska ja Italia jäävät Suomea pienemmiksi nettomaksajiksi.
Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,65 prosenttia (1,68 prosenttia vuonna 2017). EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,13 prosenttia (1,34 prosenttia).
Suomen saamat tulot laskivat hieman
Suomen saamat tulot EU:lta pienenivät toissa vuodesta 23 miljoonalla eurolla 1 478 miljoonaan euroon.
Suomen saamat rakennepoliittiset tuet laskivat 46 miljoonaa euroa. Sen sijaan maatalouden kehittämistuet kasvoivat 33 miljoonalla eurolla. Myös tulot Horisontti 2020 -ohjelmasta kasvoivat 18 miljoonalla eurolla. Ohjelma tukee eurooppalaista tutkimusta ja innovaatioita.
Turvallisuuteen ja kansalaisuuteen, kuten maahanmuuttoon, liittyvät tulot kasvoivat 6 miljoonalla eurolla.
Suomen maksut unionille nousivat
Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 2 018 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen maksuosuuteen liittyvät maksut kasvoivat 424 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 302 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 590 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 127 miljoonaa euroa.
Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 173 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, jotka tilitetään suoraan unionille. Tästä 35 miljoonaa euroa tuloutettiin valtion talousarvioon kantopalkkiona.
Tanska suurin nettomaksaja, Unkari nettosaaja
Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (kuvio 1) olivat viime vuonna Tanska (0,39 prosenttia), Saksa (0,39 prosenttia) ja Itävalta (0,35 prosenttia). Asukasmäärään suhteutettuna järjestys muuten oli sama, mutta Tanska oli yksin kärjessä 207 euron nettomaksulla asukasta kohden. Tämä oli lähes kaksi kertaa niin paljon kuin Suomi maksoi EU:lle asukasta kohden (105 euroa per asukas) (kuvio 2).
Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Unkari (4,11 prosenttia), Liettua (3,96 prosenttia) ja Latvia (3,31 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna järjestys hieman muuttuu: Liettua (609 euroa asukasta kohden), Unkari (533 euroa) ja Latvia (503 euroa).
Taulukko ja kuviot EU-nettomaksusta 2018
EU:n tulot ja menot 2000–2018 (komission sivut, englanniksi)
EU-jäsenyyden vaikutukset Suomen makrotalouteen -arviointiraportti (Akava Works)
Lisätietoja:
Budjettineuvos Panu Kukkonen, puh. 02955 30134, panu.kukkonen(at)vm.fi
Erityisasiantuntija Jussi-Pekka Rantanen, puh. 02955 30316, jussi-pekka.rantanen(at)vm.fi