Tekninen kehys vahvistettiin
Hallitus vahvisti teknisen menokehyksen vuosille 2012 - 2015. Kehys on pohja hallitusohjelmaneuvotteluihin sekä kehykselle, josta eduskuntavaalien jälkeinen uusi hallitus päättää vuoden 2012 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Eduskunta ei käsittele nyt vahvistettua teknistä kehystä.
Vuosien 2012 - 2015 menotason pohjana ovat nykylainsäädäntö ja sen vaikutukset tulevien vuosien menotasoon. Tekninen kehys ei sisällä poliittisia linjauksia. Kehyspäätös on laadittu siten, että se muodostaa luotettavan pohjan seuraavan vaalikauden menojen varsinaiselle arvioinnille mm. hallitusohjelmaneuvotteluissa.
Kevään 2010 kehyspäätökseen verrattuna vuoden 2012 menot kasvavat noin 1,6 miljardilla eurolla, josta noin puolet selittyy hinta- ja kustannustasomuutoksilla. Menoja nostaa myös esim. valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus noin 0,4 miljardilla eurolla ja uusiutuvan energian paketti noin 0,2 miljardilla eurolla. Kaudella 2012 - 2015 ikäsidonnaiset menot kuten valtion eläkemenot kasvavat voimakkaasti. Menoja lisää myös korkotason nousun ja valtionvelan kasvun aiheuttama valtionvelan korkomenojen kasvu. Toisaalta suhdanneluonteiset menot, kuten työttömyysturvamenot, alenevat kehyskauden edetessä taloustilanteen ennustetun kohenemisen seurauksena.
Valtion budjettitalouden tuloarvioiden lähtökohtana on kansantalouden keskipitkän aikavälin kehitysarvio,josta on johdettu veropohjien kehitysarviot. Budjettitalouden tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 4 prosenttia vuodessa. Tuloarviot perustuvat aiemmin tehtyihin veroperuste- ja muihin ratkaisuihin. Arvioon ei sisälly oletuksia uusista veroperustemuutoksista.
Budjettitalouden arvioidaan olevan alijäämäinen koko kehyskauden. Valtionvelka kasvaisi vuosittain noin 8 miljardilla eurolla nousten noin 117 miljardiin euroon vuonna 2015, mikä on noin 51 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Talous jatkaa kasvu-uralla
Maailmantaloudessa jatkuu ripeän kasvun kausi. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa ennusteperiodilla yli 4 prosentin vauhtia kasvun painopisteen ollen kehittyvissä maissa.
Suomen talouden kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3 ½ prosenttia. Vahva ulkoinen kysyntä nopeuttaa viennin kasvua, mikä johtaa käyttöasteiden nousuun. Sen seurauksena investointien odotetaan käynnistyvän ja talouskasvun laajenevan entisestään. Kaikkien kysyntäerien ennustetaan vaikuttavan positiivisesti kasvuun viennin roolin noustessa merkittävimmäksi. Työttömyysasteen ennuste on 7,6 prosenttia, eli vuosikeskiarvona mitaten se laskee miltei prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Raaka-aineiden hintojen nousu yhdistettynä markkinakorkojen nousuun kiihdyttää kuluvan vuoden inflaation yli kolmen prosentin.
Vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan runsas 2 ½ prosenttia. Työttömyysaste alenee 7,2 prosenttiin ja suurimmat inflaatiopaineet on vuonna 2012 ohitettu.
Huolimatta tämänhetkisestä myönteisestä vireestä Suomen talouteen kohdistuu useita riskitekijöitä. Rahoitusmarkkinat ovat rauhoittuneet, mutta ne ovat vielä herkkiä reagoimaan huonoihin uutisiin. Vääriksi tulkitut politiikkavalinnat voivat voimistaa huonoa kehitystä juuri markkinoiden reaktioiden kautta. Tulevan talouskasvun kannalta riskiksi saattaa muodostua myös globaalin inflaation kiihtyminen. Sekä taloustieteellinen tutkimus että kokemus ovat osoittaneet liian nopean inflaation haitallisuuden talouskasvulle. Suomessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kustannuskierrettä ei voimistettaisi kotimaisin toimenpitein ja näin heikennettäisi ulkoista kilpailukykyämme. Lisäksi ennuste pitää sisällään kohtalaisen optimistisen näkemyksen maailmantalouden ja -kaupan kehityksestä. Maailmantalouden heikompi kehitys heijastuisi nopeasti vientiimme ja sitä kautta heikentäisi talousnäkymiämme.
Suomen vahva julkisen talouden rahoitusasema heikkeni talouskriisin seurauksena jyrkästi, mutta vuosien 2009 ja 2010 alijäämä pysyi kuitenkin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettua kolmen prosentin alijäämärajaa pienempänä. Julkisen talouden tila kohenee tänä vuonna talouden elpymisen, veronkorotusten ja määräaikaisten elvytysmenojen poistumisen seurauksena. Julkisyhteisöjen alijäämä on kuluvana vuonna 0,9 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vaikka talouden elpyminen vahvistaa julkista taloutta, arvioidaan julkisen talouden olevan ilman vahvistavia toimia alijäämäinen vielä vuonna 2015.
Talouskriisin seurauksena erityisesti valtion rahoitusasema heikentyi voimakkaasti ja lähivuosina sen arvioidaan kohentuvan verrattain hitaasti; perusuran mukainen talouskasvu ei yksin riitä palauttamaan valtiontaloutta tasapainoiseksi. Nykynäkymin kuntatalous säilyy keskipitkällä aikavälillä lähellä tasapainoa. Työeläkelaitokset ovat selvästi ylijäämäisiä, mutta ylijäämän ennustetaan pienentyvän hieman työeläkemenojen kasvaessa nopeasti alkaneella vuosikymmenellä. Muut sosiaaliturvarahastot eli Kansaneläkelaitos ja Työttömyysvakuutusrahasto ovat lähellä tasapainoa.
Julkinen velka on kasvanut parissa vuodessa noin 25 miljardia euroa eli noin 15 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Velka lisääntyy edelleen keskipitkällä aikavälillä joka vuosi, mutta koska Suomen julkinen velka ennen koettua talouskriisiä oli vain 30 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, tilanteemme on parempi kuin useimmissa muissa EU-maissa. Silti kannaltamme on erityisen huolestuttavaa se, että velkasuhteen kasvu ei ole ilman uusia toimenpiteitä taittumassa kehyskauden aikana.
-------
Valtioneuvoston hyväksymä kehyspäätös 23.3.2011 (pdf)
Lisätietoja: budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, puh. 09 160 33036 ja ylijohtaja Tuomas Sukselainen,
puh. 09 160 33191