Kolumni
Tutkijoiden ja päätöksenteon valmistelijoiden avoin vuorovaikutus vaatii luottamusta ja rohkeutta

Tietoperusteisuus on keskeinen julkisen hallinnon valmistelua ja päätöksentekoa ohjaava periaate. Sen toteutuminen 2020-luvun hallinnossa vaatii uusia toimintamalleja. Julkisen hallinnon strategiatyössä on kevään ja alkukesän aikana kokeiltu uudenlaista yhteistyötä tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofin kanssa.

Suomalaisen julkisen hallinnon politiikkavalmistelu ja päätöksenteko perustuvat tietoon, mutta käytännössä tutkimustiedon hyödyntäminen julkisessa hallinnossa voisi toimia paremminkin. Tietoa on tyypillisesti hankittu esimerkiksi teettämällä selvityksiä ja hyödyntämällä sektoritutkimuslaitosten osaamista. Uudet instrumentit, kuten valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointirahoitus sekä strategisen tutkimuksen neuvosto, tuovat tutkimusyhteisöä ja hallintoa lähemmäksi toisiaan. Uusille toimintamalleille on kuitenkin kiistatta tarvetta.

Julkisen hallinnon strategiavalmistelussa on kokeiltu uutta toimintamallia, tiedesparrausta, tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofin kanssa. Toimintamallissa korostuvat monitieteisyys ja vuorovaikutus. Kuten useissa aiemmissakin sparrauksissa, nousi tässäkin esiin kolme erityistä seikkaa, jotka tutkijoiden ja valmistelijoiden välisessä vuorovaikutuksessa on tärkeää huomioida: valmistelun haastavat aikataulut, tulkinnan tarve ja yhteisymmärryksen lisääminen.

1. Valmistelun haastavat aikataulut

Nopeatempoisessa valmistelutyössä aikaa on usein liian vähän viimeisimmän tutkimustiedon etsimiselle, kokoamiselle ja tulkinnalle. Aikaa tiedolla vaikuttamiseen voi usein olla niukasti ja varhaisen vaiheen keskustelujen jälkeen linjauksia aletaan lukita. On tärkeää, että valmistelutyössä on saatavilla nopeasti reagoivia tieteen tukipalveluja ja avoimet yhteydet tutkimusmaailmaan.

2. Tulkinnan tarve

Osaan politiikkavalmistelussa nousevista kysymyksistä on löydettävissä selkeä tekninen vastaus, esimerkiksi jos kyse on asiakasmääristä tietyssä julkisessa palvelussa. Sen sijaan esimerkiksi kysymykseen luottamuksen rakentumisesta julkisissa palveluissa on vaikeampi vastata. Tarvitaan tulkintaa, jotta tutkittua tietoa voidaan hyödyntää. Tutkimustulosten taustalla olevat menetelmät ja tutkimusten kontekstit vaativat avaamista. Tutkimukset eivät välttämättä tarjoa suoria vastauksia puntaroitaviin kysymyksiin. Erityisesti tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä tulkinnan tarve korostuu.

3. Yhteisymmärryksen lisääminen

Tutkijoiden ja päätöksenteon valmistelijoiden avoin vuorovaikutus vaatii luottamusta ja rohkeutta molemmin puolin. On hyväksyttävä, että parhaankin valmisteluprosessin lopputuloksena on tiedollinen epävarmuus. Tästä huolimatta tavoitteena on löytää yhdessä paras mahdollinen tulkinta olemassa olevasta tutkimustiedosta. Vuorovaikutuksessa on tärkeää muistaa keskustelijoiden taustalla vaikuttavat ajatusmallit: valmistelijat pyrkivät valmiisiin esityksiin, tutkijat tiedolliseen totuuteen. Avoimen keskustelun avulla voidaan vahvistaa ymmärrystä toisen osapuolen näkökulmiin.

Julkisen hallinnon strategian periaateluonnokset ovat avoimesti kommentoitavana

Julkisen hallinnon strategiavalmistelussa on yhteiskehittämisen myötä tunnistettu julkisen hallinnon toimintaa ohjaavia periaateluonnoksia. Nämä osoittautuivat tiedesparrauksessa ajankohtaisen tutkimuksen näkökulmasta oikein valituiksi. Tiedesparrauksen jälkeen työstetyt periaateluonnokset ovat kesän 2020 ajan avoimesti kaikkien kommentoitavana otakantaa.fi-palvelussa. Tavoitteena on tutkimustiedon hyödyntämisen rinnalla herättää keskustelua suomalaisen julkisen hallinnon tulevaisuudesta ja sen merkityksestä yhteiskunnassa. Työstämme strategiaa eteenpäin kommenttien perusteella ja käymme vielä syyskuussa yhden keskustelun tutkijoiden kanssa, jotta varmistamme, että tutkittu tieto on hyödynnetty valmiissa strategiassa parhaalla mahdollisella tavalla.

Eeva Kaunismaa, projektipäällikkö, Valtiovarainministeriö
Katri Sarkia, asiantuntija, ajatushautomo Demos Helsinki
Jaakko Kuosmanen, akatemiasihteeri, Suomalainen Tiedeakatemia

Sofi on neljän suomalaisen tiedeakatemian yhteistyössä toteuttama tiedeneuvonnan kehittämishanke. Hanke on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksella.

Ajatushautomo Demos Helsinki tukee valtiovarainministeriötä julkisen strategian valmistelutyössä.