Työryhmä: Uudet pelisäännöt ja viranomaiset rahoitusmarkkinakriisien hoitoon
Suomeen tulisi perustaa uusi kriisinratkaisuun liittyviä asioita hoitava viranomainen, ehdottaa rahoitusmarkkinakriisejä koskevaa lainsäädäntöuudistusta valmistellut työryhmä. Työryhmän Finanssialan kriisinratkaisuviranomaiseksi nimeämälle toimijalle tulisi keskittää kaikki keskeiset rahoitusmarkkinakriisien hoitoon liittyvät viranomaistehtävät.
Rahoitusmarkkina-asioista vastaava ministeri Jan Vapaavuori vastaanotti tänään 27.3.2014 työryhmän mietinnön. Työryhmä esittää laajaa uudistusta, joka antaisi viranomaisille uusia välineitä rahoitusmarkkinakriisien ennakointiin ja hallintaan.
Pankkiunionimaiden yhteinen kriisinratkaisumekanismi
Rahoitusmarkkinakriisien hallintaa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus on osa EU:n pankkiunionin toteuttamista Suomessa. EU:n pankkiunioni koostuu uudistetusta eurooppalaisesta pankkilainsäädännöstä, yhteisestä pankkivalvonnasta ja yhteisestä pankkikriisien ratkaisumekanismista.
Yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevasta lainsäädännöstä saavutettiin neuvottelutulos Euroopan parlamentin kanssa 20.3.2014, mutta se on vielä neuvoston vahvistettavana. Keskeinen osa yhteistä kriisinratkaisumekanismia olisi perustettava uusi EU-viranomainen: kriisinratkaisuneuvosto.
Työryhmän ehdottama lainsäädäntö ja viranomaisrakenne huomioivat Suomen osallistumisen päätöksentekoon kriisinratkaisuneuvostossa. Kriisinratkaisuneuvoston toiminta käynnistyy ensi vuonna. Sitä ennen pankkien vakavaraisuutta koskeva valvonta on siirtynyt Euroopan keskuspankin vastuulle (marraskuussa 2014).
Työryhmän ehdottaman Finanssialan kriisinratkaisuviranomaisen yksi keskeinen tehtävä olisi osallistua kriisinratkaisuneuvoston työhön. Neuvostolla on merkittävä päätösvalta kaikkien euroalueen pankkien kriisien hoidossa. Se myös hallinnoisi pankkiunionimaiden yhteistä kriisinratkaisurahastoa.
Sijoittajanvastuu työkaluksi kriisinratkaisuun
Työryhmän ehdotusten tavoitteena on pyrkiä estämään tilanteita, joissa olisi välttämätöntä turvautua julkiseen rahoitustukeen vaikeuksiin ajautuneen pankin pelastamiseksi.
Finanssivalvonnalle annettaisiin uusia ennakollisia valtuuksia. Vaikeuksien kärjistyttyä Finanssialan kriisinratkaisuviranomaisella olisi käytössään tehokkaat keinot ongelmapankkien hallittuun purkamiseen ja uudelleenjärjestelyyn.
Kriisihallintoon asetettuun pankkiin voisi kohdistaa seuraavia kriisinratkaisuvälineitä: velkojen arvonalentaminen tai muuntamien osakepääomaksi (bail-in), liiketoiminnan luovutus, väliaikaisen laitoksen perustaminen sekä omaisuudenhoitoyhtiön perustaminen.
Ennen näiden valtuuksien käyttöä viranomaisen olisi toteutettava omistajanvastuu kattamalla tappioita joko alentamalla tai mitätöimällä pankin osakkeiden arvoa.
Julkista tukea koskeva Valtion vakuusrahastosta annettu laki kumottaisiin.
Pankkiveron sijaan vakausmaksut pankkiunionimaiden yhteiseen kriisinratkaisurahastoon
Työryhmä esittää EU-lainsäädännön mukaista taloudellista varautumista myös Suomeen. Jos omistajan- ja sijoittajanvastuun toteuttaminen ei riitä kattamaan kaikkia kuluja, loput tappiot ja kustannukset katettaisiin toimialan yhdessä etu- ja jälkikäteen maksamilla vakausmaksuilla.
Kriisinratkaisuviranomaisen tehtävänä olisi kerätä vakausmaksut, hallinnoida niitä ja siirtää varoja pankkiunionimaiden yhteiseen rahastoon.
Tätä varten Suomeen perustettaisiin uusi finanssialan talletussuoja- ja kriisinratkaisurahasto. Se olisi valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jota uusi viranomainen hallinnoisi.
Työryhmä ehdottaa väliaikaisen pankkiverolain kumoamista. Pankkiverona kerätyt ja valtion budjettiin rahastoidut varat siirrettäisiin perustettavaan talletussuoja- ja kriisinratkaisurahastoon. Sieltä varoja voitaisiin siirtää vuodesta 2016 lähtien pankkiunionimaiden yhteiseen kriisinratkaisurahastoon.
Työryhmä on arvioinut poliittisen päätöksenteon tueksi vaihtoehtoja, joilla kriisinratkaisutarkoituksiin kerättyjä pankkiverovaroja voitaisiin ottaa huomioon veroa maksaneiden talletuspankkien hyödyksi. Työryhmä ehdottaa hyvitystä vuodesta 2015 lukien.
Talletussuojaan parannuksia
Osana viranomaisrakenteen uudistusta työryhmä ehdottaa talletussuojaan liittyvien tehtävien siirtoa viranomaisille. Talletussuojan hallinnosta ovat tähän asti vastanneet talletuspankit itse.
Finanssialan kriisinratkaisuviranomaisen tehtävä olisi kerätä talletussuojamaksuja talletuspankeilta uuteen talletussuoja- ja kriisinratkaisurahastoon. Se myös hallinnoisi varoja, päättäisi korvausten maksamisesta sekä vastaisi niiden maksamisesta tallettajille tilanteessa, jossa talletussuojarahasto on korvausvelvollinen.
Tärkein parannus talletussuojan sisältöön olisi se, että korvausten maksuaika lyhenisi viikkoon.
Viranomaisille lisää ennakollisia valtuuksia
Työryhmä ehdottaa, että pankkien olisi laadittava jatkossa elvytyssuunnitelmia. Niissä pankit esittäisivät suunnitelmansa toiminnan jatkon turvaamisesta tilanteessa, jossa pankin taloudellinen asema on merkittävästi heikentynyt.
Tietyissä tilanteissa Finanssivalvonta voisi velvoittaa pankin ryhtymään elvytyssuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin tai muihinerityisiin toimiin taloudellisen toimintakyvyn säilyttämiseksi. Finanssivalvonta voisi esimerkiksi vaatia pankkia laatimaan suunnitelman sen velkojen uudelleenjärjestelystä, vaatia sitä muuttamaan oikeudellista tai hallinnollista rakennettaan tai vaatia pankkia muuttamaan strategiaansa. Finanssivalvonta voisi myös asettaa pankin erityishallintoon.
Uusi kriisinratkaisuviranomainen huolehtisi siitä, ettei pankeissa olisi rakenteita, jotka estävät toimintojen tehokkaan purkamisen ja uudelleenjärjestelyn. Viranomainen laatisi pankeille kriisinratkaisusuunnitelmia. Suunnitelmissa määriteltäisiin etukäteen toimet, joihin ryhdyttäisiin jos pankki asetettaisiin kriisihallintoon.
Jatkovalmistelussa edettävä nopeasti
Työryhmä on laatinut ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon.
Ehdotuksilla saatettaisiin voimaan kriisinratkaisua koskeva direktiivi ja talletussuojadirektiivin muutos sekä tehtäisiin yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevasta asetuksesta sekä yhteistä kriisinratkaisurahastoa koskevasta valtiosopimuksesta aiheutuvat muutokset lainsäädäntöön.
Lainsäädännön on oltava direktiivin mukaan voimassa 1.1.2015 lähtien, joten uuden viranomaisen perustamiseen on ryhdyttävä pikaisesti. Hallituksen esitys uudeksi lainsäädännöksi tulisikin työryhmän mukaan antaa heti alkusyksystä.
* Rahoitusmarkkinakriisien tehokas hallinta 11/2014Lisätietoja:
Työryhmän puheenjohtaja, yksikönpäällikkö Tuija Taos, puh. 02955 30309