Urpilainen: Hyvinvointipolitiikkaa koskeva tietoaineisto saatava paremmin päätöksenteon käyttöön

Selvityshenkilöt luovuttivat raporttinsa valtiovarainministerille tänään. Selvityshenkilöinä toimivat emeritusprofessori Jorma Sipilä Tampereen yliopistosta sekä kansantaloustieteen professori Eva Österbacka Åbo Akademista.

Suomen suuri haaste on julkisen talouden kestävyysvaje, jonka taustalla on palvelutarpeiden kasvusta aiheutuva julkisten menojen kasvu sekä talouden heikko kasvupotentiaali. Oikeilla ja oikea-aikaisilla toimenpiteillä pystytään välttämään korjaavien toimenpiteiden kustannuksia ja edistämään ihmisten hyvää elämää sekä hoitamaan paremmin julkista taloutta. Kyse on yhdenvertaisten elämänmahdollisuuksien ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden edistämisestä.

Varhaiskasvatus ja koulu mahdollisuuksien tasa-arvon edistäjinä

Selvityshenkilöt korostavat kansainvälisen ja kansallisen tutkimuksen perusteella varhaiskasvatuksen ja kouluvalmiuksien merkitystä ennaltaehkäisevänä investointina.

- Opettajana minun on helppo yhtyä tähän arvioon. Varhaiskasvatukseen ja koulussa pärjäämiseen panostaminen on tuottoisa sosiaalinen investointi niin taloudellisesti kuin lasten mahdollisuuksien tasa-arvon turvaamisessa, Urpilainen sanoi luovutustilaisuudessa.

Hyvinvointipolitiikan tutkimustieto sirpaleista

Selvityshenkilöiden raportista ilmenee, että hyvinvointipolitiikan tuloksista on paljon sirpaleista tietoa. Sen sijaan julkisen talouden näkökulmasta tärkeän kustannusvaikuttavuuden arviointi on Suomessa vähäistä. Perheitä ja lapsia tukevien palveluiden tulosten esteinä ovat tietoaineistojen niukkuudessa, sen järjestelmällisessä ylläpitämisessä sekä tilastoaineistojen saamisessa tutkimuksen käyttöön. Tutkimuskiinnostus on suurta sekä yksittäisiä tutkimuksia on runsaasti, mutta ne eivät muodosta eheää kokonaisuutta tuloksellisen ja kustannusvaikuttavan hyvinvointipolitiikan tueksi.

- Selvittäjillä on rohkaiseva arvio, että nykyisistä tutkimusresursseista voisi paremmalla koordinaatiolla ja tietojenhallinnalla saada paremmin päätöksentekoa palvelevaa tutkimusta. Tähän haasteeseen on tartuttava kartoittamalla muun muassa tietojen keruuseen, hallintaan ja luovutukseen liittyviä uudistamistarpeita sekä hyödyntää avoimen datan antamat mahdollisuudet, Urpilainen totesi.

Tiedolla johtaminen tukemaan ennaltaehkäisyä

Tietojen saannin arvioinnissa on kyse myös perheitä ja lapsia koskevien tietojen saatavuudesta  eri viranomaisten kesken, ei vain tietojen saannista tutkimuksen käyttöön. Tiedot hajoavat kunnissa lukuisiin eri asiakastietojärjestelmiin, jotka perustuvat erillislakeihin ja tietosuojasäännösten soveltamiseen.

- Tiedolla johtamisen edellytykset eivät vielä ole kohdillaan. Useissa kunnissa, - muun muassa Tampere ja Hämeenlinna - ollaan lapsi- ja nuorisopolitiikan voimavarojen ja toimintojen johtamista uudistamassa oikeaan suuntaan. Tiedolla johtamisen esteitä on pyrittävä karsimaan julkisessa hallinnossa päättäväisesti, Urpilainen muistutti.

Raportti: Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? 11/2013