Valtiovarainministeri Katri Kulmunin puhe OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemaseminaarissa
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin puhe OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemaseminaarissa Helsingissä 22. tammikuuta.
Arvoisat OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemapäivän osallistujat,
Suomalaisella osuustoiminnalla on kunniakkaat perinteet vastuullisen taloudenpidon sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja sivistyksellisten arvojen edistämisessä. Tämä pitkäjänteinen ja yhteistyötä korostava toimintamalli on osoittautunut voittavaksi strategiaksi myös globaalin kilpailun aikakaudella. Suomalainen osuustoiminta voi ehkä paremmin kuin koskaan.
Osuustoiminnallisesta talousajattelusta on myös valtakunnallisen talouspolitiikan ohjenuoraksi. Vahva taloudenpito sekä yrittäjyys ja työllisyys ovat välttämättömiä lähtökohtia, jotta voimme edistää yhteiskunnan eheyttä, turvallisuutta ja vihreyttä.
Hallituksella on kunnianhimoinen tavoite luoda toivoa ihmisten arkeen. Nuoret ovat huolissaan elämän edellytyksistä maapallolla ilmastonmuutoksen keskellä, mutta myös omista koulutus- ja työmahdollisuuksistaan murroksessa olevien työmarkkinoiden maailmassa. Vanheneva väestö on huolissaan toimeentuloista sekä palveluista ja niiden laadusta.
Hallitus rakentaa lapsi- ja perheystävällistä Suomea, jossa on hyvä käydä koulua, tehdä työtä, toimia yrittäjänä ja perustaa perhe. Pitää varmistaa, että jokaisella nuorella on mahdollisuus opiskella, osallistua ja toteuttaa unelmiaan. Samalla pitää taata kaikille arvokas vanhuus, jossa kukaan ei jää yksin.
Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos kykenemme uudistumaan. Jokainen päivä on mahdollisuus tehdä asioita paremmin ja kestävämmin. Tekemättä jättäminen johtaa lopulta nopeaan ja hallitsemattomaan kehitykseen, jolla voi olla arvaamattomia seurauksia ihmisten arjessa.
Hyvät kuulijat,
Kevään talouspolitiikan tärkeimmät kysymykset ovat työllisyyden, investointien ja yrittäjyyden edistäminen. Nämä luovat myös huhtikuun kehysriihen agendan.
Työllisyyden kasvu ja työttömyyden lasku ovat hidastuneet viime aikoina. On tehtävä enemmän töitä sen eteen, jotta yhä useampi suomalainen pääsee kiinni työnsyrjään. Viime kädessä hallitus vastaa siitä, että elokuun budjettiriihessä tehdään päätökset 30 000 uutta työllistä lisäävistä toimesta. Työllisyys on keskeinen elementti myös hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen kannalta. Uudet työpaikat eivät voi syntyä valtion rahalla. Myöskään pysyviä menoja ei voi lisätä ilman työllisyystoimia.
Hallitus on paljon vartijana sen varmistamisessa, että Suomi muuttuu paremmaksi paikaksi elää, tehdä työtä ja yrittää. Mutta kaikki ei ole hallituksen käsissä. Kaikkien yhteiskuntamme toimijoiden pitää kantaa vastuunsa. Työmarkkinajärjestöillä on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen rooli. Emme saa menettää kykyämme sopia vaikeistakin asioista. Tätä kykyä punnitaan taas tämän kevään neuvottelukierroksella.
Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää kasvuhakuisen yrittäjyyden edellytysten vahvistamista. Jopa kolme neljästä uudesta työpaikasta syntyy nopeasti kasvaviin yrityksiin. Tässä myös OP Ryhmällä ja muilla pankeilla on keskeinen rooli. Kasvavat yritykset eri puolilla maata tarvitsevat riittävää rahoitusta.
Kasvuhakuisen yrittäjyyden lisäämiseksi pitää yrittäjyyspolitiikkaan saada enemmän kokoavaa otetta. Näin varmistetaan kasvua ja kannattavuutta tukeva vakaa toimintaympäristö. Valmistelussa oleva Yrittäjyysstrategia kokoaa hallituksen yrittäjyyden edistämiseen liittyvät toimenpiteet yhden sateenvarjon alle, jotta eri ministeriöiden toimenpiteitä johdettaisiin yhtenäisenä kokonaisuutena.
Vain uudistuva talous voi kasvaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Kansantalouden kasvu on pitkällä aikavälillä lähes täysin riippuvainen investointien seurauksena paranevasta tuottavuudesta. EK:n tuoreen investointiedustelun mukaan investoinnit ovat nousemassa vain aavistuksen, eikä TKI-toiminnassakaan ole odotettavissa merkittävää kasvua.
Tämän vuoksi tarvitaan toimenpiteitä, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan entistä enemmän. Vuoden alusta tuli voimaan investointien tuplapoistot. Selvittelyssä on yritysten tutkimusyhteistyökannustin. Datan avaaminen tarjoaa mahdollisuuksia uusille investoinneille.
Ennen kaikkea investoinnit edellyttävät ennakoitavuutta. Pitkäaikaiset investoinnit eivät ole mahdollisia ilman yli vaalikausien menevää vakautta. Yrityksillä pitää olla näkymä tulevasta säätelystä ja verotuksesta. Yritysten pitää voida luottaa siihen, että verotus säilyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä myös jatkossa. Tämän vuoksi esimerkiksi teollisuuden sähkövero lasketaan kohti EU:n sallimaa minimitasoa.
Investoinnit ovat avain myös ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Tämä on ollut ekonomisti Nick Sternin viesti valtiovarainministereiden ilmastokoalition yhteydessä. Koalition tärkeä tehtävä onkin hakea keinoja siihen, että hiilineutraaliin talouteen siirtyminen tapahtuu mahdollisimman kustannustehokkaasti. Samalla pitää varmistaa, että ilmastonmuutosta torjutaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Ilmastonmuutoksen vastainen työ edellyttää julkisia investointeja infraan ja panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yksityiset investoinnit ovat kuitenkin ilmastonmuutoksen torjunnan keskiössä. Julkisen vallan tehtävä on parantaa yksityisten toimijoiden kannusteita tehdä ilmastonmuutosta ehkäiseviä investointeja. Tällaisesta olemassa oleva esimerkki on EU:n päästökauppamekanismi. Lisäksi julkinen sektori pitää edistää yksityisiä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta keskeisiä investointeja osallistumalla hankkeisiin yhdessä yritysten kanssa. Tähän liittyy aloitteeni uudesta ilmastorahastosta. Suomella on kaikki edellytykset tehdä kestävästä kasvusta menestystarina uusien työpaikkojen kautta ja vastata samalla myös ilmastohaasteeseen.
Julkisen talouden kestävyys on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden takaamisen kannalta välttämätöntä. Vaikka korkotaso on ollut matala jo pitkään, eikä lähitulevaisuudessa näy uhkakuvia korkojen nopeasta noususta, vastuullista taloudenpitoa ei voi rakentaa sen varaan, että näin jatkuisi loputtomiin. Matala korkotaso toki helpottaa velkaantuneiden valtioiden taloudenpitoa lyhyellä aikavälillä, mutta se myös altistaa julkisen talouden tuhlailevaan kulutukseen. Siihen meillä ei ole Suomessa tai muuallakaan varaa.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei lisäänny, eikä hyvinvointiyhteiskunta kehity kiristämällä taloudellisen toimeliaisuuden verotusta. Tämä koskee sekä nykyistä hallituskautta että pidemmän aikavälin kestävyysvajetta. Kestävyysvajeen ytimessä on sosiaali- ja terveysmenojen kasvun hillintä. Nämä palvelut pitää saada tuotettua aiempaa fiksummin. Muuten syntyy paine siirtää muilta sektoreilta varoja sote-palveluihin. Ei ole kestävää, että joudumme karsimaan uutta kasvua ja hyvinvointia luovasta toiminnasta, kuten esimerkiksi koulutuksesta ja liikennehankkeista sen takia, ettemme saa sosiaali- ja terveyspuolella asioita järkeistettyä.
Kun pystymme uudistumaan, pystymme luomaan myös yli sukupolvien reilun yhteiskunnan. Paljon on omasta tekemisestä kiinni, mutta monikansallisten yritysten ja talouksien keskinäisriippuvuuden kasvaessa monia ennen kansallisvaltioiden takaamia asioita ei voida turvata tehokkaasti pelkästään kansallisilla toimilla.
Talouden ja finanssimarkkinoiden vakaus tai ilmaston muutoksen vastainen työ ovat esimerkkejä asioista, joissa kansainvälinen yhteistyö on tehokkaampi tapa ratkaista ongelmia kuin kansallinen tekeminen. Kansainvälinen yhteistyö ei kuitenkaan saa olla tekosyy laiminlyödä kansallisia toimia. Me suomalaiset kannamme itse vastuuta Suomen talouden kehityksestä.
Hyvät kuulijat,
Sotien jälkeen, 1950-luvulla osuuskassatoiminnan juhlavuonna jaettiin kunniakirjoja, joiden otsikkona on ”Yhteiskunta on rakennettava yhteisvoimin”. Sellaisia löytyy monen maalaistalon seiniltä vieläkin. Tämä oli jälleenrakennuksen aikana oivallinen viesti koko kansakunnalle.
Nämä osuustoiminnan kantavat ajatukset, eli tehdään yhdessä, kannetaan yhteisesti vastuuta ja otetaan kumppanit huomioon ratkaisuissamme sopivat mainiosti myös Suomen tämän ajan haasteisiin.
Yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on liikaa vastakkainasettelua ja jännitettä puoleen ja toiseen, niin työmarkkinoilla kuin politiikassakin sekä alueellisesti. Suomi on pärjännyt ja noussut menestyksellisesti maatalousvaltaisesta maasta maailman parhaiten kehittyneiden ja onnellisimpien ihmisten kansakunnaksi juuri yhteisvoimalla ja erilaisten raja-aitojen ylittämisellä.
Toivon, että niin pankkitoiminnassa kuin omassa lähipiirissä ja paikallisissa yhteisöissä toimitaan näiden arvojen pohjalta: kunnioitamme toisiamme, huomaamme toistenkin ihmisten arvon ja löydämme yhteisen sävelen, jolla koko Suomi ja kaikki suomalaiset pärjäävät.